Hypoteettinen kysymys... vaimo ottaa yhteyttä ja vaatii selitystä? Miksi miehen ja minun välinen suhde kuuluisi vaimolle sen enempää kuin heidän suhteensa minulle? Miksi vaimo ylipäätänsä hyökkäisi kimppuuni? En tiennyt vaimon olemasta olosta lähes kahteen vuoteen mitään... miksi minulla pitäisi olla velvollisuuksia vaimoa kohtaan tai tuntea sympatiaa tuntematonta ihmistä kohtaan? Miksi vaimot ylipäätänsä hyökkäävät "kakkosen" kimppuun tietämättä faktoja? Miksi ne faktat tullaan kaivamaan "kakkosesta" eikä siitä kaksinaamaisesta miehestä?
Jos minulla on velvollisuus kertoa vaimolle faktat kyseisessä tilanteessa, miksi vaimolle asian valaiseminen ilman kyselyjä on niin tuomittavaa? Enkö tekisi vaimolle palveluksen? Ja jos avioliitto kestäisi kai se olisi vahvemmalla ja rehellisemmällä pohjalla kuin tähän saakka? Tiedän olevani katkera, tiedän että vaimokin olisi katkera... mutta miksi sen miehen kuuluisi saada kaikki samalla kun sotkee kahden ihmisen elämää?
Jos minulla on velvollisuus kertoa vaimolle faktat kyseisessä tilanteessa, miksi vaimolle asian valaiseminen ilman kyselyjä on niin tuomittavaa? Enkö tekisi vaimolle palveluksen? Ja jos avioliitto kestäisi kai se olisi vahvemmalla ja rehellisemmällä pohjalla kuin tähän saakka? Tiedän olevani katkera, tiedän että vaimokin olisi katkera... mutta miksi sen miehen kuuluisi saada kaikki samalla kun sotkee kahden ihmisen elämää?
Vastaukset 13
Vanhimmat
suhdetta, kun sait tietää miehen olevan naimisissa?
Mies käyttää teitä molempia hyväkseen.
Viriilit miehet, joita ykköset eivät osaa täysvaltaisesti hoidella, etsivät kakkosen tai kolmosen, ei sen ihmeellisempää.
ei osaa hoidella, eikö kannattaisi ottaa ero ja etsiä ihminen, joka osaa hoidella?
kakkoseen? Ystäväni kertoi ottaneensa yhteyttä "kakkoseen", koska halusi hänenkin kertovan suhteen tarinan. Taustallahan tässä varmaan on, että vaimo ei usko miehensä tarinaa, joka minunkin korvissa kuulosti lapselliselta.
Näin jälkikäteen ystävääni kuunnelleena, yhteyttä ei olisi pitänyt ottaa. Ainakin tämä "kakkonen" (tahollaan ykkönen) oli ollut todella ylimielinen. Oli yrittänyt kertoa vielä sievistellymmän kertomuksen kuin mies, hän näki myös itsensä täysin ulkopuoliseksi koko sotkuun.
Ystäväni sinnittelee vielä avioliitossaan lukusien perheneuvola/terapia käyntien jälkeen (myös murrosikäinen tytär joutunut turvautumaan ulkopuoliseen apuun).
Ystäväni sanoja lainaten:" Pettämisen ymmärrän, mutta vastuunpakoilua en. Ehkä tämä 1/2 saa iloa elämäänsä kun jatkaa toisen loukkaamista.
Eli ykköset, ennenkuin olette näihin kakkosiin yhteydessä, niin yrittäkää selvittää miehiltänne, millaisen ihmisen kanssa suhde on ollut. Osa on varmaan asiallisia ja osa taas heittää "paskaa" lisää.
Ihan ensimmäiseksi, vaikka olisi ollut avioliittossa 10 tai 20 vuotta,
ottakaa selvää minkälaisen kanssa te olette naimisissa.
Minkälainen hän oli kun ensikertaa tapasitte?
Oliko erilainen kun kihlauduitte?
Paljonkin jo muuttunut kun avioiduitte?
Nyt kun olette kauan jo aikaa yhdessä viettäneet se ihminen voi olla
jo ihan erilainen kun se johon rakastuitte aikanaan.
Ihminen pystyy sisimmissään pitämään yllä illuusiota siitä samasta hellästä ihanasta rakkaasta joka mies tai nainen on ollut aikojen alussa.
Ihminen on hyvä pettämään itseään , hyvä syyttelemään itseään
kaikesta toisen toiminnasta. Jopa lyönneistä tai toisesta rakkaasta.
Kakkosta on aika turhaa syytellä jos itsekkään ei ole selvillä minkä kansa elää.
Tutustuin itse mieheni siis ex- mieheni rakastajattareen. Kävimme kahvilla.
Minulle aukeni uusia puolia miehestä jonka kanssa olin elänyt jo 15vuotta.
Järkytys on kun huomaa tulleensa kovin helposti huijatuksi.
Pahinta on huomata oma yksinkertanen tyhmyytensä.
Aika ihmeellistä, että et kahteen vuoteen huomannut miehen olevan varattu.
Turhaan mollaat vaimoa. Tottakai hän vaatii mieheltä selvitystä, mutta yhtä inhimillistä on , että hän haluaa tietää sinun osuutesi.
Vaimoon tälläinen pettäminen on koskenut ja tehnyt kipeää. Hänellä on oikeus olla vihainen, katkera ja pettynyt. Siitä ylempiarvoisuudesta taas voidaan olla montaa mieltä. Ihmiset tekevät väärin ja katalastikin, mutta lieneekö kukaan toista ylempiarvoisempi?
linjoilla kanssasi. En ole koskaan pettänyt, ollut kakkosnainen eikä minua olla myöskään ole petetty. Minua on kuitenkin epäilty kakkosnaiseksi täysin syyttä. Vaimo ei uskonut miestään siitä, että meillä ei ole minkäänlaista suhdetta. Sellainen oli ollut aikoja sitten kun olimme molemmat ihan vapaita. Nykyään olemme vain ystäviä ja todellakin sellaisia. Ei mitään satunnaista seksiä, ei edes flirttiä, ei yhtään mitään. Vaimo sai jostakin syystä päähänsä, että meillä on suhde (ystävyyssuhde kylläkin). Soitti minulle ja ei uskonut minua yhtään. Jankkasi ja jankkasi tätä asiaa. Itkikin puhelimeen. Mitä teet sellaisessa tilanteessa kun toinen on täysin hysteerinen ja siihen ei edes olisi mitään syytä. Mikään ei mennyt perille. Vaimo tivasi tätä asiaa minulta, ihan kuin ainoa oikea vastaus olisi ollut, että kyllä, meillä on suhde. Yritä siinä sitten rauhoitella toista kun itseäkin itkettää eikä tiedä, mitä tekisi, miten saisi vakuuteltua, että mitään ei ole ollut.
Sen puhelun jälkeen minua kylmäsi pitkään, oksensin ja itkin. Se on ihan järkyttävä tunne kun syytetään jostain, mitä ei ole tehnyt. Mikä on suorastaan oman moraalin vastaista. Edelleen, vaikka tilanteesta on aikaa, se kylmää minua. Se, ettei uskota. En tiedä, oliko miehellä suhde jonkun muun naisen kanssa vai onko nainen mustasukkaista sorttia muutenkin. Kenties itse pettäjä vai onko häntä joskus petetty niin pahasti, että käytös oli tuollaista.
Minä en olisi halunnut koskaan puhua tämän vaimon kanssa. Tämä asia on miehen ja vaimon välinen. Ei sen kakkosnaisen, joka minä en edes ollut. Minusta vaimo teki väärin puhuessaan kanssani. Hän tavallaan vei minulta arvoa pois, koska ei uskonut sanoihini lainkaan. En halua koskaan tavata kyseistä ihmistä missään, minusta hänen käytös, vaikka miten suuri oli epäily, oli ala-arvoista. Ja se olisi ollut ala-arvoista, vaikka olisinkin ollut kakkosnainen.
Kaivelkaa tämä tieto miehiltänne! Oikeasti. Voi olla, että haukutte väärää puuta ja se ei ole sille "väärälle puulle" lainkaan miellyttävää. Minulla on tämän kokemuksen jälkeen tullut paha maku suuhun naisten omistavasta käytöksestä miehiään kohtaan (vaikka olisi mikä tahansa petturi). Valitettavasti ja kyllä, vituttaa edelleenkin tämän asian muistaminen ja PALJON.
sinulle.???.
Minä puhuin kakkosen kanssa koska mieheni sitä vaatimalla vaati. Itse soitti ja työnsi luurin kouraani. Luuli ilmeisesti pääsevänsä vähemmällä jos saisi puhelulla meistä jonkin sortin "ystäviä" aikaiseksi.
Jos sinulla on täysin puhdas oma tunto tuon miehen ja suhteenne suhteen, ei luulisi että on vaikeaa saada puhuttua totuutta puhelimeen.
Olen nuorena ollut samassa tilanteessa. Menin käymään pariskunnan luona ja kerroin suuni puhtaaksi. Tietääkseni ovat vieläkin yhdessä (7. vuotta myöhemmin).
Ja tämän kokemuksen jälkeen minusta ei saa "kakkosta" kenellekään millään ilveellä.
olisi ollut jos tämä vaimo ei olisi ollut niin hysteerinen ja syyttävä. Jos olisi kuunnellut ja osannut tuoda asiansa rauhallisesti esiin. Mutta ei oikein osannut, eikä mitään uskonut.
Soitin mieheni kakkosnaiselle juteltiin päätin että olen
asiallinen ja rauhallinen.
Sovittiin vielä että asiat puhutaan selviksi vaikka mies kuvitteli että haastan riitaa.
Istuttiin kahvilla ja minullekkin selvis miten oma puoliso on mua haukkunut.
Samoin kerroin myös kuinka mies selitti tämän kakkosen mulle ja kuinka vähätteli häntä.
Olimme molemmat tyytyväisiä tapaamiseen. Mies ei ollut kuulemma minä aiheutin vaan hänen riidat kakkosen kanssa ja olin ns. puhunut meidän kahdenkeskisiä asioita vieraalle.
Huh huh.
Edelleen olen naimisissa saman miehen kanssa ja edelleen olen ystävä miehen ex kakkosen kanssa.
Jos asioita haluaa selvittää ja osaa olla keskustelussa asiallinen se juttelu ja tapaaminenkin on kannattavaa.
Ei nää jutut aina mene niinkuin yks tai kaks ajattelee. Vois sitä itsekin ottaa selvää onko mies varattu vai ei. Turhaan syitä sysätään toisten harteille. Monet naiset ja miehet sotkee tahallaan elämänsä kuviot. Vaikka suurin syyllinen on itse, siitä vieritetään syyt toisen niskaan.
ole vieläkään elämässäsi ymmärtänyt, että vaimo on aina ylempiarvoinen ?
ethän sinä häntä ole pettänyt ja valoja vannonut. Helvettiäkö, sinun ventovieraan asiat hänelle kuuluvat???