Google-kääntäjä

Mistä tiedät, että ”Google Kääntäjän” (sen oma suomenkielinen nimi – oireellista?) perusidea on yksinkertainen? Mutta ”järkyttävä” on kyllä osuva sana.

Se, että kääntäjä arvaa sanan ”gay” merkityksen väärin, on erittäin ymmärrettävää.

Paljon vaikeampi on esittää hyvää selitystä sille, miksi Google Kääntäjä muuttaa esimerkiksi lauantain sunnuntaiksi tai kääntää suomen sanan ”suomi” indonesiaksi sanalla ”Swedia”. On melko helppo päätellä, miten tällaiseen joudutaan sen tekniikoilla, mutta _hyvää_ selitystä on vaikeampi antaa,

Laajempi kritiikki on esityksessä (PowerPoint-muotoinen), jonka pidin viime vuonna Kansainvälisessä kääntäjienpäivässä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/google-kaantaa.ppt

yucca42 kirjoitti:

Mistä tiedät, että ”Google Kääntäjän” (sen oma suomenkielinen nimi – oireellista?) perusidea on yksinkertainen? Mutta ”järkyttävä” on kyllä osuva sana.

Se, että kääntäjä arvaa sanan ”gay” merkityksen väärin, on erittäin ymmärrettävää.

Paljon vaikeampi on esittää hyvää selitystä sille, miksi Google Kääntäjä muuttaa esimerkiksi lauantain sunnuntaiksi tai kääntää suomen sanan ”suomi” indonesiaksi sanalla ”Swedia”. On melko helppo päätellä, miten tällaiseen joudutaan sen tekniikoilla, mutta _hyvää_ selitystä on vaikeampi antaa,

Laajempi kritiikki on esityksessä (PowerPoint-muotoinen), jonka pidin viime vuonna Kansainvälisessä kääntäjienpäivässä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/google-kaantaa.ppt

Olisipa ollut hienoa kuulla koko esitelmä, mutta PP-esityksestäkin saa monia ajatuksia.

Olen itse kääntäjänä filosofoinut ja oppilailleni opettanut kääntämisen filosofiaa jokseenkin samalla tavalla kuin esityksen sivulla 12. Kun kyseessä on teknisen erikoisalan kääntäminen, olen vielä määrittänyt tärkeysjärjestyksen seuraavasti:

1) Aihepiirin tunteminen (muuten voidaan helposti joutua totaalisesti hakoteille)
2) Kohdekielen osaaminen (mieluiten oma äidinkieli, muuten tulee helposti lipsahduksia)
3) Lähdekielen osaaminen (jos käytettävissä on hyviä sanakirjoja, tämä ei ole läheskään niin tärkeä kuin kaksi ensimmäistä - olen itse tehnyt kelvollisia suomennoksia kielistä, joista en osaa juuri muuta kuin perusrakenteen enkä sitäkään yksityiskohdittain)

Google Kääntäjää en ole koskaan edes kokeillut. Arvelen sen käytöstä olevan enemmän vaivaa kuin hyötyä (ammattikääntäjälle).

yucca42 kirjoitti:

Mistä tiedät, että ”Google Kääntäjän” (sen oma suomenkielinen nimi – oireellista?) perusidea on yksinkertainen? Mutta ”järkyttävä” on kyllä osuva sana.

Se, että kääntäjä arvaa sanan ”gay” merkityksen väärin, on erittäin ymmärrettävää.

Paljon vaikeampi on esittää hyvää selitystä sille, miksi Google Kääntäjä muuttaa esimerkiksi lauantain sunnuntaiksi tai kääntää suomen sanan ”suomi” indonesiaksi sanalla ”Swedia”. On melko helppo päätellä, miten tällaiseen joudutaan sen tekniikoilla, mutta _hyvää_ selitystä on vaikeampi antaa,

Laajempi kritiikki on esityksessä (PowerPoint-muotoinen), jonka pidin viime vuonna Kansainvälisessä kääntäjienpäivässä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/google-kaantaa.ppt

Ikänsä puolesta antiikiksi kelpaavan, mutta perin luotettavan ja virtaviivaisen Fordin omistajana minun on nyt pyydettävä tarkennusta. Mitä piilee "Fordin periaate: huononna parasta osaa" -pätkän takana? Voiko olla niin, että minulta on jäänyt jokin miljoonasta foordivitsistä kuulematta?

old_profile_53349 kirjoitti:

Olisipa ollut hienoa kuulla koko esitelmä, mutta PP-esityksestäkin saa monia ajatuksia.

Olen itse kääntäjänä filosofoinut ja oppilailleni opettanut kääntämisen filosofiaa jokseenkin samalla tavalla kuin esityksen sivulla 12. Kun kyseessä on teknisen erikoisalan kääntäminen, olen vielä määrittänyt tärkeysjärjestyksen seuraavasti:

1) Aihepiirin tunteminen (muuten voidaan helposti joutua totaalisesti hakoteille)
2) Kohdekielen osaaminen (mieluiten oma äidinkieli, muuten tulee helposti lipsahduksia)
3) Lähdekielen osaaminen (jos käytettävissä on hyviä sanakirjoja, tämä ei ole läheskään niin tärkeä kuin kaksi ensimmäistä - olen itse tehnyt kelvollisia suomennoksia kielistä, joista en osaa juuri muuta kuin perusrakenteen enkä sitäkään yksityiskohdittain)

Google Kääntäjää en ole koskaan edes kokeillut. Arvelen sen käytöstä olevan enemmän vaivaa kuin hyötyä (ammattikääntäjälle).

Ei kohdekielen osaaminen riitä. Osaaminen on sitä, että kieli on päässä, mutta kun sen pitäisi olla koko ruumiissa...

En tiedä lähdekirjan nimeä, enkä muista kohdekirjan nimeä. Kysymyksessä oli joka tapauksessa Joensuun Harjunpää-kirja. Suomesta englanniksi käännetty. Loisteliasta idiomien ja fraasien käyttöä alusta loppuun. Ainoa vika oli, että englantilainen ei ikinä edes kuvittelisi käyttävänsä sellaista kieltä missään yhteydessä.

Jos löydätte sen kirjan, ostakaa tai lainatkaa! Se on paras puhekielen oppikirja, minkä olen nähnyt.

Sitten kun osaatte nuo sanonnat muistakaa, että niiden väliin kuuluu tulla tavallista tylsää englantia keskimäärin ehkä suhteessa 30:1 tavallisen hyväksi.

Omanto kirjoitti:

Ikänsä puolesta antiikiksi kelpaavan, mutta perin luotettavan ja virtaviivaisen Fordin omistajana minun on nyt pyydettävä tarkennusta. Mitä piilee "Fordin periaate: huononna parasta osaa" -pätkän takana? Voiko olla niin, että minulta on jäänyt jokin miljoonasta foordivitsistä kuulematta?

”Huononna parasta osaa” on looginen periaate varsinkin massatuotannossa, joka perustuu standardoituihin komponentteihin.

Jos esimerkiksi laitteen osat kestävät keskimäärin 5 vuotta mutta yksi osa kestää 10 vuotta, on syytä huonontaa kestävintä, parasta osaa. Sen paremmasta kestostahan ei ole hyötyä. Se kannattaa vaihtaa osaan, joka kestää noin 5 vuotta. Tässä tietysti oletetaan, että kestävin osa on kalliimpi kuin jokin vaihtoehtoinen komponentti, vähemmän kestävä osa, mikä lähes aina pitää paikkansa.

Periaatteen merkitys ei rajoitu tavaroiden massatuotantoon. Myös esimerkiksi tekstien tuotannossa kannattaa huonontaa parasta osaa. Jos esimerkiksi alkuperäinen teksti on heikkolaatuista, ei yleensä ole mielekästä maksaa hyvästä käännöksestä. (Hyvä kääntäjä saattaa kyllä onnistua parantamaan tekstiä, mutta tämä on epävarmaa eikä yleensä kannata, jos lähtökohta on heikko.)

Tietysti huonontamisessa tulee jossain vaiheessa raja vastaan. Vaihtoehtoinen suuntaus on, että eri komponentteja parannetaan, jolloin tuotteen kestävyys tai muu laatu paranee ja siitä saadaan parempi hinta (tai siitä tulee kilpailukykyisempi). Se on kuitenkin yleensä työlästä ja kallista, ja yleensä on järkevämpää suunnitella kokonaan uusi tuote.

yucca42 kirjoitti:

”Huononna parasta osaa” on looginen periaate varsinkin massatuotannossa, joka perustuu standardoituihin komponentteihin.

Jos esimerkiksi laitteen osat kestävät keskimäärin 5 vuotta mutta yksi osa kestää 10 vuotta, on syytä huonontaa kestävintä, parasta osaa. Sen paremmasta kestostahan ei ole hyötyä. Se kannattaa vaihtaa osaan, joka kestää noin 5 vuotta. Tässä tietysti oletetaan, että kestävin osa on kalliimpi kuin jokin vaihtoehtoinen komponentti, vähemmän kestävä osa, mikä lähes aina pitää paikkansa.

Periaatteen merkitys ei rajoitu tavaroiden massatuotantoon. Myös esimerkiksi tekstien tuotannossa kannattaa huonontaa parasta osaa. Jos esimerkiksi alkuperäinen teksti on heikkolaatuista, ei yleensä ole mielekästä maksaa hyvästä käännöksestä. (Hyvä kääntäjä saattaa kyllä onnistua parantamaan tekstiä, mutta tämä on epävarmaa eikä yleensä kannata, jos lähtökohta on heikko.)

Tietysti huonontamisessa tulee jossain vaiheessa raja vastaan. Vaihtoehtoinen suuntaus on, että eri komponentteja parannetaan, jolloin tuotteen kestävyys tai muu laatu paranee ja siitä saadaan parempi hinta (tai siitä tulee kilpailukykyisempi). Se on kuitenkin yleensä työlästä ja kallista, ja yleensä on järkevämpää suunnitella kokonaan uusi tuote.

>> Hyvä kääntäjä saattaa kyllä onnistua parantamaan tekstiä, mutta tämä on epävarmaa eikä yleensä kannata, jos lähtökohta on heikko.

yucca42 kirjoitti:

”Huononna parasta osaa” on looginen periaate varsinkin massatuotannossa, joka perustuu standardoituihin komponentteihin.

Jos esimerkiksi laitteen osat kestävät keskimäärin 5 vuotta mutta yksi osa kestää 10 vuotta, on syytä huonontaa kestävintä, parasta osaa. Sen paremmasta kestostahan ei ole hyötyä. Se kannattaa vaihtaa osaan, joka kestää noin 5 vuotta. Tässä tietysti oletetaan, että kestävin osa on kalliimpi kuin jokin vaihtoehtoinen komponentti, vähemmän kestävä osa, mikä lähes aina pitää paikkansa.

Periaatteen merkitys ei rajoitu tavaroiden massatuotantoon. Myös esimerkiksi tekstien tuotannossa kannattaa huonontaa parasta osaa. Jos esimerkiksi alkuperäinen teksti on heikkolaatuista, ei yleensä ole mielekästä maksaa hyvästä käännöksestä. (Hyvä kääntäjä saattaa kyllä onnistua parantamaan tekstiä, mutta tämä on epävarmaa eikä yleensä kannata, jos lähtökohta on heikko.)

Tietysti huonontamisessa tulee jossain vaiheessa raja vastaan. Vaihtoehtoinen suuntaus on, että eri komponentteja parannetaan, jolloin tuotteen kestävyys tai muu laatu paranee ja siitä saadaan parempi hinta (tai siitä tulee kilpailukykyisempi). Se on kuitenkin yleensä työlästä ja kallista, ja yleensä on järkevämpää suunnitella kokonaan uusi tuote.

Kiitos selvennyksestä. En ole tullut ajatelleeksikaan moista menettelyä, koska jos jokin Fordini osa on vuosien varrella alkanut repsottaa, se on yksinkertaisesti poistettu. Konepellin alla on jo paljon tyhjää tilaa, mutta menoon se ei tunnu vaikuttavan.