Ensi syksynä tulee voimaan laki, joka velvoittaa lääkärin ilmoittamaan aina havaitessaan potilaan pysyvästä ajokyvyn heikkenemisestä. Eduskunnan lääkäriedustajat olivat voimakkaasti lakia vastaan, mutta mm Mikko Alatalon ja Pertti Salovaaran ajamana tätä vietiin eteenpäin.
Laki on psykiatrille todella tyly. Jos potilaalla on sellainen sairaus, että se oleellisesti heikentää hänen ajokykyään, on psykiatrin ilmoitettava ajokyvyn heikentyminen poliisille vaitiolovelvollisuudesta riippumatta.
Mitä tekee potilas? Ei välttämättä ilmoita kaikkia ongelmiaan. Jos taas ilmoittaa, voi mennä ajolupa.
Mitä tekee psykiatri? Jos ei ilmoita kaikkia potilaita, voi joku potilaista vaatia häntä korvaamaan oman kolarinsa seuraamukset. Ikävä kyllä oikeusistuimien linja on ollut sellainen että lääkäri on aina heikoilla ja siksi on viisainta turvata omat eläkevuotensa ja ilmoittaa kaikki vähänkin epäilyttävät potilaat. Ja sen jälkeen on potilaita vähemmän vastaanotolla.
Laitan viestin muihinkin ryhmiin.
Laki on psykiatrille todella tyly. Jos potilaalla on sellainen sairaus, että se oleellisesti heikentää hänen ajokykyään, on psykiatrin ilmoitettava ajokyvyn heikentyminen poliisille vaitiolovelvollisuudesta riippumatta.
Mitä tekee potilas? Ei välttämättä ilmoita kaikkia ongelmiaan. Jos taas ilmoittaa, voi mennä ajolupa.
Mitä tekee psykiatri? Jos ei ilmoita kaikkia potilaita, voi joku potilaista vaatia häntä korvaamaan oman kolarinsa seuraamukset. Ikävä kyllä oikeusistuimien linja on ollut sellainen että lääkäri on aina heikoilla ja siksi on viisainta turvata omat eläkevuotensa ja ilmoittaa kaikki vähänkin epäilyttävät potilaat. Ja sen jälkeen on potilaita vähemmän vastaanotolla.
Laitan viestin muihinkin ryhmiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lääkärikunta on tosiaan jäänyt aika yksin tässä asiassa. Kukaan ei tunnu kykenevän ajattelemaan asiaa lääkärin kannalta.
Mainitsemasi ongelma tulee esiin vaikkapa epilepsia-potilaiden kanssa. Jos lääkityksestä huolimatta kohtauksia tulee, ei tulla annossäätöön, kun pelätään ja sairauden hoito jää entistäkin heikommalle. (Epilepsiahan on pysyvä ajoluvan este vain II-ryhmän ajokorteilla eli C-luokasta alkaen.) Suomessa on toistaiseksi katsottu insuliinihoitoista diabetesta kuorma- ja rekkakortin omaavilla (ja samaan II-ryhmän terveysvaatimukseen kuuluvat myös bussikuskit) läpi sormien ymmärtääkseni ao. direktiivin vastaisesti. Ja näitä potilaita on paljon. Jos aletaan vetää tiukkaa linjaa, näistä korteista taitaa lähteä useita prosentteja.
Toinen ongelma on lääkärien harrastuneisuuden ja perehtyneisyyden vaihtelu liikenne- ja ajokorttivaatimusasioihin. Lisäksi yhtenäisen käsittelyn takaaminen eli asiakkaiden yhdenvertaisuuden varmistaminen tulee olemaan suuri ongelma. Mahdollisten jatkoselvitysten tarpeen ja suunnan määrittelee lain mukaan ensiksi hoitanut lääkäri. Ohjeita odotellaan. Terveystietojahan ei enää toimiteta poliisille lainkaan. Aiemmin poliisi teki lopullisen päätöksen ja käsittääkseni joskus vastoin lääkärin kielteistä kantaakin, jos se yleiseen linjaan nähden oli poikkeava. Nyt on vaarana, että joku kesäkandi pillastuu ottamaan kortteja pois oikein urakalla, mikäli kokee siihen kutsumusta. Toisaalta myöhemmin valtiovalta varmasti järjestää jälkivainoja niille lääkärille, joilta tulee poikkeuksellisen vähän ilmoituksia. Veikkaan, että erot tulevat olemaan monikymmenkertaisia.
Miten muuten rangaistuksen tai korvauksen kanssa lienee; kyseessähän on tieliikennelain 73a§ ja samalla rangaistussäännös muutettiin seuraavaan muotoon;
"103 § Liikennerikkomus
Jos joku muuten kuin 73 a tai 98– 102 §:ssä mainitulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, hänet on tuomittava liikennerikkomuksesta sakkoon. "
Eli sakkoja säännöksen rikkoja ei ainakaan liikennerikkomuksesta voi saada. Miten korvausvelvollisuuden kanssa sitten on? Liikennevahingot korvataan pääsääntöisesti aiheuttaneen ajoneuvon liikennevakuutuksesta, ellei kyseessä ole selkeä tuottamuksellisuus ajoneuvon kuljettajan toimesta. Voitaisiinko tuottamuksellisuus kaataa ilmoittamatta jättäneen lääkärin tai optikon niskaan? Tuskin. Eihän voida edes selvittää missä vahingon aiheuttaja on käynyt lääkärissä. Paikkoja voi olla useampiakin ja missä vaiheessa ongelma olisi pitänyt huomata? Veikkaanpa tässä olevan jälleen yhden merkityksettömän lain, joka säädettiin koska se kuulosti suuren kansalaisjoukon korvissa hyödylliseltä, jonka soveltamisessa kohdataan ennalta kuvittelemattomia vaikeuksia ja jonka noudattamattajättämisestä ei seuraa rangaistuksia, vaan ihmettelyä lain kunnioituksen vähenemisestä.
Sensijaan positiivinen muutos, jota julkisuudessa ei ole tietääkseni juuri mainittukaan, on ajokorttimerkintäasetuksen 53/2004 liitteestä löytyvät ajokorttiin tehtävät entistä monipuolisemmat erityisehtomerkinnät, mm. rajoitus päiväaikaiseen voimassaoloon ja/tai rajoitettuun voimassaoloalueeseen. Näitä vaan laajasti ehdottelemaan ikääntyvien ajokortteihin!
Viimeisessä kappaleessa innostuin näköjään liikaa: Ei niitä direktiivin mukaisia ajo-oikeuden rajoituskoodeja saa Suomessa itse asetustekstin mukaan käyttää, jostakin syystä! Vähän sama kuin Suomessa ei saa nopeusrajoitukseen kiittää voimassaoloaikaa osoittavaa lisäkilpeä kuten mm. naapurimaissamme Ruotsissa, Virossa, Venäjällä saa. Norjasta en tiedä.