1. Kor. 1:18,21-24
Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
Ehkä pari viikkoa sitten joku uskovainen kirjoitti palstalle, että hän uskoo saaneensa syntinsä anteeksi Jeesuksen sovintoveren kautta ja piti toisarvoisena sitä, missä tämä sovintoveri vuodatettiin, ts. olkoonpa se tapahtunut ristillä tai jollakin muulla tavalla. Näin ymmärsin kirjoituksen. En löydä nyt tuota tekstiä, mutta lupasin kirjoittaa jotakin Jeesuksen Rististä.
Kirjoittaja on autuas uskottuaan ja vastaanotettuaan anteeksiantamuksen Jeesuksen veressä ja autuas on jokaisen sellaisen osa. Mutta puhuessamme rististä on kysymys muustakin kuin pelkästä syntien anteeksiantamuksesta.
Nyt joku Raamattua tutkinut saattaa ajatella, että Paavalihan sanoo Rm. 1:ssä, että ”evankeliumi on Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi” ja että ilmoitus on ristiriidassa aloitukseni kanssa, että ”risti on Jumalan voima”. Ristiriitaa ei kuitenkaan ole, sillä juuri evankeliumin julistukseen sisältyy ja kätkeytyy ilmoitus Jeesuksen rististä.
Aadamin rikkomuksen tähden maa tuli kirotuksi ja Aadamille luettiin kuolemantuomio, sillä hänen luontonsa turmeltui syntiinlankeemuksen tähden. Tämä tuli kaikkien aadamilaisten perinnöksi. ”Sen sielun, joka syntiä tekee, sen on kuoltava”, ilmoitti Herra Hesekielille ja Paavali sanoi: ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla”. Aadamin suku sai Jumalalta ehdottoman ja peruuttamattoman tuomion ja surullista on panna merkille, että ihmiskunnalla on ”suvustaan huononemisen taipumus” eli synnin maljat täyttyvät sukupolvesta toiseen yhä kiihtyvämmällä vauhdilla.
Ihmisen turmellus oli laatuaan sellainen, ettei hän olisi voinut kaikki syntinsä anteeksi saaneenakaan elää Jumalalle otollisesti, sillä Aadam oli tehnyt majesteettirikoksen halutessaan tulla itse omaksi jumalakseen. Saatanahan houkutteli ensin Eevan ja sitten Eevan kautta Aadamin syömään hyvän- ja pahantiedon puusta valehtelemalla, että siitä syömällä te tulette ”niin kuin Jumala” tuntemaan hyvän ja pahan ”ettekä te suinkaan kuole”.
Aadamin suku oli siis toivottomassa tilassa ja kaikki sen yritykset päästä takaisin Jumalan yhteyteen mahdottomia, koska koko sukua painoi Jumalan antama kuolemanrangaistus. Ihminen ei voinut päästä tätä Korkeimman Tuomarin tuomiota pakoon yrittipä sitten elää kuinka hyvää elämää tahansa. Ja tosiasiassa ihmisen turmeltunut sisin ei halunnutkaan toteuttaa Jumalan tahtoa vaan omaa tahtoaan.
Jumala oli antanut kuitenkin jo paratiisissa ihmiselle lupauksen tulevasta lunastuksesta ja Hän toteutti sen Jeesuksen ristin ja ylösnousemuksen kautta. Tarkkaavaiset lukijat ovat varmasti panneet merkille, että Jeesusta kutsutaan raamatussa ”viimeiseksi aadamiksi” ja ”toiseksi ihmiseksi” sekä ”uuden luomakunnan esikoksi (esikoiseksi)".
1. Kor. 15:45
Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.
1. Kor. 15:47
Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
1. Kor. 15:20
Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
Kol. 1:18
Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.
Risti on siis, ei vain anteeksiantamuksen paikka, vaan Aadamin suvun kuoleman paikka. Raamattu osoittaa hyvin selvästi, että Jeesus veti kaikki tykönsä ristille, kun kuoli ja siten me kuolimme Hänen kanssaan. Aadamin suku sai tuomionsa ja nyt Jumala luo seurakuntansa kautta uutta ihmissukua, jonka esikoinen on Jeesus itse.
Room. 6:5-8
Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
Gal. 2:19-20
Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa.
Tästäpä tuli niin pitkä kirjoitus, että jatkan alle vielä hieman teitä varten, jotka jaksoitte lukea...
Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
Ehkä pari viikkoa sitten joku uskovainen kirjoitti palstalle, että hän uskoo saaneensa syntinsä anteeksi Jeesuksen sovintoveren kautta ja piti toisarvoisena sitä, missä tämä sovintoveri vuodatettiin, ts. olkoonpa se tapahtunut ristillä tai jollakin muulla tavalla. Näin ymmärsin kirjoituksen. En löydä nyt tuota tekstiä, mutta lupasin kirjoittaa jotakin Jeesuksen Rististä.
Kirjoittaja on autuas uskottuaan ja vastaanotettuaan anteeksiantamuksen Jeesuksen veressä ja autuas on jokaisen sellaisen osa. Mutta puhuessamme rististä on kysymys muustakin kuin pelkästä syntien anteeksiantamuksesta.
Nyt joku Raamattua tutkinut saattaa ajatella, että Paavalihan sanoo Rm. 1:ssä, että ”evankeliumi on Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi” ja että ilmoitus on ristiriidassa aloitukseni kanssa, että ”risti on Jumalan voima”. Ristiriitaa ei kuitenkaan ole, sillä juuri evankeliumin julistukseen sisältyy ja kätkeytyy ilmoitus Jeesuksen rististä.
Aadamin rikkomuksen tähden maa tuli kirotuksi ja Aadamille luettiin kuolemantuomio, sillä hänen luontonsa turmeltui syntiinlankeemuksen tähden. Tämä tuli kaikkien aadamilaisten perinnöksi. ”Sen sielun, joka syntiä tekee, sen on kuoltava”, ilmoitti Herra Hesekielille ja Paavali sanoi: ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla”. Aadamin suku sai Jumalalta ehdottoman ja peruuttamattoman tuomion ja surullista on panna merkille, että ihmiskunnalla on ”suvustaan huononemisen taipumus” eli synnin maljat täyttyvät sukupolvesta toiseen yhä kiihtyvämmällä vauhdilla.
Ihmisen turmellus oli laatuaan sellainen, ettei hän olisi voinut kaikki syntinsä anteeksi saaneenakaan elää Jumalalle otollisesti, sillä Aadam oli tehnyt majesteettirikoksen halutessaan tulla itse omaksi jumalakseen. Saatanahan houkutteli ensin Eevan ja sitten Eevan kautta Aadamin syömään hyvän- ja pahantiedon puusta valehtelemalla, että siitä syömällä te tulette ”niin kuin Jumala” tuntemaan hyvän ja pahan ”ettekä te suinkaan kuole”.
Aadamin suku oli siis toivottomassa tilassa ja kaikki sen yritykset päästä takaisin Jumalan yhteyteen mahdottomia, koska koko sukua painoi Jumalan antama kuolemanrangaistus. Ihminen ei voinut päästä tätä Korkeimman Tuomarin tuomiota pakoon yrittipä sitten elää kuinka hyvää elämää tahansa. Ja tosiasiassa ihmisen turmeltunut sisin ei halunnutkaan toteuttaa Jumalan tahtoa vaan omaa tahtoaan.
Jumala oli antanut kuitenkin jo paratiisissa ihmiselle lupauksen tulevasta lunastuksesta ja Hän toteutti sen Jeesuksen ristin ja ylösnousemuksen kautta. Tarkkaavaiset lukijat ovat varmasti panneet merkille, että Jeesusta kutsutaan raamatussa ”viimeiseksi aadamiksi” ja ”toiseksi ihmiseksi” sekä ”uuden luomakunnan esikoksi (esikoiseksi)".
1. Kor. 15:45
Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.
1. Kor. 15:47
Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
1. Kor. 15:20
Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
Kol. 1:18
Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.
Risti on siis, ei vain anteeksiantamuksen paikka, vaan Aadamin suvun kuoleman paikka. Raamattu osoittaa hyvin selvästi, että Jeesus veti kaikki tykönsä ristille, kun kuoli ja siten me kuolimme Hänen kanssaan. Aadamin suku sai tuomionsa ja nyt Jumala luo seurakuntansa kautta uutta ihmissukua, jonka esikoinen on Jeesus itse.
Room. 6:5-8
Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
Gal. 2:19-20
Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa.
Tästäpä tuli niin pitkä kirjoitus, että jatkan alle vielä hieman teitä varten, jotka jaksoitte lukea...
Vastaukset 21
Vanhimmat
Risti on siis vanhan ihmisemme kuoleman paikka ja se tapahtui Kristuksen kuollessa ristillä. Jeesus nousi kuolleista uuden ihmissuvun esikoisena ja me Hänen kanssaan. Samoin kuin otamme uskossa vastaan syntiemme anteeksiantamuksen samoin meidän tulee vastaanottaa tämä ristin ja ylösnousemuksen totuus uskon kautta. Jumala on selvittänyt Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kautta syntimme ja kuolemanrangaistuksemme. Jolla siis Poika on, sillä on elämä, mutta jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää. Nimittäin kaiken tämän pitää tulla meidän henkilökohtaiseksi omaisuudeksemme uskon kautta.
Lopuksi kuitenkin tahdon sanoa, että vaikka emme ymmärtäisikään ristin koko salaisuutta (ja kukapa ymmärtäisi), mutta olemme uskoneet Jumalan Poikaan Vapahtajanamme ja Herranamme, niin meillä on silloin iankaikkinen elämä. Mutta voittoisan elämän salaisuus on Jumalan Pojan Risti.
Ja vielä sana laista. Koska laki ei kuole vaan sitoo meidät itseensä kuin aviopuolison, niin meidän on kuoltava laille, voidaksemme elää täysivaltaista ja vapaata elämää toisen, se on, Kristuksen omana (viittaan Rm 7 alkujakeisiin). Jeesuksen risti teki tämän mahdolliseksi.
Jumalan voima vaan SANA ristille naulitusta KRISTUKSESTA on Jumalan voima. Sen sanoi apostoli Paavali tässä kopioimassasi jakeissa:
1. Kor. 1:18,21-24
"Sillä SANA rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, SE (sana) on JUMALAN VOIMA. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on KRISTUS, JUMALAN VOIMA ja JUMALAN VIISAUS."
Sana ristiinnaulitusta Kristuksesta on sinulle hyödytön, ellet sinäkin naulitse lihaasi ristille. Jeesuksen kärsimys ja kuolema meidän puolestamme ei merkitse sitä, ettei meidän tarvitse kärsiä ja kuolla, koska Kristus on kuollut puolestamme. Hän jätti meille vain esikuvan, miten kuuluu meidänkin kärsiä ja kuolla lihassa;
1. Pietarin kirje 4
1 "Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli-sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä- "
1. Pietarin kirje 2
21 "Sillä siihen te olette kutsutut, (kärsimään) koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,"
jukan hyvää aloitusta oman ymmärryksesi mukaan.
* "< 1. Kor. 1:18,21-24
"Sillä SANA rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, SE (sana) on JUMALAN VOIMA. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on KRISTUS, JUMALAN VOIMA ja JUMALAN VIISAUS." >"
* Sana rististä on se Sanan saarna, jota apostolit saarnasivat, ja sitä ristin sanaa, sanomaa saarnataan edelleen, saarna rististä on hullutusta niille jotka kadotukseen menevät, mutta meille jotka uskomme ristin saarnaan, ristin veren evankeliumiin, se on Jumalan voima.
* Jumala saarnauttaa yhäti ristin hullutusta, elämäksi niille, jotka sen uskovat, tuomioksi uskomattomille, epäuskoisille, koska se on järjellisesti hullutusta, risti ja veren evankeliumi, johon sinäkään et usko, vaan rakennat ihmisoppia johon jo sisällytät samat kärsimyksetkin? Ehkä voimme joutua kärsimään, Kristuksen Jumalan Pojan tunnustamisen takia mutta emme me voi, eikä meidän tarvitse kärsimyksillämme sovittaa syntejämme,jotka Jeesus on täysin suorittanut Golgatan ristillä! Jeesus on puolestamme ristillään ja kuolemassaan täydellisesti sovittanut ja kärsinyt, että meillä rauha olisi!
* Jes. 53: "< 4. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällemme. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaimaamana,
5. mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. >"
* Room. 4: 25. "< Hänet annettiin alttiiksi meidän rikkomustemme tähden ja herätettiin
kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden. >"
* 1Piet. 2:24. "< 24. Kristus itse kantoi meidän syntimme ruumiissaan ristinpuulle, että me
synneille kuolleina eläisimme vanhurskaudelle. Hänen haavojensa kautta
teidät on parannettu. >"
* 1Piet. 4: 12-19. " Kärsiminen kristittynä "
"< 12. Rakkaani, älkää oudoksuko sitä tulenpoltetta, jossa olette ja joka on teille
koetukseksi, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Jes. 48:10; Jaak. 1:2; 1. Piet. 1:6,7
13. Päinvastoin iloitkaa sitä mukaa kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä,
jotta saisitte iloita ja riemuita myös hänen kirkkautensa ilmestyessä.
Ap. t. 5:41; Room. 8:17; Fil. 3:10
14. Jos teitä pilkataan Kristuksen nimen tähden, olette autuaita, sillä kirkkauden
ja Jumalan Henki lepää päällänne. >" Jes. 11:2; Matt. 5:11; 1. Piet. 2:20, 3:14
vaan ei ole lakannut
jukka.finland: "...vaikka emme ymmärtäisikään ristin koko salaisuutta (ja kukapa ymmärtäisi), mutta olemme uskoneet Jumalan Poikaan Vapahtajanamme ja Herranamme, niin meillä on silloin iankaikkinen elämä".
---
1. Kor. 2:6-16
IHMISVIISAUS JA JUMALAN VIISAUS
2:6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
2:7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
2:8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet -
2:9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".
2:10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
2:11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
2:12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
2:13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
2:14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
2:15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
2:16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.
--
Tämän maailman ihmisviisautta pidetään kovasti arvossa.
Mutta Paavali torjuu kaiken inhimillisen viisauden (j.6).
Ymmärtääksemme Jumalan salaisuuksia, tarvitsemme siihen Hengen ohjausta (j.10-13).
Luonnollinen ihminen, lihasta syntynyt (Joh. 3:6), langennut ihminen on vailla Pyhää Henkeä ja torjuu evankeliumin(j.14). Hän pitää sitä hullutuksena.
Luther selittää:
”Uskon, etten voi omasta järjestäni, enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa”.
(Luther)
--
”Sinä (Pyhä Henki)tunnet ihmeet taivaan,
salaisuudet Jumalan.
Anon, taitamaton aivan,
että oikein vaellan.
Saata Herraa tuntemaan,
neuvojansa seuraamaan.
Sanan anna johtaa meitä
karttaaksemme synnin teitä”.
(Virsi 117:5).
--
Paavalin mukaan "luonnollinen ihminen” ei ojentaudu Jumalan tahdon mukaan. Jumalan täytyy synnyttää ihminen Hengellään uudesti (Joh. 3:5).
sitä helluntailaisten keskuudessa olevaa "lentävää lausetta", ja eräiden saarnamiesten saarnan aihetta, että "Koska Jeesus on meidän puolestamme kärsinyt ja kuollut, niin meidän ei tarvitse sairauksista kärsiä, koska Kristus on kärsinyt ne meidän puolestamme"!
Monissa seurakunnissa puhutaan Jumalan nimissä mitä sattuu.
"Tämän maailman ihmisviisautta pidetään kovasti arvossa.
Mutta Paavali torjuu kaiken inhimillisen viisauden (j.6). " Mitä muuta selvyitymiskeinoa meillä lajina ja yksilöinä on kuin oman järjen käyttö? Ei meidän elämme järjestämiseen toistaiseksi ole tullut yliluonnollisten olentojen neuvoja. Ei ole kerrottu miten viljellä maata, miten hoitaa sairaita, miten tehdä tuli.Kaikki on ihmisten pitänyt itse järkensä avulla kehittää, kuka ei ole osannut, on menehtynyt, Tietoja miten tuonpuoleisia tulee palvoa on sen sijaan uskontojen väittämän mukaan tullut ylenmäärin. Eräät ikuisen kidutuksen uhalla noudatettavia.
ei koskenut ainoastaan synneistä vapautumista
vaan parantumista myöskin syntien aiheuttamista
sielunhaavoista.
Kyse ei siis ole ruumiin parantumisesta-Jumala voi
parantaa ihmisiä ruumiillisesti ja parantaakin,mutta
se on ensisijaisesti sielun parantamista,että ihminen
voi elää tasapainoista elämää.
Tätä ei monikaan uskova ymmärrä ja siten vaditaan
toisilta muutosta tapahtuvaksi kaikellalailla heti.
Tämä vaatisi selittämistä enemmänkin,mutta
pääasia on tässä.
jukka.finland:
"Aadamin rikkomuksen tähden maa tuli kirotuksi ja Aadamille luettiin kuolemantuomio, sillä hänen luontonsa turmeltui syntiinlankeemuksen tähden. Tämä tuli kaikkien aadamilaisten perinnöksi".
--
Totta!
Adamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina.
Epäusko on suurin synti, koska se estää ihmistä omistamasta anteeksiantoa(Room. 2:5).
Jumala sanoi Adamille hyvän- ja pahantiedon puusta: Sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman" (1. Moos. 2:17).
Se merkitsee hengellistä, ruumiillista ja iankaikkista kuolemaa.
Synnin seurauksena ihminen on
- menettänyt kyvyn uskoa Jumalaan, pelätä ja rakastaa Jumalaa (Room. 3:9-18)
- kuollut synteihinsä (Matt. 8:22, Ef. 2:1)
- synnin orja (Joh. 8:34)
- saatanan orja (Joh. 8:44, 2. Tim. 2:26)
- Jumalan vihan ja oikeudenmukaisen tuomion alainen (Joh.. 3:36) ja syyllinen Jumalan edessä (Room.. 3:19).
"Perisynti" (”lihan saasta” , 1.Piet.3:21) on ihmisen pääsynti, ei vain taipumus syntiin.
1. Kor. 2:2
En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta. [Gal. 6:14; Fil. 3:8]
Gal. 6:14
Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä. Siinä on maailma minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle. [Room. 6:6 ]
kaikki meni alusta asti pieleen, ensimmäinen ihminen oli hetken ok, mutta sen jälkeen kaikki ovat huonoja. Jumala kuitenkin ymmärtämättä tätä käski israelilaisia rakastamaan itseään, unohti kertoa saatanasta, väitti että ihminen on synnin herra jne. Vasta kun kristinusko syntyi Paavali kertoi että on olemassa perisynti, Jeesuskaan ei siitä tiennyt .
Huomaan, että tällainen aloitus ei oikein sytytä lukijoita vastaamaan ja ottamaan kantaa ristin asiaan. Myönnän kyllä kirjoittaneeni hyvin pintapuolisesti asiasta josta voisi (ja on kirjoitettukin) kirjoja.
Päivämme avainsana näyttää olevan ylistys kokouksissa. Lienee kurssejakin tai muita tapahtumia, joissa tätä opetetaan. Myös parantumista julistetaan ja se on muodostunut pelastustakin tärkeämmäksi asiaksi. Samoin kaiken menestymisen ja hyvinvoinnin korostus.
Totuudeksi jää kuitenkin se, että "parhaimmillaankin elämämme on tuskaa ja vaivaa" ja vain harvat kokevat todellisen parantumisen. Kun ihminen johdetaan hetkelliseen hurmostilaan niin hän voi kokea paranemisen, mutta sairastua uudestaan muutaman päivän tai viikon kuluttua.
Palstalla jaaritellaan aivan toissijaisista asioista. Jeesuksen Risti on kaiken keskipiste. Huomaan vastausten määrästä, ettei monikaan sitä rakasta.
Tein toiselta koneelta tyhjänpäiväisen aloituksen ja siihen on vastannut paljon enemmän lukijoista kuin omaan "hengelliseen" aloitukseeni. Totuudeksi jää, että Risti on sekä vanhurskasten että vääräin vihollinen, kunnes alistumme Jumalan vanhurskauden alle.
Tähänkö minun toivoit ottavan osaa? No nyt on yksi viesti raapustettu ketjusi kunniaksi.
En ole aikoihin palstalla käyny, vaikka konetta olen joutunut hiukan seuraileen.
On se vaan hyvä muistaa, et ENSIN RISTI, SITTEN VASTA KRUUNU.
Tää oli mun eka Raamatun kannessa monet vuodet muistutuksena, eli ristin kautta kotiin.
Nyt hetki täällä svennelässä ja sit taas lomaileen kesä-leirille Otepäähän.
Toivottavasti terveytesi on suht`koht`kunnossa, jotta voit iloiten "kotimatkaa" tehdä.
Koitan taas soitella, jos en tältä puolen, nii sit sieltä toisesta kotoa, saa vain nähdä milloin sille puolen joutais.
sefun ketjuun... En tod.ymmärrä miksi minun piti tähän nyt osallistua.
jukka.finland: "Jeesuksen Risti on kaiken keskipiste. Huomaan vastausten määrästä, ettei monikaan sitä rakasta".
--
Tähän sopii hyvin virsi 202
--
6.
Paina meitä paremmin
alas yksinkertaisuuteen
tutustumaan syvemmin
ristin suureen salaisuuteen.
Anna valo nähdäksemme
turmelusta sydämemme.
7.
Auta, ettei saatana
pääse meidän keskellemme.
Enkeleittes joukolla
saarra meidän huonehemme.
Ristin lipun nostaissamme
varmaan kerran voiton saamme.
--
Risti oli myös Paavalille kaiken keskipiste:
"... minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna" (1.Kor. 2:2).
Sanoitkohan nyt varmasti kaiken oleellisen?
Niin kertaan vielä, ettei ilman ristiä, kenkään taivas-kotiin mene.
Toivottavasti muistat tään vielä huomennakin, eli Golgatan kautta synneistä päästään ja vain sitenvoit saada vapauden, kun jätät myös taakkasi sinne.
Ehkä tilkitset oikein nyt tuon kaanaan kielen.
Ilman kenkiä siis ei taivaaseen mennä?
Vapaa minä jo olenkin...
Olipas turhanpäiväinen saarna. Mistä tässä muka pitäisi keskustella, oi ylipappi?