Onko kokemuksia kumppanin masennuksesta?
Olemme olleet avoliitossa vuoden ja seurustelua kaikkiaan kolme vuotta. Miehelläni on viime aikoina ollut pari suurta pettymystä jonka takia hänen käytöksensä on muuttunut. Hän on poissaoleva ja masentuneen oloinen. Sanoo, ettei innosta eikä kiinnosta enää mikään. Koen, ettei hän anna minulle sitä mitä itse toivoisin parisuhteelta. Ennen antoi, nyt tuntuu että olen aivan yksin. Toisaalta, on hän minulle hyvä, ei sano mitään pahasti jne. mutta tuntuu ettei hän jaksa enää panostaa suhteeseemme.
Kuinka toimia.. jaksaako odottaa, että mies muuttuisi vai onko hän aina tuollainen - poissaoleva - parisuhteessa... vai onko kyseessä todella hänen masennus? Koska tämä koko tilanne on niin lähellä itseä, konkreettisesti läsnä, on jotenkin vaikeaa nähdä se ikään kuin ulkopuolisen silmin.. joten mielipiteitä, kiitos!
Olemme olleet avoliitossa vuoden ja seurustelua kaikkiaan kolme vuotta. Miehelläni on viime aikoina ollut pari suurta pettymystä jonka takia hänen käytöksensä on muuttunut. Hän on poissaoleva ja masentuneen oloinen. Sanoo, ettei innosta eikä kiinnosta enää mikään. Koen, ettei hän anna minulle sitä mitä itse toivoisin parisuhteelta. Ennen antoi, nyt tuntuu että olen aivan yksin. Toisaalta, on hän minulle hyvä, ei sano mitään pahasti jne. mutta tuntuu ettei hän jaksa enää panostaa suhteeseemme.
Kuinka toimia.. jaksaako odottaa, että mies muuttuisi vai onko hän aina tuollainen - poissaoleva - parisuhteessa... vai onko kyseessä todella hänen masennus? Koska tämä koko tilanne on niin lähellä itseä, konkreettisesti läsnä, on jotenkin vaikeaa nähdä se ikään kuin ulkopuolisen silmin.. joten mielipiteitä, kiitos!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tiedän tarkalleen miltä sinusta tuntuu.minunkin elämäni helvetti on tätä...pala kurkussa joka päivä ollut jo 1.5 vuotta.
Kun elämässä tulee vastoin käymisiä niinkuin meillä on ollut ja varsinkin kun mies on sellainen että pitää kaiken pahan mielen sisällään eikä pysty puhumaan avoimesti,
syntyy kuin panssari hänen ympärilleen,sisältä ei tule ulos eikä ulkoa pääse mikään sisälle.tuntuu kuin kaikki tunteet olisi kuollut eikä voi osoittaa rakkautta eikä vastaan ottaa.
olen yrittänyt kaikkeni puhumisesta jopa huutamiseen ja itkuun.ja välillä on tuntunut että en jaksa olla ikuinen ymmärtäjä ja välinpitämättömyyden kohteena,mutta nainen kun olen jaksan taistella paremman elämän puolesta.
Mutta toivon sinulle viisasta ymmärtämistä ja suunnatonta rakkautta miestäsi kohtaan
yritä puhua ja kannustaa kaikessa ja saada hänet lääkäriin keskustelemaan pahasta olosta.se auttaa....
Paljon olen kokenut ahdistusta kun näkee toisen voivan pahoin mutta nyt meidänkin liitossa on jo valoa näkyvissä tunnelin päässä ja olen jopa saanut mieheni vähän avautumaan ja käymään terapiassa.....mitkä on tie..parempaan huomiseen mutta rakkaus voittaa ja auttaa aina.
Voimia ja pitkää pinnaa sinulle..kyllä se aurinko vielä paistaa.
Minä olen käynyt läpi vaikean masennuksen joka toivoakseni on ohi nyt pysyvästi. Masennushoito alkaa sillä, että mennään lääkärin puheille. Ja lääkäri tekee joko BDI-seulakyselyn tai DEPS-seulakyselyn.
Minulla oli BDI:ssä yli 50 pistettä. Ei ole enää.
Nämä löytyvät myös netistä.
BDI:
http://www.tukiasema.net/gallup/default.asp?gallupID=19
Kevyempi DEPS-seula
http://www.tohtori.fi/?page=3459083
Jos kynnys ylittyy, alkaa vapaaehtoinen terapia ja todennäköisesti saa jonkun laimean Serotoniinin takaisinkytkentää estävän masennuslääkkeen. Näistä vaan on todettu hauskasti niin, että testeissä placebot ovat olleet yhtä tehokkaita. Lääkkeitä on monia eri tyyppisiä. Esimerkiksi mirtatsapiini toimii erilaisella periaatteella ja on ainakin omalla kohdallani erittäin onnistunut lääkintä.
Minulla masennus maksoi parikin tärkeää ihmissuhdetta. Masennus on vähän kuin alkoholismi sikäli, että masentuneen täytyy ensin itse haluta parantua. Se on vaikeaa, koska usko voi olla mennyt kaikkeen.
Onnea matkaan.