kun kerron miehelle minua pahasti järkyttäneen asian ja toivon jotain tukea ja ymmärrystä edes halia, niin mies tuhahtaa, vähättelee ja ei jaksa edes kuunnella. mikä siinä on että mies ei osaa tai halua antaa henkistä tukea?
Miksi häntä ärsyttää kaikki naisellisuus? Mun pitäis olla kuin joku äijä tavoiltani ja yhtä ronski. Miksi ei hyväksy herkkyyttä ja avuntarvetta? miksi mun pitää olla kaikessa kuin miehet?
Onko se ärsyttävää jos nainen säikähtää asiaa mitä sinä et säikähtäisi tai ei osaa jotain mitä sinä osaat? En nyt puhu lampunvaihdosta tai muusta simppelistä vaan jonkun vaikeamman laitteen käytöstä esim. Niitäkin yleensä opin käyttämään kun vähän miestä pidempään tutkin.
Onko tuo tavallista miehillä vai onko mun mies vaan tavallista halveksivampi? Saan päivittäin kokea kuinka olen liian tyhmä tai herkkä.
Miksi häntä ärsyttää kaikki naisellisuus? Mun pitäis olla kuin joku äijä tavoiltani ja yhtä ronski. Miksi ei hyväksy herkkyyttä ja avuntarvetta? miksi mun pitää olla kaikessa kuin miehet?
Onko se ärsyttävää jos nainen säikähtää asiaa mitä sinä et säikähtäisi tai ei osaa jotain mitä sinä osaat? En nyt puhu lampunvaihdosta tai muusta simppelistä vaan jonkun vaikeamman laitteen käytöstä esim. Niitäkin yleensä opin käyttämään kun vähän miestä pidempään tutkin.
Onko tuo tavallista miehillä vai onko mun mies vaan tavallista halveksivampi? Saan päivittäin kokea kuinka olen liian tyhmä tai herkkä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Samaa minäkin ihmettelen. Minunkin pitäisi olla joku vahva ilmeisesti ja kaikkiosaava. En ole kelvannut mihinkään.
miehen ylimielinen ja kova asenne. en ole tollaseen törmännyt eks miehessäni niin en tiedä kuinka tavallista se on.
Että näit miehen alussa määrätietoisena ja itsevarmana ja nyt hän onkin osoittautunut "ylimieliseksi ja kovaksi"? Joillakin naisilla kun on vaikeuksia erottaa nämä erilaiset luonteenpiirteet toisistaan, tunteet kun vievät ja äly tulee perässä. Mutta älä huoli, kyllä se mies on ihan samanlainen kuin on ollut koko ajan.
myös tunteitten käsittelyssä. Ei kande miehellä söpöttää kaikkia maailman murheitaan. Miehet on tottuneet puremaan hammasta yhteen ja nielee itkunsa...sitä ne odottaa naiseltakin eikä jaksa aina kuunnella kaikkea saatikka lohduttaa ja myötäelää. Näin vaan on.
Sitten on toisiakin miehiä, jotka ei edes arvosta naista ja hänen tunteitaan. Kannattaa miettiä tosiaankin miten mies ylipäätään sinuun suhtautuu. Jos suhtautuminen on avoimen mitätöivää ja halveksivaa...kannattaa ottaa pikkasen etäisyyttä ja pohtia onko tossa miehessä jotain vikaa. Oikeesti.
Olen elämäni aikana nähnyt naisen kauhistuvan tai herkistyvän mitä pienimmistä ja omituisimmista asioista. Tuntemattoman, työkaverin kumminkaiman syöpä saa kyyneleen lirahtamaan tai hämähäkki saa juoksemaan toiseen huoneeseen. Diplomaattisena luonteena olen yrittänyt peittää huvittuneisuuteni, ärsyyntymiseni tai turhautumiseni. Joskus se onnistuu paremmin ja joskus huonommin.
pulassa ristiriitaisten vaatimusten keskellä. Jos mies kuuntelee naisen huolia ja on empaattinen, naiset pitävät tätä ihan nössönä tai peräti homona.
Mutta miksi miehen pitää esittää hirveää kovista koko ajan?? Ajatteleeko tosiaan että minä pitäisin häntä nössönä tai homona? Vaikka homous onkin ok asia ja ei nössöydessäkään ole vikaa.
esitä, se on semmoinen luonteeltaan. Valitettavasti "pehmeämmät" (ja lopulta naiselle sopivammat) luonteet eivät pärjää silloin, kun nainen _valitsee_ miehen.
ihan jees, jos miehesi olisi homo ja nössö? Mies varmaan kuitenkin haluaa olla vain mitä on, eikä nössö homo.
Ei homo mielellään kun haluan että naisena kiinnostan. :) Entä metroseksuaali? :o Tarviiko sitä olla kumpaakaan ääripäätä yli menevä kovis tai "nössö" (vaikka edelleenkään minulla ei ole nössöyttä vastaan mitään erityisesti). Voisko olla sellainen vähemmän kovis? No ok olkoot kovis, minä hyväksyn. Mutta kun itse on lämmin ihminen niin vaikeaa jos toinen on usein poissa ja niin miestä että.
Naisena olen yrittänyt muuttua "kovemmaksi" mutta tuntuu kuin olisin "myynyt sieluni" joskus. Mies kun ei siedä mitään hempeilyä erityisesti.
Luonne siis. Tekisikö pehmeämpi miehen luonne minusta nirsomman? Luulisin silloin että mies on erittäin nössö? Tulisi väärä käsitys ikäänkuin.
Entä jos olisi sopivati kova muttei liian, niin että nainen ei koe hirveää tuskaa?
Moniko mies on "kovis"? Vai olenko yksin koviksineni? =D
"Tarviiko sitä olla kumpaakaan ääripäätä yli menevä kovis tai "nössö" (vaikka edelleenkään minulla ei ole nössöyttä vastaan mitään erityisesti)."
Ei tarvii, mutta ihmiset on mitä on.
"Voisko olla sellainen vähemmän kovis?"
Joku voi olla, mutta miehesi ei satu olemaan.
"No ok olkoot kovis, minä hyväksyn. Mutta kun itse on lämmin ihminen niin vaikeaa jos toinen on usein poissa ja niin miestä että."
Sulla on väärä mies. Laita se pois ja etsi sinulle sopivampi.
"Naisena olen yrittänyt muuttua "kovemmaksi" mutta tuntuu kuin olisin "myynyt sieluni" joskus."
Niin että sinulle muuttuminen on sielun myymistä, mutta mies oikeastaan saisi muuttua, koska... muuttuminen on hänelle helpompaa vai hänen muuttumisensa olisi helpompaa sinulle, kun sinun ei tarvitsisi?
"Mies kun ei siedä mitään hempeilyä erityisesti."
Sulla on väärä mies. Laita se pois ja ota semmoinen hempeilevä mies.
Kun et kerro millaiset asiat sinua sitten järkyttävät. Jos järkytyt aivan kaikesta ja koko ajan, se voi käydä liian tylsäksi että siihen viitsisi mitenkään reagoida.
puolestaan herkkä tai vaatia itselleen huomiota ilman että nainen pitää häntä neitimäisenä prinsessana.
"Onko se ärsyttävää jos nainen säikähtää asiaa mitä sinä et säikähtäisi"
Niissä tilanteissa se naisen säikähtäminen on hyvin todennäköisesti ärsyttävää, missä se tuntuu kohtuuttomalta ja tavallaan menee yli ja/tai siitä aletaan motkottamaan ja saarnaamaan minulle. Esimerkki kehiin, ettei tarvitsisi kenenkään vaivata päätään sillä että mitähän toi oikein tarkoittaa, niin vaikkapa perhanan autolla ajelu siten, että minä tietty ajan ja nainen on kyydissä ja tapahtuu jotain "vähän yllättävää" josta nainen saa hepulin. Jos nyt joku arvelee että ajotyylissäni olisi jotain vikaa, niin onhan siinä, mutta jos en osaisi käännellä etusia, niin en ottaisi ketään kyytiin. En edes lähtisi liikenteeseen. Ja puhun nyt tutuista naisista, jotka tuntevat minut.
"...tai ei osaa jotain mitä sinä osaat?"
En ole vielä ollut tuollaisessa tilanteessa missä ärsyttäisi, eli ilmeisesti ei? Turhautumista voi tapahtua, mutta ehkä se ei ihan vielä ole "ärsyttävää".
"vai onko mun mies vaan tavallista halveksivampi? Saan päivittäin kokea kuinka olen liian tyhmä tai herkkä."
On se. Siltä ainakin vaikuttaa. Liekö vielä turhautunut suhteeseenne ja sen tilaan... en tiijä. Keskustelua kehiin jos äijä mitään siitä tajuaa.
siun taitaa olla vähän heikohko itsetunto, tai olet aika nuori, toisekseen siippasi koitaa ilmeisesti olla Mies, ja lankeaa omaan loveensa antaumuksella muistamatta,ettei sua auta mitkään kukkoilut vaan kunnon hali ja naamansa ummessa pito.
Se joko tajuaa sen, tai jonain päivänä sillä ei oo sua, koska tommosilla asioilla on tapana kasaantua kunnes poksahtaa.
Voi tietysti pokkana kokeilla äijämeininkiä pari viikkoa, mut se tuskin kestää sitä *tarvi siinä aina olla nuhjaamassa ja wttua vailla* :)
aika huvittavaa ja ehkä vähän hellyyttävääkin, kun toi mun nainen pelkää ötököitä. Mähän saan siinä vähän väliä loistaa, kun kauheena urhona pelastan naiseni milloin minkäkin peljättävän öttiäisen kidasta.
Kyllä mä senkin ymmärrän, että naiset vaan kaikkiaan pillittää välillä aika helposti asioille, jokka äijää vaan vituttaa, mutta kyllä mä sen naiselle suon. Enkä mä siitä sitä halveksi, lohduttaaan mä sitä joudun silloin. Joskus tuntuu, että olisi helpottavaa jos sais itekkin vaan porata sen pahan jutun ulos, mutta sepä ei ole äijää hommaa.