Minä menin naimisiin koko elämäksi. Päätin muistaa lupauksen rakastaa myös vastamäessä. Ja siitä pidin kiinni kynsin hampain. Siedin huonoa käytöstä, siedin väkivaltaa, siedin luonnehäiriötä, jota en osannutkaan rakkaudella hoitaa. Sydän puhui ja järki oli jäässä.
Nyt en taida enää jaksaa.
Vuosien kuluessa olen taivuttanut henkisen selkärankani sellaisille mutkille, että taidan jäädä henki-invalidiksi loppuelämäksi. Toivottavasti vielä on aikaa parantua kuitenkin. Sitkeyden jalkoihin on pyyhitty lähes itsekunnioituskin.
Olen elänyt elämäni persoonallisesti häiriintyneen kanssa niin kauan, että tiedän, mistä kirjoitan.
Sisäisesti vihainen mies. Mies, joka selvinpäin yrittää kovasti peittää näyttämästä sitä, miten paljon hän on vihaa ihmisiä, aliarvostaa toisia. Kaikki piilo tulee esille, kun ottaa viinaa. Esim. Kun mies juo, hän aloittaa arvostellen ihan ketä tahansa, joka on hänen lähimuistissaan. Sitten mollaa minun ystävät, välillä oman sukunsa ja erityisesti minun sukulaiset ja lopuksi tulee koko arsenaalilla todistamaan, kuinka ala-arvoinen minä olen. Jos puolustaudun voimalla takaisin, tulee ja lyö. Jos olen hiljaa ja väistelen, tulee kasvojen eteen huutamaan, heristää nyrkkiä ja läpsii. Viimeksi yritti väkisin raahata pudottaakseen parvekkeelta. Aina musiikki huutaa täysillä taustalla...
Lähes aina selvinpäin väittää, ettei muista. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että kyllä muistaa. Ei kuitenkaan pyydä anteeksi. Jos painostan, hän suuttuu selvinkinpäin ja vierittää AINA vastuun toisten kannettavaksi, nykyisin minun. Aina minä olen tehnyt väärin ja sanonut sitä tai tätä. Eli, minä olenkin ollut pahis. AINA.
On älytöntä, että joku voi terrorisoida toista vuosia ja vuosia ja pilata elämiä siksi ettei oma ole kondiksessa.
Minulle on nyt tullut mitta täyteen, lähden katsomaan, onko maailmassa vielä paikkaa minulle. Ja kun aikaa on kulunut, löytyyko vielä kumppania, jonka ei tarvitse tehdä itsestään isompaa tasapäistämällä muita. Yksin kun isossa maailmassa on iso.
Ei huonoa käytöstä pidä rajattomasti kestää. Vuosien myötä väkivaltainen luonne ja ongelmat vain pahenevat. Se olis syytä uskoa ja yhteen kertaan vetää viiva. Tämä minun piti oppia kantapään kautta, kuten useimmille meille käy. Sitten kun tajuaa, ettei voi enää auttaa ja itsepetos on näkyvissä, sitten on viiva ylitettävä.
Luojan haltuun te ja minä.
Nyt en taida enää jaksaa.
Vuosien kuluessa olen taivuttanut henkisen selkärankani sellaisille mutkille, että taidan jäädä henki-invalidiksi loppuelämäksi. Toivottavasti vielä on aikaa parantua kuitenkin. Sitkeyden jalkoihin on pyyhitty lähes itsekunnioituskin.
Olen elänyt elämäni persoonallisesti häiriintyneen kanssa niin kauan, että tiedän, mistä kirjoitan.
Sisäisesti vihainen mies. Mies, joka selvinpäin yrittää kovasti peittää näyttämästä sitä, miten paljon hän on vihaa ihmisiä, aliarvostaa toisia. Kaikki piilo tulee esille, kun ottaa viinaa. Esim. Kun mies juo, hän aloittaa arvostellen ihan ketä tahansa, joka on hänen lähimuistissaan. Sitten mollaa minun ystävät, välillä oman sukunsa ja erityisesti minun sukulaiset ja lopuksi tulee koko arsenaalilla todistamaan, kuinka ala-arvoinen minä olen. Jos puolustaudun voimalla takaisin, tulee ja lyö. Jos olen hiljaa ja väistelen, tulee kasvojen eteen huutamaan, heristää nyrkkiä ja läpsii. Viimeksi yritti väkisin raahata pudottaakseen parvekkeelta. Aina musiikki huutaa täysillä taustalla...
Lähes aina selvinpäin väittää, ettei muista. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että kyllä muistaa. Ei kuitenkaan pyydä anteeksi. Jos painostan, hän suuttuu selvinkinpäin ja vierittää AINA vastuun toisten kannettavaksi, nykyisin minun. Aina minä olen tehnyt väärin ja sanonut sitä tai tätä. Eli, minä olenkin ollut pahis. AINA.
On älytöntä, että joku voi terrorisoida toista vuosia ja vuosia ja pilata elämiä siksi ettei oma ole kondiksessa.
Minulle on nyt tullut mitta täyteen, lähden katsomaan, onko maailmassa vielä paikkaa minulle. Ja kun aikaa on kulunut, löytyyko vielä kumppania, jonka ei tarvitse tehdä itsestään isompaa tasapäistämällä muita. Yksin kun isossa maailmassa on iso.
Ei huonoa käytöstä pidä rajattomasti kestää. Vuosien myötä väkivaltainen luonne ja ongelmat vain pahenevat. Se olis syytä uskoa ja yhteen kertaan vetää viiva. Tämä minun piti oppia kantapään kautta, kuten useimmille meille käy. Sitten kun tajuaa, ettei voi enää auttaa ja itsepetos on näkyvissä, sitten on viiva ylitettävä.
Luojan haltuun te ja minä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
www.narsistienuhrientuki.info
kirjastosta:
Naimisissa narsistin kanssa
Sata tapaa tappaa sielu
Luojan kiitos, että päätit lähteä!
Onnea jatkoon!
että ihmiset mitkä kuuluis hyvin yhteen, niin ne ei löydä toisiansa. Onneks pääosin tuntuu löytävän. Aluks sitä aina ihastuu ja sit rupee sietää huonookin käytöstä. Niin moni seikka vaikuttaa ihmisluonteeseen, et pitäs vaan luottaa vaistoihin ja jonkin verran järkeenkin.