Kuten me kaikki tiedämme, muunmuassa punkkarit, gootit, räppärit ja hevarit pukeutuvat omanlaisiinsa tunnustyyleihin. Miten meidän "klassisten" laita on?
Onko se pahasta, jos barokkimusiikkia kuunteleva pukeutuu "väärin", esimerkiksi perinteiseen 1900-luvun pukuun tai asuun? Onko turmioksi, jos Beethovenin kuuntelijalta löytyy yltiömoderni matkapuhelin taskusta?
Onko se pahasta, jos barokkimusiikkia kuunteleva pukeutuu "väärin", esimerkiksi perinteiseen 1900-luvun pukuun tai asuun? Onko turmioksi, jos Beethovenin kuuntelijalta löytyy yltiömoderni matkapuhelin taskusta?
Vastaukset 17
Vanhimmat
pukeennun ihan miten huvittaa, rahvaastikin kuten myös jalostunut musiikkimakuni on tietyiltä osin rahvas (ei siis vain sitä Eurooppalaista klassista musiikkia mikä on AINOA hyväksytty muoto täällä päin - ilmeisesti ei olla edes tietoisia muitten mantereitten musiikkiperinteistä, sävelasteikoista ja kaanoneista).
Konserttiyleisö on niin iäkästä,että tärkeintä on että pukeutuu.Muuten vain kapellimestari voisi tehdä työnsä yökkimättä.
"Konserttiyleisö on niin iäkästä,että tärkeintä on että pukeutuu.Muuten vain kapellimestari voisi tehdä työnsä yökkimättä."
Mutta pukeutuu miten? Vaihteleeko muoti rokokookakofoniasta massatuotettuun kiinailmiöön samana iltana, samassa salissa? Universaali "dresscode" on kehiteltävä, sillä monissa konserteissa on eri aikakausien musiikkia, ja koska harvalla on mahdollisuutta raijata mukanaan kokonaista karteroopia, olisi yksi yhteinen klassistityyli paras vaihtoehto. Tämän tulisi olla erityinen hybridiasukokoelma, jotta jokainen klassisen musiikin tyyli siitä näkyisi ja loistaisi.
olen mieluiten Chanel 5:ssa.
että useimmiten järjestäjät tietysti kehottavat minua pitämään vaatteet päälläni vaikka Chanelin 5 jo yksinkin riittäisi. Niin hurmaava parfyymi se on.
Sääli, sillä ilman rihman kiertämää Säkkijärven polkkakin sujuu minulta yleensä irtonaisemmin.
Ihanissa Tshaikovskeissa ja ihanien saksalaisisten liedien viuluversioissa laitan usein Chanel 5:n lisäksi päivänkakkaran poikittain suuhuni. Siitä miehet tykkäävät.
Miehekkäissä marssilauluissa, kuten suutari Schumannin ihana Kaksi Kameramiestä, minä laitan isoisän Turkin sodan aikaisen kypärän päähäni mutta otan kukan pois suusta. Toivottavasti miehet eivät tule esityksen aikana miekkailemaan minua.
niinkin että päivankakkara ja ja Chanelin 5 ovat joskus menneet sekaisin poskessani ja luullessani lipovani kakkaran vartta, olenkin vahingossa nielaissut parfyymipullon korkin.
Yritä siinä nyt sitten pitää silmäpeliä jonkun karvaisen kaljankittaajan kanssa.
Lavalle on rientänyt joukko hyvin varustettuja Schumannin kameramiehiä, mutta auttamisen sijaan lehdet vain ovat julkaisseet tylyjä otsikoita "Kypärä päässä sahaavasta viihdetaiteilijasta, joka kesken Tsaikovskin maineikkaan "Huulien lipoja"-laulun lyyhistyi lavalle".
Lehdistö jahtaa minua, eikä se auta yhtään vaikka auliisti näytän rintojanikin kaikille. Ymmärrätte varmaan millaista on olla väärin ymmärretty taiteilijatar, joka ei saa hänelle kuuluvaa arvostusta, vaikka mitä tekisi ja kuinka yrittäisi.
Monet miehet ovat miekkailleet minua, jos kohta ei sentään lavalla. Mutta kenties sekin aika koittaa. Odotan kypärä päässä.
Tarkoitan nahkamiekkaa. Ei naiset mene rautamiekkojen eteen.
niin kateellinen kauniille Lindalle.
miksi he olisivat erityylillä pukeutuneita?
a) puhutaanko täällä oikeasti pukeutumisesta? (aargh)
b) viitataanko keskustelussa siviilipukeutumiseen vai konserttipukeutumiseen.
c) onko tästä järkeä keskustella.
"housut roikkuu" tai muuta. Ilman muuta on järkeä.
Tämä on tosi ja varmaan muutkin ovat opiskeluissaan törmänneet.
Meillä oli sellainen klassisen laulunopettaja, että hänen oppeihinsa kuului käyttää aina korkkareita. Se oli hänellekin opetettu, että laulajan parhaimmat kengät on korkokengät.
Oma opettajani oli vapaammalla linjalla. Että siis jos klassisen musiikin pukeutumista tosissaan ja uolihuumorilla täällä keskustellaan.
kuten ystävämme auktoriteetti jaksaa muistuttaa.
Se on mielestäni vähän koominen. Paljain jaloin on myös hyvä laulaa.
Toinen opettaja ihmettelikin, kun toin kuuliaisesti korkkarit tunnille.
Eiköhän se muziikki ole tärkein.
Musiikkityyleihin liitetään usein tietynlainen elämäntyyli, johon kytkeytyy myös jonkinlainen pukeutumistyyli. Siis sanoisin, että pikemminkin elämäntyyli on se perusta, johon kytkeytyvät sekä musiikkityyli että pukeutumistyyli.
Elämäntyyli, johon klassinen kytketään, on mielestäni elitistinen/yläluokkainen. Oopperan kalliilla pakoilla myös näkee useammin korkeassa asemassa olevan kuin matalassa asemassa olevan. Yläluokkaisuuteen taas liittyy pukeutumistyylinä konservatiivisuus ja kalliit, laadukkaat materiaalit - klassinen tyyli.
Suomessa ehkä hieman varotaan voimakasta koreilua ja aseman/vaurauden esiintuomista. Stereotyyppejä löytynee helpommin, kun tutustuu vaikkapa oopperapukeutumiseen Italiassa ja Ranskassa.