Parhaiten palkattu kymmenesosa (9. desiili) palkansaajista ansaitsi yli 4 047 euroa ja matalapalkkaisin kymmenesosa (1. desiili) alle 1 748 euroa. Parhaiten palkattu kymmenesosa ansaitsi siis vähintään 2,32 kertaa enemmän kuin vähiten ansaitseva kymmenesosa.
Uudenmaan keskiansiot olivat kaikkein suurimmat, 3 059 euroa. Mitkään muut maakunnat eivät yltäneet maan keskimääräiseen ansiotasoon. Pienimmät ansiot olivat Etelä-Savossa (2 411 euroa) ja Etelä-Pohjanmaalla (2 433 euroa). Parhaiten palkattu kymmenesosa ansaitsi Uudellamaalla vähintään 2,59 kertaa enemmän kuin vähiten ansaitseva kymmenesosa. Etelä-Savossa desiilien välinen palkkaero oli maakunnista pienin, ainoastaan 2-kertainen. Maakuntien väliset erot ansioiden hajonnassa johtuvat suurimmaksi osaksi palkansaajarakenteiden eroista eri alueilla.
Ylimmän ja alimman kymmenesosan välinen ansioero kasvoi vuodessa noin 3 prosenttiyksikköä. Palkkaeron kasvu aiheutui suurimmaksi osaksi suuripalkkaisten palkansaajien pienipalkkaisia nopeammasta ansiokehityksestä. Parhaiten palkatun kymmenesosan ja mediaanipalkansaajan välinen palkkaero kasvoi vuodessa 1,1 prosenttiyksikköä ja vähiten palkatun kymmenesosan ja mediaanin välinen ero ainoastaan 0,4 prosenttiyksikköä.
Uudenmaan keskiansiot olivat kaikkein suurimmat, 3 059 euroa. Mitkään muut maakunnat eivät yltäneet maan keskimääräiseen ansiotasoon. Pienimmät ansiot olivat Etelä-Savossa (2 411 euroa) ja Etelä-Pohjanmaalla (2 433 euroa). Parhaiten palkattu kymmenesosa ansaitsi Uudellamaalla vähintään 2,59 kertaa enemmän kuin vähiten ansaitseva kymmenesosa. Etelä-Savossa desiilien välinen palkkaero oli maakunnista pienin, ainoastaan 2-kertainen. Maakuntien väliset erot ansioiden hajonnassa johtuvat suurimmaksi osaksi palkansaajarakenteiden eroista eri alueilla.
Ylimmän ja alimman kymmenesosan välinen ansioero kasvoi vuodessa noin 3 prosenttiyksikköä. Palkkaeron kasvu aiheutui suurimmaksi osaksi suuripalkkaisten palkansaajien pienipalkkaisia nopeammasta ansiokehityksestä. Parhaiten palkatun kymmenesosan ja mediaanipalkansaajan välinen palkkaero kasvoi vuodessa 1,1 prosenttiyksikköä ja vähiten palkatun kymmenesosan ja mediaanin välinen ero ainoastaan 0,4 prosenttiyksikköä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sanoisin että hyvin maltilliset palkkaerot pienimmän ja ylimmän desibelin välillä, siis vain noin 2,5-kertainen palkkaero. Monissa(valtaosa muista maailman maista) ero on varmasti suurempi, varsinkin kehitysmaissa ja Yhdysvalloissa.
Vaikka parhaiten palkatu kymmenyksen alaraja on se 4000€, se ei vielä ole mitenkään upea palkka. Sen ylimmän kymmenyksen _keskipalkka_ voi olla hyvinkin 1-2 tuhatta euroa suurempi.
Ero on mielestäni sopiva, ottaen huomioon koulutuserot ja se että paremmin palkattu myös maksaa enemmän veroja palkkatuloistaan(pääomatulot asia erikseen).
En kannata tuloerojen kasvua yleisesti, nehän ovat jo kasvussa jokatapauksessa kuten aina käy taantuman/laman aikana. Silti kannatan sitä että kouluttamattoman ja hyvinkoulutetun tuloero pitää olla kannustava. Aina on joukko ihmisiä jotka purnaavat syystä tai toisesta.
Paremmin palkatun nopeampi tulonnousu johtuu siitä että he ovat aloilla joilla voi olla jopa pulaa ammattilaisista, ja työn saaminen on myös helpompaa tuolla tasolla.
Mutta tilastot ovat vain tilastoja, mitäs niitä oikeastaan ruopimaan.
Sinä et ansaitse mitään, aikasi menee kadehtimiseen.