Tässä sitten minun kuvaukseni ihannemiehestä.
Tärkeintä minulle on, että mies on kanssani henkisesti samalla aaltopituudella. Tätä on vaikea kuvailla tarkasti, mutta toivon löytäväni miehen, johon voin luottaa. Jolle voin kertoa vaikeitakin asioita ja omia mielipiteitäni pelkäämättä, että hän halveksii minua ja pitää ajatuksiani ja kiinnostuksen kohteitani yhdentekevinä. Ja miehen, joka myös uskaltaa luottaa minuun. Ja voin sanoa, että omat kiinnostuksenkohteeni eivät todellakaan koske vaatteita, jatkuvaa parisuhteesta jauhamista tai muista ihmisistä juoruilua. Ymmärrän tietysti, että jos esimerkiksi elää parisuhteessa, niin ihmisestä tulee tuttu, ja ne puheenaiheetkin ovat yleensä niitä arkisia, mutta ainakin toivon pystyväni itse siihen, että mies voi ja haluaa keskustella kanssani muustakin kuin siitä mitä tv:stä tulee seuraavaksi.
Ulkonäön suhteen minulla on luonnollisesti omat mieltymykseni. Miehen pituus ei ole minulle mikään maailman tärkein asia, mutta mielellään toivoisin että mies olisi nyt ainakin itseni pituinen. Vartaloltaan sellainen normaali, saapi olla myös rotevarakenteinenkin, eikä kohtalainen ylipainokaan nyt ole hirveä asia. Ihan laihaa miestä en halua, varmaan pelkäisin, että oikein hoikka ja hentoinen mies hajoaa, jos yrittäisin tehdä hänen kanssaan mitään fyysiseen kanssakäymiseen kuuluvaa. Kasvonpiirteistä on vaikea sanoa mitään etukäteen, minulla on oma makuni, eikä se kyllä vastaa näitä naistenlehtien ja muiden medioiden antamaa kuvaa siitä, miltä naisten unelmamiehen kuulemma pitäisi näyttää.
Miehen tulee luonnollisesti kestää minua :-). Voin luvata, että en nalkuta ja valita kaikesta mitä mies tekee, mutta mies joutuu vuorostaan kestämään sen, että koti ei ole aina läpeensä puunattuna ja tiptop-kunnossa, eikä muutkaan jutut ole aina täydellisessä kunnossa, koska olen innostunut lukemaan jotain hyvää kirjaa tai vaikkapa etsimään tietoa netistä jostain uteliaisuuteni herättäneestä asiasta sen sijaan että siivoaisin antaumuksella. Olen lisäksi varsin impulsiivinen luonne, ainakin silloin tällöin. Jos sattuu olemaan vapaapäivä tai viikonloppu, niin saatan vaikkapa aamulla keksiä, että lähden tutustumaan johonkin paikkaan, missä en ole aikaisemmin käynyt, tai muuta tällaista. Eli toisinsanoen miehellä pitäisi mielellään olla tietynlaista uteliaisuutta luonteessaan ja halua tutustua uusiin asioihin.
En minä tässä mihinkään tolkuttomuuksiin mene kylläkään, eikä miehen tarvitse toimia minään viihdyttäjänä ja ohjelmapalveluna; pystyn viihdyttämään aivan hyvin itse itseäni. Itse asiassa viihdyn suurimman osan ajasta ihan kotosalla vapaa-aikananikin, mutta silloin tällöin on kiva tehdä jotain omista rutiineista poikkeavaa.
Lisäksi toivon, että mies olisi elämänasenteeltaan positiivinen, mutta ei epärealistinen. Eikä mies saa myöskään olla itsekäs ja olettaa, että muilla ihmisillä (esimerkiksi seurustelusuhteessaja ystävyyssuhteissa)on velvollisuus miellyttää häntä ja tehdä hänet onnelliseksi, ilman että hän antaa mitään takaisin.
Tärkeintä minulle on, että mies on kanssani henkisesti samalla aaltopituudella. Tätä on vaikea kuvailla tarkasti, mutta toivon löytäväni miehen, johon voin luottaa. Jolle voin kertoa vaikeitakin asioita ja omia mielipiteitäni pelkäämättä, että hän halveksii minua ja pitää ajatuksiani ja kiinnostuksen kohteitani yhdentekevinä. Ja miehen, joka myös uskaltaa luottaa minuun. Ja voin sanoa, että omat kiinnostuksenkohteeni eivät todellakaan koske vaatteita, jatkuvaa parisuhteesta jauhamista tai muista ihmisistä juoruilua. Ymmärrän tietysti, että jos esimerkiksi elää parisuhteessa, niin ihmisestä tulee tuttu, ja ne puheenaiheetkin ovat yleensä niitä arkisia, mutta ainakin toivon pystyväni itse siihen, että mies voi ja haluaa keskustella kanssani muustakin kuin siitä mitä tv:stä tulee seuraavaksi.
Ulkonäön suhteen minulla on luonnollisesti omat mieltymykseni. Miehen pituus ei ole minulle mikään maailman tärkein asia, mutta mielellään toivoisin että mies olisi nyt ainakin itseni pituinen. Vartaloltaan sellainen normaali, saapi olla myös rotevarakenteinenkin, eikä kohtalainen ylipainokaan nyt ole hirveä asia. Ihan laihaa miestä en halua, varmaan pelkäisin, että oikein hoikka ja hentoinen mies hajoaa, jos yrittäisin tehdä hänen kanssaan mitään fyysiseen kanssakäymiseen kuuluvaa. Kasvonpiirteistä on vaikea sanoa mitään etukäteen, minulla on oma makuni, eikä se kyllä vastaa näitä naistenlehtien ja muiden medioiden antamaa kuvaa siitä, miltä naisten unelmamiehen kuulemma pitäisi näyttää.
Miehen tulee luonnollisesti kestää minua :-). Voin luvata, että en nalkuta ja valita kaikesta mitä mies tekee, mutta mies joutuu vuorostaan kestämään sen, että koti ei ole aina läpeensä puunattuna ja tiptop-kunnossa, eikä muutkaan jutut ole aina täydellisessä kunnossa, koska olen innostunut lukemaan jotain hyvää kirjaa tai vaikkapa etsimään tietoa netistä jostain uteliaisuuteni herättäneestä asiasta sen sijaan että siivoaisin antaumuksella. Olen lisäksi varsin impulsiivinen luonne, ainakin silloin tällöin. Jos sattuu olemaan vapaapäivä tai viikonloppu, niin saatan vaikkapa aamulla keksiä, että lähden tutustumaan johonkin paikkaan, missä en ole aikaisemmin käynyt, tai muuta tällaista. Eli toisinsanoen miehellä pitäisi mielellään olla tietynlaista uteliaisuutta luonteessaan ja halua tutustua uusiin asioihin.
En minä tässä mihinkään tolkuttomuuksiin mene kylläkään, eikä miehen tarvitse toimia minään viihdyttäjänä ja ohjelmapalveluna; pystyn viihdyttämään aivan hyvin itse itseäni. Itse asiassa viihdyn suurimman osan ajasta ihan kotosalla vapaa-aikananikin, mutta silloin tällöin on kiva tehdä jotain omista rutiineista poikkeavaa.
Lisäksi toivon, että mies olisi elämänasenteeltaan positiivinen, mutta ei epärealistinen. Eikä mies saa myöskään olla itsekäs ja olettaa, että muilla ihmisillä (esimerkiksi seurustelusuhteessaja ystävyyssuhteissa)on velvollisuus miellyttää häntä ja tehdä hänet onnelliseksi, ilman että hän antaa mitään takaisin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mahdotonta..? Tai no, yleensä sitä paremmin löytää kun ei etsikään... Kuten itselleni kävi - kuvailemasi kaltainen mies "ui haaviin" viitisen vuotta sitten :-)
että mistä ikäluokasta noin kypsän naisen löytää?
Teitä on aika harvassa nimittäin.
Ja sitten myös että minkälaisia kiinnostuksen kohteita sulla on elämässä ja mistä miehen pitäisi olla kiinnostunut/kouluttautunut.
Jos hakisin naista niin hyvin pitkälle itse hakisin samankaltaista joitakin muutoksia huomioiden.
Hieman yli 30-vuotias olen (32 tarkalleen ottaen), joten eiköhän tässä iässä jonkinlaista kypsyyttä (ainakin toivottavasti) pitäisi löytyä.
Tosin täytyy sanoa, että en kyllä itse pidä itseäni millään tavoin "kypsänä". Olen onnistunut myös sotkemaan eräitä asioita elämässäni todella pahasti, ja niiden asioiden selvittelyssä tulee menemään vielä vuosia. Ehkä jopa niin pahasti, että olisi vastuuntunnotonta edes harkita nyt parisuhdetta, kun en pysty antamaan huolista ja ongelmista vapaata kumppanuutta kenellekään.
Lisäksi ulkonäössäni on puute, joka vaikuttaa olevan täysin ylitsepääsemätön asia lähestulkoon kaikille miehille. Olen ylipainoinen, jopa lihava. Pidän valitettavasti ihan liikaa kaikista herkuista ja hyvästä ruoasta, ja sen huomaa. (Nyt olen tosin koittanut kaivella hukassa olevaa itsekuriani esille, ja onnistunutkin laihduttamaan noin 15 kiloa, mutta kun sitä painonpudotusta on vielä jäljellä erinäisiä kymmeniä kiloja, niin vielä on matkaa jäljellä normaalipainoon. Ja hidasta, kovin hidasta tämä laihtuminen on, kun en mitään tiukkaa dieettiä noudata.
Niin, itseasiassa olisi mukava löytää mies, jolla olisi intoa tsempata ja kannustaa minua laihdutusyrityksessäni.
Kiinnostuksenkohteeni ovat vaihtelevia. Pidän hyvistä kirjoista, musiikista, kiinnostavista ihmisistä, elokuvista, satunnaisista liikuntatuokioista, ja monenlaisista muistakin asioista. Pyrin edes suurinpiirtein olemaan selvillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja ylipäänsä tutustun mielelläni uusiin asioihin.
Minulla ei ole paljoakaan ystäviä, ja viihdyn mielelläni omissa oloissani, itse asiassa tarvitsen omaa rauhaa ja yksinäni oloa (mikä saattaa olla ongelma parisuhteessa sen ensimmäisen "kyyhkyläisvaiheen" jälkeen, siis sen, jossa toisen ihmisen seura on aina tervetullutta.)
Tällä hetkellä minulla on lukio- ja pari ammattitutkintoa hankittuna. Haaveenani olisi jossakin vaiheessa hakeutua opiskelemaan yliopistoon. (Kunhan nyt ensin keksin ja löydän sen oman alani, sen missä pystyn olemaan parhaimmillani omilla kiinnostuksellani ja taidoillani)
Miehen koulutuksella ja ammatilla minulle ei ole suurtakaan väliä. Kunhan kyseinen mies on itse tyytyväinen valintoihinsa, eikä marise ja vatvo jatkuvasti menetettyjä mahdollisuuksiaan. Voi olla akateeminen tai perusduunari, tai mitä tahansa siltä väliltä.
mahdotonta. Tuo oli erittäin hyvä kuvaus. Mielestäni siitä tuli hyvin esiin että vaikka olisikin sulla jotain "vaatimuksia", niin käytännössä niitä ei ole. Haluat miehen joka hyväksyy sinut sellaisena kun olet ja päinvastoin haluat myös hyväksyä miehen sellaisena kuin hän on. Et luetellut mitään tiettyä pinnallista ulkonäköä esimerkiksi. Olen erittäin positiivisesti vakuuttunut, että todellakin 100% varmuudella tapaat sellaisen miehen joka sinua rakastaa ja toisinpäin. Olen hyvin iloinen, että kaltaisiasi naisia on, ja epäilen heitä olevan paljonkin.