Pidätte naisen ulkonäköä ja seksiä tärkeänä ja moni mies eroaakin pian lapsen synnyttyä. Mies haluaa naista - ei äitiä.
Ettekö te miehet mitenkään osaa henkisesti valmistua siihen, että naisessa tapahtuu suuria fyysisiä ja henkisiä muutoksia, kun hän muuttuu naisesta äidiksi? Ettekö mitenkään valmistaudu siihen, että seksi loppuu 95-prosenttisesti - ja joskus kokonaan ja se jätetään vain uuden lapsen tekemiseen?
Turha metsästää niitä kaupungin pystyimpiä rintoja, kun yksi raskaus voi saada ne navan korkeudelle. Turha hakea hoikkaa vatsaa, kun raskauden jälkeen se pömpöttää ikuisesti. Turha hakea hoikkaa vyötäröä, kun raskaus jättää siihen rasvansa.
Olisi jotenkin viisasta ajatella näin pitkälle ennen kuin menee lasta tekemään.
Ettekö te miehet mitenkään osaa henkisesti valmistua siihen, että naisessa tapahtuu suuria fyysisiä ja henkisiä muutoksia, kun hän muuttuu naisesta äidiksi? Ettekö mitenkään valmistaudu siihen, että seksi loppuu 95-prosenttisesti - ja joskus kokonaan ja se jätetään vain uuden lapsen tekemiseen?
Turha metsästää niitä kaupungin pystyimpiä rintoja, kun yksi raskaus voi saada ne navan korkeudelle. Turha hakea hoikkaa vatsaa, kun raskauden jälkeen se pömpöttää ikuisesti. Turha hakea hoikkaa vyötäröä, kun raskaus jättää siihen rasvansa.
Olisi jotenkin viisasta ajatella näin pitkälle ennen kuin menee lasta tekemään.
Vastaukset 29
Vanhimmat
"Ihannenainen" palstalle, olisi siellä paremmin paikallaan.
kaikilla naisilla ei enää ole niin käyttöä miehelle sen lapsen syntymän jälkeen. Joten sitten kannattaa erota ja ottaa uusi mies jos ja kun taas haluaa lisääntyä.
se on loukkaavaa, kun on ensin pannut paksuksi, sitten naisen kroppa muuttuu ja sitten vilkuillaan vaan muita naikkosia, tullaan kyllä vonkaamaan himaan, mutta siihen se sitten jääkin. Sitten vielä kummastellaan, et miks vaimo ei anna? No ihan vaan siks , että sitä ei enään arvosta itseään eikä huvita näyttäytyä omalle miehelle ilman toppavaatteita!
En ymmärrä teidän "mammojen" ajatusmaailmaa. Ajatteletteko koskaan näin pitkälle:
Mahdolliset lapset lentävät pesästä kuitenkin jossain vaiheessa, mies sentään on puoliso ja elämänkumppani parhaassa tapauksessa toisen kuolemaan asti. Lastenkin hyvinvoinnin kannalta yksi tärkeimmistä asioista on vanhempien hyvä parisuhde. Hyvään parisuhteeseen kuuluu ehdottomasi seksielämä - eikä todellakaan seksi pelkästään uusien lasten tekemistä varten. Hyvään parisuhteeseen kuuluu todellakin myös itsestään huolehtiminen, esimerkiksi raskauskiloista pääsee kyllä eroon jos vain tahtoa siihen riittää.
Jos nainen lapsen saatuaan "mammautuu" ja alkaa elämään pelkästään lapselleen jättäen miehen paitsioon, pihtaa eikä huolehdi itsestään, on turha itkeä kun mies lopulta pettää tai jättää.
Olisi viisasta ajatella hieman, ennen kuin on liian myöhäistä. Itse ainakin olen sitä mieltä, että puoliso on tärkeysjärjestyksessä lapsia korkeammalla. Ne lapsethan ovat rakkauden hedelmiä, joista huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla yhdessä jättämättä toista paitsioon.
hirveän harvassa ovat ne miehet jotka oikeasti kykenevät isyyteen. Monesta miehestä kun kuoriutuu vain mustasukkainen kakara silloin kun hänestä pitäisi puhjeta vastuuntuntoinen ja kunnollinen isä.
Tyttäreni joskus totesi, että pojista/miehistä pitäisi olla samanlaiset sukutaulut kuin hevosista. Ja niissä pitäisi ihan erityisesti suvun isällisyys-ominaisuudet.
naiset ovat osasyyllisiä, jos miehestä kuoriutuu mustasukkainen kakara. Naiset eivät muista huomioida miestään, eivätkä usein edes anna tämän osallistua lapsen hoitoon, vaikka mies sitä jopa itse ehdottaisi. Eli vähätellään miehen taitoja juuri silloin, kun mies niitä varovasti ja uudesta tilanteesta hämmentyneenä yrittäisi opetella. Naiset eivät ymmärrä, että miehet kasvavat isyyteen eri tavalla kuin naiset, jotka 9 kuukauden odotusaikana saavat luonnon antaman, äitiyteen valmistavan kuurin hormonien ym. muodossa.
nimittäin siten että naisen syy ja vastuu on kaikki mitä mies on tai mitä mies ei ole.
Elämää - ja miehiäkin - nähneenä voin kertoa, että miehissä on eroja tässä suhteessa. Paljon riippuu miehen omista varhaislapsuuden kokemuksista, ja suhteesta omaan isään, mutta ei kaikki silläkään selity. Varmaan on noitakin naisia, jotka ei anna miehen vauvaan koskeakaan, vähemmän kuitenkin nykyisin, uskoisin.
Sinulle toteaisin, että rankka on tie, jos ajattelet että aina kaikki on sinun, eli naisen vastuulla - myös miehen korvien väliset asiat (jalkojen välisistä puhumattakaan). Mutta onnea ja jaksamista vaan, valitsemallesi tielle!
Kahden lapsen äitinä olen täysin samaa mieltä kanssasi. Itse jätin miehen ulkopuolelle, elin vain lapsilleni ja työlleni. Ihmettelin, kun mies viihtyi lopulta enemmän muualla kuin kotona. Erohan siitä vuosien saatossa tuli. Jos nyt olisin uudelleen pikkulasten äitinä, ottaisin miehen huomioon ja pitäisin kyllä itsestänikin paremmin huolta. Onnelliset vanhemmat ovat paras koti lapsille.
Olenko sanonut, että kaikki on naisen vastuulla? Parisuhde ja lastenhoito on yhteispeliä, jossa vastuu on molemmilla. Otin puheeksi tällä kertaa asian, jota moni nainen ei lapsen saatuaan tule ajatelleeksi, eli "mammat" eivät tunnu näkevän syytä itsessään. Miehen laiminlyönti on lapsenteon jälkeen monessa parisuhteessa tosiasia, josta kannattaa ja pitääkin puhua. Miehen suorittamasta naisensa ja lapsensa laiminlyönnistä puhetta sen sijaan riittää hyvin paljon enemmän - niin kodin seinien sisällä, naisten ystäväpiireissä kuin julkisuudessakin.
Itselläni ei ole vielä lapsia, mutta saan elää niin upean miehen kanssa, että haluan tehdä kaikkeni parisuhteen eteen myös siinä vaiheessa, jos lapsia saamme.
Muista pitää tuo päätöksesi tulevaisuudessa! Toivottavasti nyt jo nuorempi sukupolvi tajuaa, että ei se äitiys estä olemasta myös naisellinen nainen. Me kuuskytluvun puolivälin jälkeen syntyneet vain jotenkin luiskahdettiin siihen muottiin, että kun lapset on tehty, rupsahda rauhassa, unohda mies äläkä valita, jos ukko käy vieraissa. Kamalaa. No, onneksi uusi elämä alkoi neljänkympin kieppeillä ja vielä sitä naisellisuuttaan uskaltaa näyttää :D.
Etkö ymmärrä miten riippuvainen naisen kroppa on hormoneista. Raskaus ja synnytys muuttavat hormonitoimintaa vääjäämättömästi ja tämä vaikuttaa seksiin. Kun ei vaan kiinnosta TIPPAAKAAN niin ei kiinnosta! Piste.
Kyllä synnytyksen jälkeen lapsen pitää olla parisuhteen "suola".
toteanpa vaan että minäkin olin varmaan tossa käsityksessä ollessani 26 :)
Toivon että miehesi on yhtä ihana kun saatte lapsia. Minun eka mieheni todella osoittautui ihan ihmeeksi lapsen synnyttyä. Esim. halusi naida kun vauva huutaa nälkäänsä tai kun hän (lapsi) isompana leikki lähellä niin että oli vaara tulla yllätetyksi. Se oli miehestä hauskaa! Työ- ja hoitopäivän jälkeen, kun lapsella oli sata asiaa kerrottavana, ei mies voinut kuunnella ensimmäistäkään, koska hänellä oli niin kiire saada omat asiansa kerrottua minulle! Ja tämä tarina on valitettavasti tosi. Sittemmin katosi elämästämme eron jälkeen (huolimatta siitä että minä ja koko suku kovin yritti tukea lapsen tapaamisiin). Ihana oli sekin mies ennen lasta, mutta isäksi ei hänestä ollut.
Seuraava mies onkin ollut sitten ihan totaalisti erilainen isä, kaikella ihanalla tavalla.
Sinulla vain kävi huono tuuri ja valitsit epäkelvon miehen. Ei siinä ole mitään ihmeellistä, tottahan niitäkin löytyy.
Kaikilta se naiseuden ja äitiyden yhdistäminen ei onnistukaan ja se on osasyy suuriin erolukuihin. Lapsi ei mitenkään voi korvata seksiä parisuhteessa, se on fakta. Ja jos haluaa miehensä pitää, niin hänen tarpeistaan osaa fiksu nainen huolehtia, vaikka itseä ei sattuisi kiinnostamaankaan.
En yhtään ihmettele miesten epätoivoa ja pettämishaluja, kun niin moni nainen ajattelee kuin sinä.
Tai jos se on sitä naiselle, parisuhdetta ei ole olemassa synnytyksen jälkeen.
Joten on sama pakata laukut ja lähteä, kun nainen on raskaana. Tsaude.
painaa ja jos mies ei auta yhtään kotityöt lasten hoito eipä se touhuileminenkaan taida kiinnostaa.. ja kyllä se aiheuttaa alemmuuskompleksia kun mies katsoo niitä pimatsuja kun itse on semmonen "lyllerö":D *vitsillä toi lyllerö*
raskauskiloista pääsee kyllä ihan mukavasti eroon itse pääsin vähähiilarisella osasta kiloja eroon.. ja ajattelen miehenikin suhteen että siinäs katsot muita kun minulle vaikka pikkusen pyöreyttä löytyy moni mies on ehdotellut vaikka mitä;D
miehet ei kai vaan osaa oikein omaansa arvostaa mutta ei välttämättä kyllä naisetkaan ja hyvän kumppanin löytäminen on hankalaa..
Seksi on parisuhteen suola ja sokeri! Tottakai lapsi vie suurimman osan ajasta, mutta älkää hyvät naiset unohtako sitä puolisoa. Onnelliset vanhemmat, onnelliset lapset. Tekosyitä että en jaksa, kun lapsi vie kaiken voiman ja halut. Seksihän piristää, voi sitä antaa, vaikkei aina niin haluttaisikaan. Miehen pitää saada tuntea olevansa mies eikä mikään lapsensiittäjä, joka unohdetaan heti kun lapsi syntyy. Olen nainen ja lapsiakin on, mutta en ymmärrä, miksi pitää muuttua variksenpelättimeksi lapsen synnyttyä.
Nii just. Oon ollu lukuisissa isoissa firmoissa töissä, näen siis paljon ihmisiä. Saan joka pvä ihmetellä näitä äitejä jotka on jo reilu 3-kymppisinä ihan hirveitä valaita... Ei mua ainakaan "true love" pidä yhdessä jos oma nainen rupee syömään tuplasti sen minkä mä syön lounaaksi. Jumalauta mitä annoksia nää eukot lappaa täällä lautaselleen... Sit iltapväpullat ja tv:n katselukeksit illalla päälle...
"Etkö ymmärrä miten riippuvainen naisen kroppa on hormoneista. Raskaus ja synnytys muuttavat hormonitoimintaa vääjäämättömästi ja tämä vaikuttaa seksiin. Kun ei vaan kiinnosta TIPPAAKAAN niin ei kiinnosta! Piste."
No sama juttu se on miehellä.
Jos kotoa ei saa,niin hormonit tulkitsevat vaimon turhakkeeksi, josta pitää joko erota tai puutetta pitää läääkitä pettämisellä.
Puhuttiin osasyyllisistä - ei siitä, että kaikki olisi jomman kumman syytä. Itse ainakin haluan ajatella, että minullaKIN on vaikutusvaltaa ja vastuuta parisuhteessa. Kaikki on YHTEISELLÄ vastuulla.
Ja minua vähän ihmetyttää tämä asenne, että vain miehet kaipaavat parisuhdetta (johon kuuluu myös seksi). Kyllähän naiset itsekin valittavat sitä, kuinka kokevat että mies näkee heidät äitiyden jälkeen vain äitinä eikä naisena. Naisetkin haluavat sen parisuhteen eli että siinä on toinen aikuinen huolehtimassa perheestä ja myös hellyyttä, läheisyyttä ja seksiä. Ja miksi sitä yhtäkkiä voitaisiin olettaa, että parisuhde on automaattisesti vaikka et pätkääkään olisi siitä kiinnostunut? Vanhemmuus vaatii KUMMANKIN panosta, myös meidän naistenkin on muistettava välillä vaalia parisuhdettakin ja miesten myös! Vauva-aika osaa olla rasittavaa, mutta se ei ole lopullista eikä se nyt tarkoita, että seksielämäkään kutistuisi 5 prosenttiin entisestä! Itsellä noi kutistumisprosentit oli kyllä paljon maltillisempia.
Kamoon, kyse on parisuhteesta! Kumppanuudesta ja yhteispelistä. Mitä sellaiselle käy, jos lähdetään syyttelylinjalle? Ja ei ne miehet nyt täysin avuttomia ole opetellessa isyyteen. Eivät toki pääse yhtä nopeasti oppimaan sitä kuten äidit. Toki homma menee plörinäksi, jos kumpikin lähtee odottamaan, että ITSE ei tarvitse nähdä mitään vaivaa ja saanut vanhemmuuden kautta täyden vastuuvapauden ja kaikki syy on aina siinä toisessa sukupuolen edustajassa.
Ja äiti-ihmisetkin lopettelevat parisuhteitaan ja eroavat, kun eivät ole tyytyväisiä parisuhteeseen - vaikka siinä se lapsi onkin.
Ehdottomasti parisuhde on kummankin osapuolen suhde. Vaikkakin aina suoni täällä alkaa jyskyttämään, kun kuulee noista miehistä, jotka pettävät ja jättävät pienen vauvan äidin. Todella raukkamaista. Kyllä siinä tilanteessa tosiaan mieheltäkin vaaditaan sitä, että yrittää kaikkensa elvyttääkseen parisuhteen.
Tästä se lähtee...tosiasioiden myöntämisestä...oppia ikä kaikki ja kasvamista koko elämä. Itse olen tehnyt elämässäni jos jonkinmoista virhettä. Lasta en ole tehnyt, onneksi, en olisi ollut lähellekkään valmis isäksi. Olen monet asiat oppinut kantapään kautta, hyvät kuin huonotkin. Loppujenlopuksi on kuitenkin ihan hyvä olla vaikka kaikki ei todellakaan ole oikeasti hyvin(en tahdo paljastaa itsestäni asioita jotka eivät muille kuulu). Viihdyn parhaiten yksin tai a-vaimon kanssa. Täysin selvä pää, "oikeat" ajatukset ovat tulevaisuuden unelmiani. Tahdon antaa ja saada rakkautta. Haluan myös "auttaa" niitä jotka apua tarvitsevat.(loput unelmista ensi jaksossa)
Hyvää kesänjatkoa kaikille ja rauhaa, rakkautta sekä ymmärrystä... lapsiakin jos se oikealta tuntuu :)
Pakko tää on laittaa kommentoijille. KYLLÄ, mielestäni lapsi tehdään, SE EI OLE JUMALAN LAHJA TMV TARINAAN POHJAUTUVA... JUMALAA EI OLE.PISTE.
..tein sen päätöksen, etten anna siementäni ainoallekaan naiselle, ettei tule lapsia.
Onneksi löysin sellaisen naisen, joka ei myöskään halua lapsia. Siis ikinä.
Joten tuo mainitsemasi asia ei ole osaltani millään tavalla relevantti.
Ei se seksi kuule kaikilla lopu, jos teikäläisellä onkin loppunut. Jumalauta.
Pelottele nyt vielä miehiä moisella.
Ja ei ne kaikkien rinnat rupsahda, eikä se maha jää pömpöttämään. Omia valintoja nuo ovat.
"Ja ei ne kaikkien rinnat rupsahda, eikä se maha jää pömpöttämään. Omia valintoja nuo ovat."
No miksi sitten valtaosa valitsee rupsahdukseen johtavan tien... Siks ku ne on luusereita.
Ja onhan meillä silikooooni ja rasvaimaisu... mahanpienennysleikkaukset yms...pitää vaa olla baksii et saa kropan kondiksee...sit ei enää tarvii flaksii et saa pesää ;D Tosikoille sentteriä ja iso pyllistys.
Minusta on osittain myytti että naiset muuttuvat ihan hirveästi kun tulevat äideiksi. Harva nainen on oikeasti täysin hormoniensa vietävissä ja muuttuu ihan radikaalisti. Toki vanhemmuus jonkin verran muuttaa ihmistä mutta kyllä jokainen on edelleen se sama ihminen kuin on aina ennekin ollut. Toki muuttuneet vaatimukset korostavat tiettyjä ominaisuuksia ja vaimentavat toisia mutta siellä ne ovat jo ennen olleet olemassa.
Luulen että nuo välillä kerrotut kauhutarinat täysin muuttuneista naisista kertovat enemmän siitä että jotkut miehet jättävät kaiken vastuun perheestä naiselle jolloin koko parisuhteen tasapaino horjahtaa. Silloin ei ole ihme jos naiselle ei seksi maistu ja nalkutus alkaa. Jos mies kykenee kypsään isyyteen, hän saa palkaksi myös entiselleen jäävän parisuhteen jossa riittää myös seksiä (toki lasten aiheuttamien univelka yms. rajoitusten kanssa) ja muita parisuhteen "etuja". Tätä pitäisi minusta miehille korostaa, ei sitä että nainen muka muuttusi joksikin ihan muuksi lapsien myötä.