Tämä kysymys heräsi mielessäni, kun kuulin eräältä tuttavaltani, että hänen mielestään kenenkään ei tulisi ärsyttää tarpeettomasti esim. työkavereitaan tai naapureitaan ostamalla vaikkapa liian äveriään oloista autoa, jottei turhaan pahoittaisi tuttaviensa mieltä (ts. herättäisi suomalaisille luonteenomaista kateutta). Tämä kuului hänen mielestään aivan normaaliin hyvän käytökseen.
Eli siis mm. auto tulisi hankkia sosiaaliseen ympäristöön sidonnaisesti suunilleen samalle tasolle muidenkin kanssa. Taustalla tätä ajattelua helpottamaan voisi olla myös se, että uudet autot ovat melko mukavia ajettavia, vaikka olisi kyse ihan tavallisesta "keskiluokankin" kulkineesta. Toisaalta tämän ajattelun voidaan ajatella olevan tarpeettoman tasapäistävää ja elämää rajoittavaa. Hyvin toimeentuleva ei voisi ostaa unelmiensa urheiluautoa (hyvän käytöksen nimissä -> ei tule kavereille paha mieli), kun kaikilla töissä on tavanomaiset kauppakassit.
Koska olen aina omalla muutaman tonnin käytetyllä autolla ajellessani itse lähinnä vain ihaillut näkemiäni kalliimpia autoja kiinnostavina insinöörien ym. suunnittelijoiden osaamisen näytteenä, niin tämä hienommat autot tietyissä (useimmissa) tilanteissa poissulkeva logiikka jäi mietityttämään.
Kuuluuko tavanomaisella kulkineella liikkuminen ainakin joissain ympäristöissä ihan toivottavaan hyvään käytökseen tai huomaavaisuuteen (es. työpaikka-autoksi ei kannata hankkia muskelimersua, jos kavereilla on farkku-golffit, corollat tms.)?
Eli siis mm. auto tulisi hankkia sosiaaliseen ympäristöön sidonnaisesti suunilleen samalle tasolle muidenkin kanssa. Taustalla tätä ajattelua helpottamaan voisi olla myös se, että uudet autot ovat melko mukavia ajettavia, vaikka olisi kyse ihan tavallisesta "keskiluokankin" kulkineesta. Toisaalta tämän ajattelun voidaan ajatella olevan tarpeettoman tasapäistävää ja elämää rajoittavaa. Hyvin toimeentuleva ei voisi ostaa unelmiensa urheiluautoa (hyvän käytöksen nimissä -> ei tule kavereille paha mieli), kun kaikilla töissä on tavanomaiset kauppakassit.
Koska olen aina omalla muutaman tonnin käytetyllä autolla ajellessani itse lähinnä vain ihaillut näkemiäni kalliimpia autoja kiinnostavina insinöörien ym. suunnittelijoiden osaamisen näytteenä, niin tämä hienommat autot tietyissä (useimmissa) tilanteissa poissulkeva logiikka jäi mietityttämään.
Kuuluuko tavanomaisella kulkineella liikkuminen ainakin joissain ympäristöissä ihan toivottavaan hyvään käytökseen tai huomaavaisuuteen (es. työpaikka-autoksi ei kannata hankkia muskelimersua, jos kavereilla on farkku-golffit, corollat tms.)?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Voi kuule näitä Pekkoja riittää. Hyvä käytös onkin uusin Pekka-perustelu, miksi kukaan ei saa omistaa kallimpaa, isompaa, hienompaa, isompikulutuksista, pienempikulutuksista, eri väristä, väritöntä, uudempaa, vanhempaa, muuta kuin Toyotaa tai Skodaa jne. Pekka nimittäin tietää millä pitää ajaa. Pekalla on kokemusta ja TAITOA. Pekka ajaa aina ylinopeutta eikä käytä koskaan vilkkua, koska se on "akkamaista".
auto mistä itse tykkää. ON AIVAN SAMA, MITÄ MUUT OVAT ASIASTA MIELTÄ.
Jos päällikölläsi on perus-Mersu, ei kannata ostaa itse hienompaa.
Pomo siristelee silmiään ja miettii, että tuolla alaisella on homma menossa nuppiin että painetaanpa vähän jarrua sen työssä etenemisen kanssa...
Ja nopeasti.
siltä kaveriltasi koskeeko sama vaimoa tai tyttöystävää ???
Mitenkäs on vaatteet tai lomamatkat?
Pitäisikö kaikilla olla myös naapuristoon sopivat appivanhemmat?
Kulostaa aikalailla Keski-Euroopassa 30 - 40 luvulla rodunjalostusta harrastaneen herran ja hänen puolueensa ajatuksilta.
Ellei kaverisi ole kateellinen hienosta autosta, niin viimeistään siitä, kun kerrot ostaneesi halvemman ihan vaan heidän takiaan.
Itse nautin täysin rinnoin työkavereiden ja naapureiden vihertyneistä naamoista.
Kyllä jokainen päättää itse miten paljon rahaa haluaa omaan käyttöautoon kiinnittää. Jos järjellä ajatellaan ei ole edes järkevää ostaa ainoaksi autoksi yhtä hienoa ja kallista (esim A6 kunnon varusteilla 70ke). Tuollakin rahalla saisi uuden perusvarustellun A4 ja siihen esim 30ke jonkun uuja 30ke uuden/käytetyn urheiluauton. Tai ostaa vaikka keskiluokan perheauton 30ke tai jonkun vanhemman urheuiluauton 15ke. Käyttöautolla voi käydä töissä ja viikonloppuisin voi ajella tyylillä. Minä en laittaisi isoja summia yhteen autoon...kun samalla rahalla voi hankkia kaksi täysin eri luonteista autoa.
KILOEUROJA. MITÄ NE SITTEN LIENEVÄTKIN. 1000€ = TUHATEUROA EIKÄ MITÄÄN KILOJA.
VITUN PERSE-ESA TURPAKIINNI!
sinulta löytyy. Yhtä järkevää juttua kuin kiloeurot.
Eräs kaverini osti muutama vuosi sitten naapuriltaan -89 mallisen Cadillacin jonka naapuri oli tuonut muuttoautona ja pitänyt kuin kukkaa kämmenellä eli auto oli hienossa kunnossa. Ostohinta oli muistaakseni vajaa 5000 euroa. Oli siinä metalliyrityksen hitsarikavereilla vihreitä naamoja ja nikottelemista, kun yksi tulee kiiltävällä, isolla, valkoisella Cadillacilla töihin, vaikka kaikkien muiden corollat ja golfit olivat hinnaltaan kalliimpia.
aiheuttaa. Yleensä työkavereilla on tapana kehua tuollaisia asioita, vaikka ovat ehkä sitä mieltä että paskan on ostanut.