Kaipaisin hiukan mielipiteitä siitä, mokasinko tämän jutun nyt ihan omakätisesti vai teinkö sen minkä pitikin. Asiallehan en enää mitään voi, tehty mikä tehty, mutta kuitenkin..
Onko mieheltä siis väärin kysyä suoraan, mitä tämä ajattelee jatkosta? Tapasin pari viikkoa sitten miehen, jonka kanssa olemme tunteneet jo kauan, pitäneet yhteyttä netissä ja tekstiviestein, mutta tämä oli vasta toinen tapaamisemme. Ajauduimme viettämään iltaa ja yötä yhdessä, seksiä ei kuitenkaan harrastettu.
Jälkeenpäin miehestä ei kuitenkaan kuulunut mitään, vaikka aikaisemmin pidimme yhteyttä esimerkiksi netissä melko tiiviistikin. Lähetin yhden tekstiviestin, johon en saanut vastausta, netissä yritin aloittaa keskustelua pari kertaa, jolloin sain lyhyitä vastauksia, ja mies poistui melko pian keskusteluista.
Tilanne rupesi todella tympäisemään, koska itse olisin ollut hyvinkin kiinnostunut, ja toinen vain vaikeni. Ajattelin että suoralla kysymyksellä saisin vastauksen, mutta ei. Kysyin siis vain, että vieläkö mies haluaa jatkossa minua nähdä tai ylipäätänsä pitää yhteyttä, kun jäi minulle hiukan epäselväksi. Ja että tapoihini ei kuulu roikkua kenessäkään vastoin tämän tahtoa.
Oliko tämä väärin? Olisiko minun pitänyt vain olla hiljaa ja odottaa että mies ottaa itse yhteyttä (jos ottaisi, vai saisinko odottaa vaikka tuomiopäivään asti turhaan)?
En ole tyhmä, joten ymmärrän kyllä että tämä käytös kertoo siitä ettei hän todennäköisesti ole kiinnostunut. Ihmetyttää vain, miksi suoraan kysymykseen ei voi antaa suoraa vastausta, sillähän hän pääsisi minusta kertaheitolla eroon, jollei kerran halua enää yhteyttä pitää.
Selventäkää joku?
Onko mieheltä siis väärin kysyä suoraan, mitä tämä ajattelee jatkosta? Tapasin pari viikkoa sitten miehen, jonka kanssa olemme tunteneet jo kauan, pitäneet yhteyttä netissä ja tekstiviestein, mutta tämä oli vasta toinen tapaamisemme. Ajauduimme viettämään iltaa ja yötä yhdessä, seksiä ei kuitenkaan harrastettu.
Jälkeenpäin miehestä ei kuitenkaan kuulunut mitään, vaikka aikaisemmin pidimme yhteyttä esimerkiksi netissä melko tiiviistikin. Lähetin yhden tekstiviestin, johon en saanut vastausta, netissä yritin aloittaa keskustelua pari kertaa, jolloin sain lyhyitä vastauksia, ja mies poistui melko pian keskusteluista.
Tilanne rupesi todella tympäisemään, koska itse olisin ollut hyvinkin kiinnostunut, ja toinen vain vaikeni. Ajattelin että suoralla kysymyksellä saisin vastauksen, mutta ei. Kysyin siis vain, että vieläkö mies haluaa jatkossa minua nähdä tai ylipäätänsä pitää yhteyttä, kun jäi minulle hiukan epäselväksi. Ja että tapoihini ei kuulu roikkua kenessäkään vastoin tämän tahtoa.
Oliko tämä väärin? Olisiko minun pitänyt vain olla hiljaa ja odottaa että mies ottaa itse yhteyttä (jos ottaisi, vai saisinko odottaa vaikka tuomiopäivään asti turhaan)?
En ole tyhmä, joten ymmärrän kyllä että tämä käytös kertoo siitä ettei hän todennäköisesti ole kiinnostunut. Ihmetyttää vain, miksi suoraan kysymykseen ei voi antaa suoraa vastausta, sillähän hän pääsisi minusta kertaheitolla eroon, jollei kerran halua enää yhteyttä pitää.
Selventäkää joku?
Vastaukset 9
Vanhimmat
varsinkin suomalaismiehet. älä enää ota mitään yhteyttä tähän mieheen,pääset kyllä heti ylikin kun ei juttu tuosta pidemmälle mennyt.
itsekin odottelin piiitkään miehen yhteydenottoa,pari kertaa ollaan nähty ja vietetty iltoja yhdessä ilman seksiä, mutta mitään ei miehestä muuten kuulunut. no ennen kuin nyt n.viikko sit rohkaistuin, tein vasten normejani ja otin itse naisena yhteyttä häneen.no nyt kului se viikko, oli hiljaista kunnes... jätkä tekstaa mitä kuuluu ja selviää että hän on sillä hetkellä baarissa kännissä! voi jeesus, eikö sitä mitään uskalleta tehdä selvin päin, todella säälittävää!!
Jos sä kenties haluat siltä jonkinlaisen vastauksen, niin ei sun auta muu kuin kysyä suoraan tältä miekkoselta. Vaikkakin sitten vaan tekstiviestillä. Sano, että on sulla parempaakin tekemistä kuin miettiä herran aikomuksia ja ajatuksia.
..kysyinkin. Lähetin tekstiviestin, jossa kysyin että vieläkö hän haluaa minua nähdä tai ylipäätänsäkään pitää yhteyttä minuun, kun se jäi minulle epäselväksi. Ja että tapoihini ei kuulu roikkua kenenkään perässä.
Hän ei siis tähän vastannut mitään, ja siksi kysyinkin täällä että oliko tällainen suora kysymys virhe? Ja miksi, miksi voi olla niin vaikeaa antaa suoraan kysymykseen vastausta?
Ymmärtäisin jos olisin samantien ruvennut viesteihin vuodattelemaan jotain ikävänlurituksia, tai kysellyt vaikka että haluaako mies suhdetta kanssani, sellaista voisikin jo säikähtää yhden viikonlopun pohjalta ja jättää siten vastaamatta. Mutta kun kuitenkin kysymys oli vain siitä haluaako hän vielä tavata, tai edes pitää yhteyttä kanssani, loppuu tämän tytön käsityskyky kokonaan. Kuten sanoin aikaisemmassakin viestissäni, jos tarkoitus ei ole minuun enään yhteyksissä olla niin näinhän hän pääsisi minusta helposti eroon, ilmoittamalla vain ettei usko että meidän kannattaa enää tavata.
miehellä, kun ei voi asiallisesti vastata. Jätä tuollaiset omaan arvoonsa, et varmasti halua miestä joka vaikenee asiat kuoliaaksi, eikä kykene keskusteluun vaikeista asioista eikä asioiden asialliseen hoitamiseen. Tulkitsen vastaamattomuuden pakeiksi, mutta tekipä sen noin mies tai nainen niin junttiahan se on.
Paitsi että tapailtiin ja soiteltiin tiiviisti muutaman viikon ajan. Sitten vaan mies katosi. Ei viestejä, ei soittoja, ei ehdotuksia. Eikö sitä tosiaan voi ilmoittaa, että ei nyt kuule taida kiinnostaa. Ei siinä tarvitse olla mitään selittelyjä, kun ns. suhde on noin lyhyt. Ilmoitusluontoinen asia. Mutta ei. Minäkin pidin tästä miehestä ja sen takia olen odottanut, mutta turhaan. Tänään aion laittaa suoran kysymyksen tekstiviestinä, jotta pääsen omassa elämässä taas eteenpäin.
Eikä muuten ollut eka kerta, kun mies toimii noin.
Omasta mielestäni teit aivan oikein ja syyttäköön itseänsä jos ei osaa vastata viesteihin.
Ensinnäkin, sinä et ole mokannut mitään. Jos mies ei osaa kommunikoida sulle takaisin, mielestäni voit unohtaa tuollaisen tapauksen. Nimim. kokemusta löytyy. Minusta osoittaa selkärangattomuutta ettei vastaa toisen viestiin. Hän ei siis ole kiinnostunut sinusta täysin, ehkäpä haluaisi pitää sinua varalla jos parempaa ei löydy.
Ei ole väärin kysyä suoraan, vaan mielestäni oikein. Ei ihme että tilanne on sua tympinyt. Toisen narussa pitäminen on todella väärin. Ja sitä pitäisi toisen pahoitella, jos on näin tehnyt.
Voit toki laittaa miehelle vielä viestin että olet pettynyt siihen, ettei tämä ole sinulle vastannut. Sitten unohdat tuollaisen miehen ja etsit itsellesi arvoistasi seuraa. Muista että vastavuoroisuus on tärkeä sana ihmissuhteissa.
Kyllä itsekin ajattelin, että eikai tämä suoraan kysyminen nyt kovin väärin ollut toimittu, vaikkakaan mistään jatkosta ei toki tavatessamme ollut puhetta, mutta enpä myöskään odottanut että miehestä ei kuulu enää yhtään mitään.
Ajatus vain heräsi jutellessani ystäväni kanssa ko. tilanteesta, johon hän totesi, että hän ei olisi moista viestiä lähettänyt, ei siis olisi kysynyt suoraan mitään, ilmeisesti oli sitä mieltä että olisi vain kannattanut odottaa, ottaako mies itse yhteyttä. Netissä (FB) mies on ollut monestikin paikalla nyt samaan aikaan kanssani, mutta mitään hän ei ole minulle sanonut, enkä minäkään enää aio hänelle, jollei vastausta kuulu.
Ihmistä on kuitenkin vaikea saada mielestään, kaipaan kovasti ihan vain nettikeskustelujammekin, ja sitä tunnetta minkä tunsin (luulin tuntevani?) välillämme tavatessamme. Mutta ilmeisesti tässä on vain aika alkaa totutella ajatukseen, ettei minusta ajateltu samalla tapaa, ja miettiä todella haluanko tuhlata aikaani haikailemalla sellaisen ihmisen perään, joka ei viitsi olla sen vertaa reilu, että vastaisi vaikkapa edes yhdellä sanalla, kyllä tai ei.
Hankalinta on kuitenkin vaientaa se pieni "mitä jos?" piru tuolla takaraivossa. Koska minua ei ole suoraan torjuttu suorasta kysymyksestäni huolimatta, joku siellä nakuttaa alituiseen, että eihän sitä tiedä, mitä jos vielä..
Paljon mieluummin olisin kuullut vastauksen "ei", voinut toivottaa hyvää jatkoa ja kävellä pystyssä päin pois, sen sijaan että kärvistelen täällä yrittäen säilyttää edes rippeitä ylpeydestäni ja itsekunniotuksestani, olla lähettämättä viestiä toisensa perään kun ei edellisiinkään ole vastattu, ja miettiä että mitä hittoa tällainen käytös on mieheltä, jota olen pitänyt kaikin puolin fiksuna ja mukavana ja jonka olin luullut myös pitävän minusta.
Minulla on myös hieman samanlaisia kokemuksia. Ollaan erään miehen kanssa kirjoiteltu erittäin tiiviisti ja jaettu kokemuksia elämästä ja kaikesta. Hänestä tuli kovin läheinen ja tärkeä minulle. Kaksi ensimmäistä tapaamista meni mielestäni hyvin. Sitten kolmas tapaaminen ei sujunutkaan niin hyvin, en oikein tiedä mitä tapahtui, mutta joka tapauksessa ilta oli aika epäonnistunut (monestakin eri syystä, en niitä viitsi tässä sen kummemmin alkaa erittelemään.)
Jotenkin aistin miehestä, että tapaaminen oli hänellekkin pettymys. Nyt hän ei ole enää aloittanut keskusteluja samaan malliin kuin ennen. Itsekään en enää viitsi aloittaa, koska en halua vaikuttaa roikkujalta. Kuitenkin sitten kun en itse puhu mitään niin hän on aloittanut muutaman kerran. Välillä hän on niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, välillä taas tyly ja kylmä ja saattaa yhtäkkiä olla vastaamatta johonkin kysymykseeni ja katoaa offlineen. En jaksa enää tälläistä käytöstä aikuiselta mieheltä :(
Niin kovasti toivoin, että meistä olisi voinut tulla jotain enemmän, mutta kyllä tämä taisi vain kaveruudeksi jäädä. Jos edes siksikään...koko ajan sitä vain miettii, että mitä sinä iltana tapahtui sellaista, mikä sammutti hänen kiinnostuksen :( No okei, saattaa tietenkin olla että tein muutaman jutun typerästi, mutta ei kai todellinen kiinnostus sammu tuosta vaan? Nyt en pysty unohtamaan miestä vaikka pitäisi. En pääse eteenpäin, koska kuitenkin tämä juttu jäi vähän auki ja sitä miettii samalla tavalla, että mitäs jos...