pääsin opiskelemaan haluamaani alaa. Kaverin kanssa puhuttiin alkuvuodesta ja hän tokas, että susta nyt ei ainakaan siihen ole. En kertonut hakemisesta ja nyt kun pääsin, jotenkin tuli aivan kauhea kynnys sanoa mitään. Menen kouluun ja saahan hän siitä tietää, ja nyt hirvittää, että kun kuitenkin saa tietää, niin varmaan ihmettelee miksen sanonut, en pysty, kun vähän on vielä itsekin epävarmoja ajatuksia.
Samoin muutaman kaverista, jonka kanssa olen ollut tekemisissä on sanonut, että se nyt ei ainakaan sulle passaa, ei tosta vois tulla ikinä mitään. Sitten en halunnut enää kertoa, että toinen on kiinnostunut musta.
Mukava kaveri muuten, eikä hän silleen vähätellyt minua, sanoi vaan spontaanisti ja aidosti vilpittömästi mitä ajatteli. Mut mä en ajattele niin. Mut en pysty kertoon nyt noita juttuja, kauhea kynnys sanoa, monta kertaa alottanut ja ei se tule. Jotenkin ihan naurettavalta tuntuu, ollaan aikuisia molemmat.
Vähän hankala on olo nyt. Miten mä voisin ton asian ottaa, se jotenkin tuntuu nyt niin isolta.
Samoin muutaman kaverista, jonka kanssa olen ollut tekemisissä on sanonut, että se nyt ei ainakaan sulle passaa, ei tosta vois tulla ikinä mitään. Sitten en halunnut enää kertoa, että toinen on kiinnostunut musta.
Mukava kaveri muuten, eikä hän silleen vähätellyt minua, sanoi vaan spontaanisti ja aidosti vilpittömästi mitä ajatteli. Mut mä en ajattele niin. Mut en pysty kertoon nyt noita juttuja, kauhea kynnys sanoa, monta kertaa alottanut ja ei se tule. Jotenkin ihan naurettavalta tuntuu, ollaan aikuisia molemmat.
Vähän hankala on olo nyt. Miten mä voisin ton asian ottaa, se jotenkin tuntuu nyt niin isolta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaverisi selvästi vähättelivät sua ja olivat kateellisia ja sä et uskalla sanoa, että "hah, näytinpäs, lällällää, siitäs saitte!"
Sano ääneen vaan, että "AI NIIN, PÄÄSIN SINNE KOULUUN JONNE HAIN"
Älä turhaan kuuntele tuollaisia kateellisia suunsoittajia:D
... olet vaatimattomampi kaveri niin tuonhan voi lohkaista ohimennen vaatimattomaan tyyliin aivan samoin sanoin. Näytät sitten myöhemmin teoillasi mihin pystyt. ;)
Itselläni yksi (onneksi siis vain yksi) vähän samantyylinen "kaveri", joka vähättelee melkeinpä joka asian suhteen. Kokemusta siis on:)
En voi muuta sulle sanoa kuin että otapa nyt itseäsi niskasta kiinni ja koita seistä sanojesi ja tekojesi takana. Kaverisi eivät määrää sinun elämästäsi ja äläkä nyt herranjumala hylkää sitä opiskelupaikkaa kaverisi vuoksi, sillä SINÄ päätät omasta elämästäsi.
En tiedä minkä muun neuvon antaisin, radikaalia olisi hylätä kokonaan tuollaiset kaverit, mutta jos teillä muuten synkkaa niin koitapa ottaa sitten tuo ongelma puheeksi tai väittelet rohkeasti vain vastaan ja puolustat itseäsi, jos aiot tuollaiset ihmissuhteet säilyttää. Itse valitsisin ensimmäisen vaihtoehdon, eli siis unohtaisin tuollaiset tyypit:) Niin olen tehnyt omassakin elämässäni, enkä kadu. Miten ihmiset edes jaksavat vuodesta toiseen säilyttää noinkin kusipäisiä ihmisiä elämässään?