Työskentelin eräässä yrityksessä 10 vuoden aikana 6vmääräaikaisilla sopimuksilla,samalla kestäen vakituisten älytöntä ja epäreilua vittuilua,toivoen että pääsisin vakkariksi itse,ja sen jälkee olisi rauha maassa,menetin perheeni,itseluottamukseni,ajatukset alko kiertää..yhteys työterveyshuoltoo..Kiusaamisen tunnetta kokeile näitä.
Sain pillereitä ja lopputilin eikä enää oo pyydetty töihin
Pari vuotta oon yksin itkeny kotona ja pillereitä vähä aikaa yritin.
odotellaa kuolemaa..
Sain pillereitä ja lopputilin eikä enää oo pyydetty töihin
Pari vuotta oon yksin itkeny kotona ja pillereitä vähä aikaa yritin.
odotellaa kuolemaa..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Unohda se työpaikka. Vie koko juttu oikeuteen. Ilman työtä on hyvä olla.
Ei se aina ole niin helppoa ja yksinkertaista, etä vaan unohtaa. Ensinnäkään ei ikinä unohda sitä, mitä on joutunut kokemaan ja kestämään ja kuinka itsetunto ja elämä on ajettu kasaan. Ja minä ainakin joudun käymään töissä toimeentulon takia - halusin tai en. Sen menettäminen on iso juttu ja vaikuttaa ihan kaikkeen, vaikka viisaiden mielestä raha onkin sivuseikka. Todennäköisesti tällaisilla viisailla ei sitten ole siitä pulaa, ei pelkoa asunnonmenetyksestä ym.
Sympatiani ovat puolellasi. Vaikea on viedä oikeuteenkaan, jos ei mistään saa tukea. Rahastavia juristeja kyllä löytyy, mutta silti voi jäädä vain luu käteen. Mukaan pitäisi saada myös ammattiliitto, joka ainakin minun kohdalla pesi kauniisti kätensä.
Mitään neuvoja en osaa antaa. Itsekin olen edelleen tosi eksyksissä. Käyn töissä, vaikken haluaisikaan, enkä tykkää nykyisestä työstäni. Parempaa en enää tulee samaan. Kuoleminen olisi helpotus, vaikka elämässä aina välillä on jotain mukavaakin ja siitä voisi nauttiakin, jos olisi varaa ja aikaa. Työstä huolimatta ja sen takia ei ole kumpaakaan. Entisestä työstäni, josta tykkäsin, kaipaan enää vain työaikamuotoa. Ja toivon, että jonain päivänä kaikki havahtuisivat huomaamaan, mikä tämä kiusaajani oikeasti on ihmisiään... Niin ei kuitenkaan tapahdu.
En kai voi sanoa Sinulle muuta kuin jaksamisia...
upean työpaikan mutta paikalle käveli YIT:n Pauli ,joka otti minut silmätikuksi ja alkoi kiusata.
Mukana hänellä on 15 v poikansa,jonka on opettanut pahoille tavoille.
Olisittepa nähneet ne eilen.
Niiden silmät!
Lopputilu tulee ihan varmasti.
Kiusattuhan sen yleensä saa.
Kiusaajat porskuttaa.
Näin se vain menee tässä maailmassa.
Poika on jo 15 vuotiaana kova kiusaaja.
Mitä hän on vuosien päästä?
Toivottavasti kuollut.
Elämässä tarvitsee kokea onnistumisen elämyksiä muuten ei jaksa porskuttaa.
Onnellista olisi tietysti menestyminen työssä, itse hoidin työni kiitettävästi ja silti kiusattiin, mutta näinhän se usein on.
Elämäniloa voi tietysti kokea muistakin asioista kuin työstä, ihmissuhteissa, harrastuksissa, luonnossa. Ei se tietysti kiusaamisen aiheuttamaa tuskaa poista, lievittää hetkeksi.
Kyllä minä edelleen unelmoin hyvästä työpaikasta, tuo missä minua kiusattiin ei ollut sellainen. Olen minä onnistunut sen jälkeen joissakin työtehtävissä, ts. työni kyllä hoidan aina hyvin mutta tuo kateellisten ihmisten kiusanteko on se ongelma monissa paikoissa. Kiusaajat etsivät uhria joten pitäisi tehdä itsestään sellainen ettei kiusattaisi. En kyllä tiedä miten se onnistuisi. Koeajalla tai määräaikaisena pitää mielistellä koko ajan kaikkia jotta saa jatkaa.
koko ajan katsella, vaikka "vain" netistä uusia työpaikkoja? Eihän se paljon maksa lähettää hakemuksia sinne tänne, kävi miten kävi. Tuntuukin paremmalta, kun tekee jotain hyvää itsensä eteen.
Itsetuntoon ei kannata kenenkään antaa vaikuttaa, kun ei ole mitään pahaakaan tehnyt. Eri asia sitten on se luottamus muihin ihmisiin. Hyviäkin tyyppejä kyllä on, onpahan sitä raikkaampi kohtaaminen. Luulen, että Paholainen joukkoineen on kaikessa takana, kiusaa ensin kiusaajia inspiroiden toimimaan haluamallaan tavalla. Etsikää Jeesusta ja rukoilkaa Häntä koko itsenne ja elämänne Pelastajaksi. Hän on monesti esirukousten kautta antanut työpaikankin työttömille. Työpaikan hengen puolesta voi myös pyytää esirukousta. Lähestykää omaa seurakuntaanne tai mitä vain raamatullisella pohjalla toimivaa, netissäkin toimii Rukousystävät / Pirkko Jalovaara ja Rukouspalvelu / mm. Seppo Juntunen jne. Pimeys ei voita Valkeutta.
Yhdessä pohjois-savolaisessa lihanleikkaamossa oli kyllä piru irti. Ei voi olla totta joku sanoisi, jos kertoisin kaiken kokemani.
Toinen vähällä samanlainenkin oli Outokummussa silloisen pääluottamusmiehen toimesta. Aivan uskomatonta ja läpinäkyvää touhua.
kyllästynyttä porukkaa.
Sitten on toukutta jotain,että olisi kivaa.
Katsella päivät pitkät elukan raatoja.
Hulluksi tulee vähemmästäkin...