Tässä pieni totuus ja näyte mitä sakramentalismi todellisuudessa on,jota mm.luterilainen kirkko edustaa.
Sakramentin mysteeri on sidottu kirkkoon. Tässä on tehty kehällinen oppirakennelma, jossa Jumalan Sanan väitetään asettaneen sakramentit, sakramentit luovat kirkon ja sakramentteja käyttää kirkko. Raamatun sanaan ja uskoon tämä liitetään kirkon opeissa lisäksi siten, että Jumalan sanotaan asettaneen sakramentin, ja kirkollisen papinviran hoitamaan sakramenttia. Myöskin luterilainen uskonvanhurskausoppi, jota kirkko markkinoi “yksin uskosta, yksin armosta”- tunnuslauseella, on tosiasiassa aivan puhtaaksiviljeltyä katolista sakramentalismia ja magiaa, uskonnollista okkultismia, joka on täydellisesti puhdistettu Jumalan Sanasta ja raamatullisesta uskosta. Uskosta, joka itsessään vanhurskauttaa (so. julistaa syyttömäksi), Rm 10:10.
Martti Luther sanoo Vähässä Katekismuksessaan (luterilaisen kirkon) sakramenteista, mm.:
“Kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen, vapauttaa kuolemasta ja perkeleestä sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat (nämä?) Jumalan sanat ja lupaukset.”
Ehtoollisesta: “..tässä sakramentissa annetaan meille synnit anteeksi, elämä ja autuus. Sillä missä syntien anteeksiantamus on, siinä on myös elämä ja autuus.”
Kirkkojen “uskonvanhurskausopit” on sakramenteilla vanhurskauttamista: sakramentit vaikuttavat sen, mitä ne kuvaavat; niissä pyydetään uskomaan sakramentin vanhurskauttavaan voimaan. Uskon kohde on siis sakramentti ja sen vanhurskauttava voima. -Ja se on pakanuutta, uskonnollista okkultismia ja valkoista magiaa, joka on sellaisenaan tuontitavaraa Baabelin uskonnosta. Puhutaan tosin myös “uskosta Jeesukseen”, mutta se on ehdottomasti aina “alistettu sakramentille”. -Ei Jumala kahdella tavalla vanhurskauta - eikä varsinkaan Raamatulle tuntemattomilla tavoilla ! ! !
Raamatun vanhurskauttamisoppi on Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen vaikuttamaa parannusta (kr. metanoeoo = ajatella toisin, muuttua mieleltään; katua), kääntymistä (epistrefoo = kääntyä, palata jnk luo) sekä sydämen uskoa Jeesuksen sovintovereen ja ylösnousemukseen:
-“Ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava Hänen Nimessänsä kaikille kansoille, alkaen
Jerusalemista”, Luuk 24:47;
-“..ja saavat lahjaksi vanhurskauden.. uskon kautta Hänen vereensä..”, Room. 3:24,25;
-“..sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan..”, Room. 10:9-13.
Uskon kohde on siis Jeesus, Hänen sovintoverensä ja ylösnousemuksensa.
Sakramentin mysteeri on sidottu kirkkoon. Tässä on tehty kehällinen oppirakennelma, jossa Jumalan Sanan väitetään asettaneen sakramentit, sakramentit luovat kirkon ja sakramentteja käyttää kirkko. Raamatun sanaan ja uskoon tämä liitetään kirkon opeissa lisäksi siten, että Jumalan sanotaan asettaneen sakramentin, ja kirkollisen papinviran hoitamaan sakramenttia. Myöskin luterilainen uskonvanhurskausoppi, jota kirkko markkinoi “yksin uskosta, yksin armosta”- tunnuslauseella, on tosiasiassa aivan puhtaaksiviljeltyä katolista sakramentalismia ja magiaa, uskonnollista okkultismia, joka on täydellisesti puhdistettu Jumalan Sanasta ja raamatullisesta uskosta. Uskosta, joka itsessään vanhurskauttaa (so. julistaa syyttömäksi), Rm 10:10.
Martti Luther sanoo Vähässä Katekismuksessaan (luterilaisen kirkon) sakramenteista, mm.:
“Kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen, vapauttaa kuolemasta ja perkeleestä sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat (nämä?) Jumalan sanat ja lupaukset.”
Ehtoollisesta: “..tässä sakramentissa annetaan meille synnit anteeksi, elämä ja autuus. Sillä missä syntien anteeksiantamus on, siinä on myös elämä ja autuus.”
Kirkkojen “uskonvanhurskausopit” on sakramenteilla vanhurskauttamista: sakramentit vaikuttavat sen, mitä ne kuvaavat; niissä pyydetään uskomaan sakramentin vanhurskauttavaan voimaan. Uskon kohde on siis sakramentti ja sen vanhurskauttava voima. -Ja se on pakanuutta, uskonnollista okkultismia ja valkoista magiaa, joka on sellaisenaan tuontitavaraa Baabelin uskonnosta. Puhutaan tosin myös “uskosta Jeesukseen”, mutta se on ehdottomasti aina “alistettu sakramentille”. -Ei Jumala kahdella tavalla vanhurskauta - eikä varsinkaan Raamatulle tuntemattomilla tavoilla ! ! !
Raamatun vanhurskauttamisoppi on Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen vaikuttamaa parannusta (kr. metanoeoo = ajatella toisin, muuttua mieleltään; katua), kääntymistä (epistrefoo = kääntyä, palata jnk luo) sekä sydämen uskoa Jeesuksen sovintovereen ja ylösnousemukseen:
-“Ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava Hänen Nimessänsä kaikille kansoille, alkaen
Jerusalemista”, Luuk 24:47;
-“..ja saavat lahjaksi vanhurskauden.. uskon kautta Hänen vereensä..”, Room. 3:24,25;
-“..sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan..”, Room. 10:9-13.
Uskon kohde on siis Jeesus, Hänen sovintoverensä ja ylösnousemuksensa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ettei luterilaisuutta voida pitää mintenkään Kirkkona, sehän on selkeästi eräänlainen valtiouskonnon monessa maassa saanut uskonlahko. Luterilaisuutta muodostettaessa pääsi apostolinen sukkessio katkeamaan, Lutherus hylkäsi suurimmalta osaltaan koko Kirkon opillisen perinteen ja kehitteli omaa oppiaan vain Raamatun omintakeisesti tulkitsemalla. Kaikesta tästä on seurannut, ettei luterilaisuudessa toteudu kristillinen piispan virka, vain virkanimike on säilynyt historiallisena jäänteenä katoliselta ajalta. Kun ei ole piispan virkaa, luterilaisuudessa ei voi toteutua kristinopin mukainen pappeuskaan.
....jonka kaikki voi jättää huomiotta, totuusarvo olematon.
haluat luterilaisten elävän edelleenkin tietämättöminä. Tämä asia on kuitenkin kaikkien idän ja lännen katolisten kirkkojen tiedossa, ainoastaan tavalliset luterilaiset eivät sitä tiedä, koska sitä ei ole heille koskaan kerrottu.
Sakramentti = Jeesuksen asettama.
(kaste ja ehtoollinen).