on tiennyt että mulla on tunteita tätä ystävää kohtaan... hän kyllä sanonut että pysytään vaan ystävinä, ja itse yrtittänyt ajatella niin. koska oikestaan muita ystäviä ei ole. sitten hän kertoikin että on ollut jo kuukausia peliä mun kaverin kanssa eikä ole mulle kumpikaan mitään sanonut vaikka molemmat tienneet mun tunteet... toki heidänkin juttunsa on jo ohi. oonko ihan pösilö kun tästä suutuin? niin mulle on annettu ymmärtää...
"ystävällä" peliä kaverin kanssa kuukausia vaikka...
mies vm 84
4240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
olin hieman samantapaisessa tilanteessa, tosin sinä osapuolena joka ei kertonut. Kaverini ei ollut sanonut kylläkään ikään pitävänsä minusta, mutta eipä kauheesti tykännyt siitä jos muista miehistä mainitsin. Joten aavistelin että hän minusta pitää ja kun aloitin seurustelemaan yhteisen tuttumme kanssa en heti kertonut, että seurustelemme, koska tiesin että kaverini ei tätä niin hyvin sulattaisi. No kun hän sai tietää niin kävihän siinä kuten arvelin, kyseli että miksi ei hänenlainen kelvannut minulle ja alkoi syyttelemään minua siitä millä perusteella tämän toisen otin. Kun myöhemmin erosin, alkoi ystävyytemme taas parantua, mutta jälleen kun aloitin uuden kanssa niin ystäväni käytös muuttui. Samoten käytös minua kohtaan on ilkeää jos satun olemaan samassa paikassa ystäväni ja puolisoni kanssa.
Minusta sinulla ei ole mitään oikeutta suuttua asiasta, koska te olette sopineet että ystäviä ollaan, niin miksi hän ei saisi tapailla ketä haluaa. Muille kerrotaan seurustelusta siinä vaiheessa kun itsestä siltä tuntuu. Ja ehkä sinunkin tapauksessa kertomista on venytetty juurikin sen takia koska sinun tiedetään pitävän ystävästäsi.
ettei hänellä ole mielestäsi oikeutta suuttua asiasta.
Hänellä on täysi oikeus tunteisiinsa,olipa ne tässä tilanteessa mitä hyvänsä. Minäkin varmaan tuntisin suuttumusta tuollaisessa tilanteessa, eikä se ole mitenkään väärin.
Aika näyttää, miten hänen luottamuksensa käy kavereihinsa. Todellinen kaveruus syntyy aidosta luottamuksesta.
Taitaa olla niin, että ne huonoa omaatuntoa potevat yrittävät juuri hokea, kuinka tyhmää ihmisen on tuntea niin kuin tuntee.
No kyllähän sitä saa itse kukin tuntea mitä tuntee. Mikään "oikeus" asia se ei kuitenkaan ole. Homma nyt on vaan se, että selkeästi on sanottu, jotta ollaan "vaan ystäviä". Jos sitten toisella on ollut sutinaa ap:n kaverin kanssa, niin sitten on ollut. Ehkäpä juuri siitä syystä ei ole kerrottu, kun ap. on sanonut, että tunteista olisi enempäänkin tämän "sutinoivan" kanssa. Eli koitettu välttää draamaa.
Jos tunteet on tuolla tolalla, ehkä kannattaisi sitten unohtaa se ystävyyskin. Ilmeisesti mustasukkaisuustta ilmenee kuitenkin, jos toinen jonkun löytää ja tilanne tuskin muuttuu.
Käsittääkseni kaverille ei tarvitse raportoida jokaista ihastusliikettä aina kun sellainen ilmenee. Ehkä ihminen haluaa välillä katsoa että lähteekö homma pyörimään ennen kuin haluaa siitä kenellekään sanoa. Ja tässä tapauksessa erityisesti ymmärrän miksi ap:lle ei ole kerrottu suhteesta.
Se on vaikeaa olla ystävä jos tietää että toinen odottaa josko nyt kuitenkin heruisi. Peli on sillä selvä kun sovitaan että ystävinä pysytään ja näin ollen ystävä voi seurustella kenen kanssa haluaa.
Joskus aikoinaan olin ihastunut erääseen henkilöön, joka ei sitten ollut kiinnostunut minusta, mutta myös ystäväni oli ihastunut samaan henkilöön. Vaikka heillä oli sutinaa keskenään en minä siitä kaverilleni suuttunut. Jos minä en kelpaa niin miksi en olisi onnellinen kaverini puolesta siitä että hänellä on rakkautta. Ihminen ei voi pakottaa toista rakastamaan itseään.