Olen aika hyvännäköinen nelikymppinen nainen, eronnut toista vuotta sitten pitkästä suhteesta. Kaipaan miestä vierelle, mutta tuntuu olevan tosi vaikeaa löytää. Saan kyllä miehen iskettyä ja yhden yön juttuja onkin ollut, mutta missä minä teen virheen, kun kukaan ei halua minulta muuta kuin seksiä.
Olen mukava ja huumorintajuinen, en ole nalkuttajatyyppi. Olen kiltti ja huomaavainen, huoliteltu ja pidän kodin siistinä ja laitan hyvää ruokaa. Itse olen ajatellut, että en osaa seurustella, en uskalla päästää ketään lähelle. Vaikka olenkin avoin, niin voin ehkä silti vaikuttaa etäiseltä oman epävarmuuteni takia.
Minulla on miehistä ikäviä kokemuksia, olen nähnyt kuinka he pettävät ja valehtelevat. Voi olla, että nämä ikävät kokemukset vaikuttavat alitajuntaan enkä uskalla heittäytyä ja olla oma itseni. En uskalla puhua miesten kanssa tunteista, kun ajattelen että se karkottaa heidät. Pitäisikö minun olla vaativampi? Rohkeampi?
Miehet, millaisista naisista pidätte? Onko neuvoja miten minun tulisi toimia? En ole perinteinen naistyyppi, osaan paljon miesten hommia, viihdyn miesten seurassa paremmin kuin naisten, en ole feministi ja korvani kestävät roisiakin huumoria. Näytän kuitenkin kauniilta ja olen naisellisen näköinen. Miten miehen saa pidettyä pitempään kuin viikonlopun yli? Miten saisin miehen rakastumaan itseeni? Vai onko vain niin, että sitä oikeaa ei vielä ole kohdalle sattunut....
Olen mukava ja huumorintajuinen, en ole nalkuttajatyyppi. Olen kiltti ja huomaavainen, huoliteltu ja pidän kodin siistinä ja laitan hyvää ruokaa. Itse olen ajatellut, että en osaa seurustella, en uskalla päästää ketään lähelle. Vaikka olenkin avoin, niin voin ehkä silti vaikuttaa etäiseltä oman epävarmuuteni takia.
Minulla on miehistä ikäviä kokemuksia, olen nähnyt kuinka he pettävät ja valehtelevat. Voi olla, että nämä ikävät kokemukset vaikuttavat alitajuntaan enkä uskalla heittäytyä ja olla oma itseni. En uskalla puhua miesten kanssa tunteista, kun ajattelen että se karkottaa heidät. Pitäisikö minun olla vaativampi? Rohkeampi?
Miehet, millaisista naisista pidätte? Onko neuvoja miten minun tulisi toimia? En ole perinteinen naistyyppi, osaan paljon miesten hommia, viihdyn miesten seurassa paremmin kuin naisten, en ole feministi ja korvani kestävät roisiakin huumoria. Näytän kuitenkin kauniilta ja olen naisellisen näköinen. Miten miehen saa pidettyä pitempään kuin viikonlopun yli? Miten saisin miehen rakastumaan itseeni? Vai onko vain niin, että sitä oikeaa ei vielä ole kohdalle sattunut....
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mielestäni luettelit joukon ihastuttavia piirteitä itsestäsi joita enemmistö meistä miehistä taatusti arvostaa, ja pitää.
Puhu rohkeasti tunteistasi, sen "oikean" kohdatessasi, samoin tunteva mies vastaa kyllä tunteisiisi, eikä karkaa. En tiedä minkä ikäisiä miehiä nuo yhden yön jutut ovat olleet, ilmeisesti itseäsi nuorempi joille tässä vaihessa elämää parisuhde ja sitoutuminen sanat ovat kovin vieraita. Harmi, että kohdallesi on sattunut valehtelijoita ja pettureita, pilaavat kunnollistenkin miesten maineen naisten silmissä. Ikäistesi vapaiden ja kunnollisten(tunnistat kyllä) miesten joukosta löydät sen oikean, pidät vaan aistit valppaana ja sydämesi vastaanottavaisena.
vastauksesta. Olet oikeassa, nuo yhden illan jutut ovat olleet minua nuorempia miehiä. Itse olen 42-vuotias ja nämä miehet ovat olleet alle kolmekymppisiä. Mutta oman ikäiset miehet ovat yleensä jo varattuja. Ei kai auta kuin odottaa ja pitää silmät avoinna..
... ja suurella todennäköisyydellä et varmana löydäkään. :)
Olet lutkaillut itsesi siihen kuntoon ettei kukaan kunnollinen mies sinua huolisi enää. Paneta vain itseäsi niillä parikymppisillä YTM-uroilla, sillä muuhun ei sinusta olekaan. ;)
ikäisesi miehet ole varattuja. Uskon ja tiedän, että hyviä vapaita yksilöitä on vielä tarjolla :) varsinkin isommalla paikkakunnalla, pienellä paikkakunnalla tarjonta voi olla vähäisempää. No, ainakin koko suomesta pitäis löytyä :)
hyväksikäyttää itseäsi. Ei mies sellaista naista voi kunnioittaa vakavasti. Siksi se jää siihen seksiin. Ei sitä pidä heti antaa. Tai jos antaakin pian, niin pitää antaa myös jotain muuta. Se "jokin muu" on sitä minkä varaan oikea aito suhde voi rakentua. JOs sitä et uskalla antaa tai et oikein tiedä mitä se on, niin kannattaa viettää aikaa selibaatissa ja tutkiskella itseään (siis lähinnä henkisesti).
mutta tähän asti en ole edes kaivannut vakituista parisuhdetta, joten hyväksikäyttäjä olen ollut minäkin :) Nyt olen alkanut kaivata ihan oikeaa suhdetta, rakastumisen tunnetta jne. Olen viettänyt enemmän tai vähemmän villiä sinkkuelämää todella pitkän parisuhteen kariuduttua pettämiseen. Kai sitä on jotenkin yrittänyt todistella itselleen jotain. Ehkä olen niin turhamainen, että nuorten miesten huomio on saanut itsetuntoon paikkausta.
Minulla oli yli puoli vuotta kestänyt suhde n. kolmekymppiseen mieheen. Suhde oli enimmäkseen seksiä, mutta ei pelkästään sitä. Molemmat pidimme toistemme seurasta, mutta miehellä oli elämä muualla ja suhde päättyi miehen keikkatyön päätyttyä ja hänen palattuaan kotiseudulleen.
Seksi on minulle tärkeää, on aina ollut, mutta näin nelikymppisen naisen seksuaalisuus on voimakkaimillaan. Kovin pitkään en voi selibaatissa elää. Tiedän, että oikeassa parisuhteessa seksi on paljon parempaa kuin yhden illan jutut. Silloin siinä on tunnetta mukana ja se tuo seksiin aivan uusia ulottuvuuksia. Ja tottakai sitä kaipaa miehen kanssa muutakin yhteistä tekemistä kuin petipuuhat.
Luulenpa, että tähän sinun vastaukseen kätkeytyy se totuus, jota en ole uskaltanut katsoa suoraan silmiin: en arvosta itseäni tarpeeksi, joten ei muutkaan arvosta. Toisaalta, kuten sanoin, en ole ihan vakavissani ollutkaan vielä valmis seurustelusuhteeseen. Mutta nyt haluaisin tavata miehen, joka vie sydämeni :) Ajattelen ehkä lapsellisesti, että jossain on se prinssi uljas, joka saapuu valkealla ratsullaan..Mutta pitäähän ihmisellä haaveita olla!