Miten pystyn jatkamaan liittoani? eli on tullut ilmi että miehelläni ollut pari vuotta kakkossuhde, mies vannoo että suhde on jo ohi. Silti ihmettelen miksi tämä toinen nainen edelleen laittaa viestejä miehelleni, yleensä juuri v.loppuisin kun mies kotona. En tiedä miten tästä enää pystyy mitään jatkamaan, vaikeaa tulee olemaan. Onko täällä ketään joiden liitto olisi jotenkin palautunut ennalleen tälläisen petoksen/valehtelun jälkeen? Miten rikki menneen saa ehjäksi vai onko niin että tälläinen jää hiertämään loppuiäksi ja tulee aina riitojen jne aikana esiin? Olisin kiitollinen jos joku viitsisi kertoa miten on mennyt
miten jatkaa?
surusilmä72
7483
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
enää yrittää ellei mies todella todella kadu ja myönnä tehneensä väärin. Tämän pitää tulla mieheltä aitona katuna eikä minään krokotiilinkyyneleinä.
En voi suositella yrittämistä, koska mies on noin katalasti selkäsi takana toiminut. Valehdellut sinulle pari vuotta jatkuvasti. Jos kyseessä olis pari puhdasta seksikokemusta niin sellaisen yli pääsee. Mutta ei noin, jossa todella on pidetty suunnittelemista ja valehtelemista vaativaa suhdetta yllä KOLMANTEEN OSAPUOLEEN, joka ei ole teidän liitossanne.
Sinusta on kiinni haluatko todella yrittää. En usko että mies muuttuu ja sinä voisit antaa anteeksi. Suhde ei koskaan enää tule olemaan sitä mitä se oli ennen paljastumista. Joskus se on hyvä asia, koska suhteissa on niin monia asioita pielessä ja jos yhteistä tahtoa on niin toiset toipuu, suurin osa kai ei..
Itse voisin näin jälkikäteen sanoa, että ei kannattanut uudelleen yrittäminen. Mies ei edelleenkään tunne tehneensä mitään väärin. En pysty sulattamaan asiaa edelleenkään ja kadun vain tuhlattua aikaa ja energiaa suhteeseen, jonka ei ole ollut tarkoitus kestää.
Luottamus on sellainen asia (erityisesti jos pettämistä ei ole toiselle paljastanut itse vaan on jäänyt kiinni vahingossa, systemaattinen valehtelu ja toisen tyhmänä pitäminen, vain oma mielihyvä on merkinnyt jotain jne jne) että se ei palaa. Onko sitten järkevää koskaan luottaa toiseen 100%. Jos sopiva ihminen sattuu kohdalle niin suuri osa ihmisistä kokee kiusauksen liian suurena.
Omakohtaisesti olen kokenut myös nämä toisten liitot väkisin kaatavat bitchit, jotka eivät pysty sietämään sitä että he eivät saa kaikkea mitä haluavat. Minun liittoani ei ole ensimmäistä kertaa oltu särkemässä. Tuskin viimeistäkään. Sen päätin että tämä jäi nyt viimeiseksi kokemukseksi ja seuraavaa kertaa en jää enää odottamaan. Jospa teillä on kyse tällä hetkellä siitä, että se nainen ei usko miehesi jättäneen hänet.
Sinuna ottaisin yhteyttä tähän naiseen kasvotusten ja sanoisin suorat sanat siitä mitä tässä nyt on pari vuotta tapahtunut, että tietääkö hän että olet ollut koko ajan kuvioissa ja että mitkä hänen tarkoitusperänsä ovat. Onko miehesi edelleen antanut toiveita suhteen jatkumisesta?
Jää sinun mietittäväksesi se, että uskallatko luottaa uudelleen. Ota selvää kaikesta mahdollisesta ennen kuin teet lopullisen päätöksen. Miehesi tulee nyt osoittaa sinulle kaikin mahdollisin keinoin, että on luottamuksesi arvoinen. Sinä päätät sen luotatko vai et. Hänen pitää sietää sinun epävarmuutesi ja epäilyksesi, kyselysi siitä mitä oikeasti tapahtui, ja miksi!
Oliko kyseessä työkaveri? Jos oli, niin kyllähän ne viestit viikonloppuisin kulkee kuten meilläkin, ja arki-iltoina kun ei toista näe. Että kyllä sinuna olisin tosi varovainen luottamisen suhteen ja sen suhteen, mitä mies sinulle jatkossa kertoo.
kirjoittajan kanssa. Lisäksi vielä se, että kyllä mies saisi kakkosnaisensa viestittelyn loppumaan, jos haluaisi. Eli miksi kakkonen siis edelleen viestittelee, jos kaikki kerran on jo ohi? En siis uskoisi, että juttu on ohi. En luottaisi, vaan lopettaisin parisuhteen.
toista vaihtoehtoa. Kerran kännipano katumuksen myötä ja itse tunnustettuna saataa vielä menetellä, mutta kahden vuoden suhde ja selkäsi takana toimiminen valheineen osoittaa minka verran miehesi sinua arvostaa. Kahta vuotta ei kukaan salapanoa pidä ilman että juttu on hyvin suunniteltu ja tunteet ovat mukana. Pettäjähän toki väittää kyseessä olevan vain seksin eikä salapanon merkitsevän mitään muuta, häränpaskaa.
Nosta kytkintä, itke tarvittavat itkut ja anna itsellesi anteeksi se että olet moiseen luuseriin törmännyt. Kyllä sille reppanalle uusi petettävä löytyy, samoin kuin sinulle mies jolle olet muutakin kuin kodin ylläpitävä voima. Tuskin se salapano miehellesi viestittelisi, mikäli tämä ei olisi antanut suotuisia signaaleja salasuhteen jatkumisesta. Epäilen, jotta lihaa piilotellaan edelleen.
Luottamus toiseen menetetään vain kerran. Jotain voi koittaa rakentaa särkyneen tilalle, mutta sen rakenteet ovat kovin hauraat, täynnä pelkoa ja ahdistusta , siitä josko teko uusiutuu kuten pettämisellä on "hyvä" taipumus. Enemmän kuin harvassa ovat ne jotka kirkkain silmin kykenevät vannomaan ettei pettäminen ole vaikuttanut suhteeseen negatiiviisesti.
Itse sen valinnan joutuu kuitenkin tekemään jatkaako pettäjän kelkassa vai koettaako jotain muuta. Yksinkin on kuitenkin helpompaa kuin epäluotettavan puolison kanssa.
Toiset ovat vain ns. kroonisia pettäjiä, jotain traumoja varmaan taustalla eli vaikea lapsuus.Pettäjät jatkavat toimintaansa niin kauan kuin joku suostuu uhriksi.
kuin muutkin vastanneet eli jätä se mies. Satunnaisen kännipanon voi ehkä pystyä antamaan anteeksi jossakin vaiheessa, mutta ei pitkää suhdetta toiseen naiseen. Siinä todellakin on ollut ja on edelleenkin tunteet mukana. Ei se nainen muuten viestittelisi. Miehesi olisi vaihtanut salaisen puhelinnumeron eikä antaisi sitä naiselle, jos todella haluaisi pysyä erossa naisesta. Aivan varmasti jää loppuiäksi hiertämään ja joka riidan yhteydessä sinä tulet vetämään esiin, et vain voi sille mitään. Riitely taas vaikuttaa negatiivisesti miehesi tunteisiin, hän kun ei ymmärrä, mikset vaan voi olla jauhamatta siitä. Miehet on vaan jotenkin niin lapsellisia, että niistä tuntuu "hyvältä", kun naiset ruikuttaa perään eikä siksi haluta edes katkaista näitä suhteita.
Sinuna tekisin rohkean / kivuliaan päätöksen ja eroaisin. Minun kokemuksen mukaan rikki mennyttä ei saa ehjäksi. Kokemkseni on n. 15 vuotta sitten sattuneesta minun tekemästäni virheestä. Tämä oli suhteemme alkuaikoina. Olimme nuoria ja aika kokemattoimia, minusta, nuoresta miehestä tuntui hyvältä kun oli kysyntää. En osannut varoa ilkeää maailmaa ja sen houkutuksia. Luottamus meni silloin eikä ole takaisin tullut.
Vaimoani mietitytti varmaan silloin samat asiat kuin sinua nyt. Hän halusi vielä yrittää, mutta ei kuitenkaan antanut anteeksi. Elomme sujui suht onnellisena, asia nousi kuitenkin esille riidoissa ja kun olin lähdössä viihteelle ilman häntä.
Rakastamme toisiamme ja asia kadutti minua kovasti. Emme ole koskaan pystyneet keskustelemaan asiaa selväksi ja pois kaihertamasta. Yritykset menevät riitelyksi ja minä menen puolustuskannalle.
Jälkeenpäin ajateltuna päätös erosta olisi ollut silloin helppo. Elämä oli edessä ja suhteemme oli vasta pari vuotta vanha. Silloin se tuntui pitkältä seurustelusuhteelta.
Suhteemme lujittui ja rakensimme yhtesitä perhettä totutun mukaisesti portaittain:
-kihlaus
-yhteinen asunto (ja asuntolaina)
-avioliitto
-1.lapsi
-2.lapsi.
-isompi asunto ja asuntolaina... ja perhefarmari.
-yhreiset ilot ja surut, lasten koulu yms.
Vaimoni pelkää aina ollesani illan vietossa ilman häntä, että saatan pettää humalassa.
Vahva ja hyvä suhteemme on rakennettu pilaantuneille perustuksille ja ajoittain saamme pelätä milloin pilaantuneet perustukset tuhoavat koko talon kaikkine irtaimistoineen.
Suhteemme olisi ehkä täydellinen ilman töppäystäni, joka ei edennyt edes loppuun asti.
Jos joku lukija tunnistaa tästä itsensä, pyydän: Voisitko antaa puolisollesi anteeksi!
Mieti tätä ajatuksen kanssa.
tie ei ole helppo mutta mahdollinen. molempien pitää pystyä tekemään oma osuutensa asian käsittelyssä ja pitää oikeasti haluta olla yhdessä. ei ole aina niin helppoa.
toinen mahdollisuus kannattaa antaa, mikäli toinen katuu ja tuntuu, että on opiksi ottanut, toisaalta toista mahdollisuutta ei sitten ehkä kannata antaa jos kokee, että mahdollisen toisen pettymyksen tullessa ei siitä jasloilleen enää selviä. riippuu ja roikkuu.
ihminen tekee virheitä, pahojakin. taustat pitää niitten virheitten takana selvittää juurta jaksain, muuten ei voi onnistua. ap:lle kirjat: kahden kauppa, särkynyt sydän, läsnä ja lähellä.pariterapiaa, yksilöterapiaa. jos päättää yrittää selvitä yhdessä tehkää se sitten kunnolla kaikilla avuilla. mutta kysymykseesi vastaus: VOI SELVITÄ