Ydinperhe ja

Ydinperhe Suomessa lienee enemmänkin 1900-luvun keksintöä.

II Maailmansodan aikaan maailmaan syntyi iso määrä äpärälapsia.

Kun sota päättyi, naiset sidottiin kotiin. Koita siinä sitten erota.

Nyt naiset ovat melko vapaita. Puolison kuolema naisen elämässä ei enää johda kaaokseen eikä avioerokaan.

Mutta kun nuo miehet eivät enää kuolekaan eivätkä naisetkaan.

Siis jos meidän elinikämme on 90-vuotta, pitääkö meidän naisten tosiaankin jyystää samaa miestää 65 vuotta? Ja toisinpäin.

Olemme vakavassa paikassa. Näyttää pahasti siltä, että avioliitto ei yleisesti pysty enää perustumaan seksuaaliseen uskollisuuteen.

Vaikka olen nainen, itseni olisi vaikea kuvitella, että jyystäisin samaa miestä edes 40 vuotta.

Ja tiedoksi, olen itse itseni ykkönen, vaan en kenenkään varatun kakkonen.
2184
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ihan jokainen normaali ja jos vielä on edes itselleen rehellinen
huomaa että 20vuottakin samaa ihmistä yhteen menoon on aika suoritus.
Jyystäminen taasen on eriasia. Ihan vaan yhdessä oleminen ja asuminen,
vaikuttaa 20vuodessa jo puulta.
Joku taas kertoo kuionka on 40vuotta jo rakkaudella toisiaan silmiin tuijoteltu.
Siis voihan sitä tuijottaa mutta en usko hetkeäkään että se 40v olisi onnensekaista aikaa.
Ei kukaan jaksa samaa ruokaakaan syödä 20vuotta joka päivä muuten kun pakosta.
Itse olin 15 kun aloin seurustelemaan ja avioliitto solmittiin 19vuotiaina. Hirmu onnellisina luvattiin loppuelämä uhrayta toisillemme. !5vuotta siinä meni jotenkuten. En väitä että se aika olisi ollut kärsimystä mutten väitä sitä miksikään onnenajaksikaan. Kumpikaan ei pettänyt ja lapsiakin tuli 3.
Nyt erosta on 12v ja exmiehellä ja myös minulla on ollut lyhyempiä suhteita pari.
En ole koskaan uskonut siihen että löytäisin yllättäin jonkun suuren rakkauden.
En myöskään usko mihinkään yksiavioiseen unelmaan, edes joutsenet ei todellisuudessa olekkaan vain yhden kanssa vaikka on niin väitetty.
Seksi on varmasti puisevaa aina samassa asennossa. Nuorena inhotti miehen tapa tunkea kieli suudellessa suuhun nyt olen erimieltä kielarit on ihania. Siis tarkoitan että maailma ja ihmisen mieli muuttuu.
Siten olen melko samaa mieltä aloittajan kanssa.

Äänestä
  • mitä me tehdään näiden tunteittemme ja himojemme kanssa.

    En halua kumota ihan heti ajatusta ydinperheen olemassaolosta. Ja sehän perustuu muullekin kuin jyystämiselle. Siitä huolimatta, tulevat nopeasti mieleen seuraavat vaihtoehdot:

    - Ydinperhe perustetaan, petetään, mutta ei erota. Kiukutellaan ja voidaan pahoin. Syntyy III Maailmantuho, kun ihmiset tekevät itsareita ja tappavat toisiaan pettämisen vuoksi.
    - Ydinperhe perustetaan, petetään, mutta ei erota. Ydinperheissä hyväksytään ydinperheen ulkopuoliset suhteet. Ydinperheet perustuvat muille asioille kuin fyysiselle vetovoimalle. Ydinperheet alkavat perustua rahaan, yhteiskuntaluokkiin ja koulutustasoon sekä sukutaustaan.
    - Ydinperheitä ei enää perusteta. Sinkkuus ja yksinhuoltajuus yleistyvät. Asunnot ovat liian isoja, niitä aletaan pilkkoa pienemmiksi. Suvun korvaavat ystävyyssuhteet. Ihmiset ovat henkisesti yksinäisiä ja köyhiä.
    - Tulee joku katastrofi, joka tuhoaa osan maailmasta ja muuttaa maailmaa. Ihmiset palaavat menneesseen.

    Joka tapauksessa vanhempien miesten nuorten katselu alkaa jäädä pelkäksi katseluksi. Nuoremmissa ikäluokissa on niin paljon vähän väkeä, että vanhoille patuille ei nuoria naisia enää riitä, kun samanikäiset vievät nuo naiset. Vanhemmillekin naisille alkaa taas olla kysyntää. Ja me naiset siinä kyllä voitetaan!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


elinikä kirjoitti:

Ydinperhe Suomessa lienee enemmänkin 1900-luvun keksintöä.

II Maailmansodan aikaan maailmaan syntyi iso määrä äpärälapsia.

Kun sota päättyi, naiset sidottiin kotiin. Koita siinä sitten erota.

Nyt naiset ovat melko vapaita. Puolison kuolema naisen elämässä ei enää johda kaaokseen eikä avioerokaan.

Mutta kun nuo miehet eivät enää kuolekaan eivätkä naisetkaan.

Siis jos meidän elinikämme on 90-vuotta, pitääkö meidän naisten tosiaankin jyystää samaa miestää 65 vuotta? Ja toisinpäin.

Olemme vakavassa paikassa. Näyttää pahasti siltä, että avioliitto ei yleisesti pysty enää perustumaan seksuaaliseen uskollisuuteen.

Vaikka olen nainen, itseni olisi vaikea kuvitella, että jyystäisin samaa miestä edes 40 vuotta.

Ja tiedoksi, olen itse itseni ykkönen, vaan en kenenkään varatun kakkonen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu