Tää palsta on tosiaan todella hauska!
Naurattaa ja ihmetyttää miten niin monet ihmiset ajattelee niin että kaikki mitä anoppi tekee on jokin salajuoni.
Jokaisella lahjallakin on joku vittuileva merkitys. Ja jokaisen sanan tai lauseen alle peittyy joku todella piikittelevä viesti.
Mitäs jos välillä ei ihmiset ajattelis niin vainoharhaisesti, niin elämä vois olla hyvin paljon helpompaa!
En oo anoppi, miniä kyllä olen. Oma anoppi on tosi teräväkielinen, mutta siinähän on, sellanen se on luonteeltaan aina ollut, enkä minä ole yhtään poikkeus siinä että välillä mullekkin huomautellaan piikikkäästi. On vaan sen verran hyvä itsetunto ja paksu nahka, huumorintajunen asenne elämään, ettei se vaan heilauta. Ja jos erimielisyyksiä tulee, puhun suoraan siitä anopin kanssa enkä juose sen miehen selän taakse piiloon. En tosiaankaan ymmärrä sitä että jos kaksi ihmistä ei toimeen tule, siihen pitää vetää ja saada se kolmas liittolainen. Hoitakaa jumalauta itse ne ongelmat ja erimielisyytenne! Ettehän te OIKEESSA elämässännekään tee niin että jos teille tulee erimielisyyksiä vaikka työkaverin kanssa juokse miehenne luo ja sano että "nyt kyllä meet ja sanot sille".
Mikä helvetti se kumppani on ratkomaan ongelmia?
Naurattaa ja ihmetyttää miten niin monet ihmiset ajattelee niin että kaikki mitä anoppi tekee on jokin salajuoni.
Jokaisella lahjallakin on joku vittuileva merkitys. Ja jokaisen sanan tai lauseen alle peittyy joku todella piikittelevä viesti.
Mitäs jos välillä ei ihmiset ajattelis niin vainoharhaisesti, niin elämä vois olla hyvin paljon helpompaa!
En oo anoppi, miniä kyllä olen. Oma anoppi on tosi teräväkielinen, mutta siinähän on, sellanen se on luonteeltaan aina ollut, enkä minä ole yhtään poikkeus siinä että välillä mullekkin huomautellaan piikikkäästi. On vaan sen verran hyvä itsetunto ja paksu nahka, huumorintajunen asenne elämään, ettei se vaan heilauta. Ja jos erimielisyyksiä tulee, puhun suoraan siitä anopin kanssa enkä juose sen miehen selän taakse piiloon. En tosiaankaan ymmärrä sitä että jos kaksi ihmistä ei toimeen tule, siihen pitää vetää ja saada se kolmas liittolainen. Hoitakaa jumalauta itse ne ongelmat ja erimielisyytenne! Ettehän te OIKEESSA elämässännekään tee niin että jos teille tulee erimielisyyksiä vaikka työkaverin kanssa juokse miehenne luo ja sano että "nyt kyllä meet ja sanot sille".
Mikä helvetti se kumppani on ratkomaan ongelmia?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Äimistelyysi kyllä löytyy tältä palstalta ihan hyviä ja loogisia vastauksia, senkun jatkat lukemista. Taitaa vähitellen hymysi hyytyä.
Tuo oli kyllä ihan parhaita kirjotuksia pitkään aikaan.
uskon kyllä että voi olla ärsyttäviä anoppeja siinä missä ärsyttäviä miniöitäkin...mutta mutta...todellakin kun näitä juttuja täältä lukee niin kyllä se siltä näyttää välillä että se on ihan sama mitä se anoppi tekee niin koskaan se ei anakaan tee mitään oikein :)
mun täytyy kyllä sanoa että mulla on aina ollut ihan hyvät välit miniöihin, olen kuunnellut heidän huoliaan ja murheitaan ja koittanut auttaa sen minkä olen kyennyt, mutta, kun tulee minullekin joskus se päivä kun ei enään jaksa kantaa niitä toisten murheita kun omissakin kuitenkin on ihan tarpeeksi,ja kun en enään jaksanutkaan kuunnella vaan sanoin suoraan,mutta nätisti, että jospa nyt koittasitte selvittää keskenänne ne asianne että nyt ei vaan kertakaikkiaan jaksaisi...niin sitten se sota syntyi ja MÄ olinkin se paha kun aina ennen olen kuunnellut ja miksi en nyt muka jaksa.(miniä tietää ihan hyvin miten rankkaa mulla on muutenkin),Haukkumisethan siitä sitten sain ja luurin korvaan lopulta :)
Olen koittanut laittaa tuollaset nuoruuden piikkiin...koska sitä kai se on kun ei pysty eikä osaa ymmärtää muita kun se oma pieni napa on vaan se tärkein jonka ympärillä pitäisi jokaisen jaksaa aina pyöriä.
Mutta, kun nyt ollaan aikuisia kuitenkin kaikki anopit ja miniät, niin jospa vaan koittettaisiin tulla toimeen ja olla vetämättä niitä herneitä nenuun joka asiasta...poikiemme ja miestemme takia. (sama tietty vävyille ja apeille ja tyttärille jne) Harvemmin kuulee täällä haukuttavan appeja, mutta anopit kyllä on saanut reikusti osansa.
Ajatella jos kaikkki anopit kävisi täällä haukkumassa miniöitään :O No, on kai niitäkin, mutta, eikö olisi parempi sanoa suoraan sille anopille mikä mättää ja koittaa selvittää asiat.Luulen että tulos olisi parempi kuin käydä täällä haukkumassa.
Tsemppiä vaan suhteisiin ja pärjäilkäähän taas :)
Eikä tunge nenäänsä joka paikkaan.
Mitähän miehenikin tykkäisi jos isäni kävisi arvostelemassa kasatut halkopinot ja parhaimmillaan kaataisi koko pinon ja tekisi uudestaan sun muuta..
koita etsiä itsestäsi myös se empaattinen puoli...nimittäin se joka ymmärtää, että toisten ihmisten ongelmia ei pidä vähätellä. Helppo se on sivullisena sanoa, että "eihän tuo mitään" jos ei itse ole asiaa ollut kokemassa. Ja kyllä se on totta, että joissakin tapauksissa se anoppi ihan oikeasti aiheuttaa mustasukkaisuudellaan ja omistushalullaan sekä sekaantumis innollaan suurimman osan joidenkin pariskuntien ongelmista ja pahimmassa tapauksessa anoppi saattaa aiheuttaa eron käytöksellään. Miksi on niin vaikea tunnustaa tosi-asioita ja sitä, että tällaisia anoppeja oikeasti on olemassa? Jotkut ne vaan jaksaa puolustella ja vähätellä näiden ihmisten aiheuttamia ongelmia.
Jos miniä sitten näkee anopin ongelmallisena ripustautujana, niin eihän anoppi silti ole mikään kilpailija! Itsetunnon puutettako? Pelkäänpä ettei se anoppi tule onnistimaan siinä poikansa kidnappaamisessa.
Toisekseen, tällä palstalla kirjottajat kirjottavat yksipuolisesti, kuinka paljon jätetään kertomatta omasta esim myös siitä omasta käytöksestä? ja sitten vainoharhaisesti asioita käsitellään. Napsitaan niitä osia kertomukseen jotka ovat itselleen edullisia. Siinäpä se onkin, tarinat on niiiin yksiipuolisia, ja itsestä maalataan hirvittävä uhri ja kärsijä. Ei vaan uppoa "niiskutarinat".
Miten ihmeessä annetusta lahjastakin löydetään se hirvittävä viesti takaa?
Edelleen en ymmärrä. Pitäskö mun suuttua sydänjuuriani myöten kun joka kerta kun anoppi tulee kylään saas tuliasiksi isot säkit jaskapaperia ja talouspaperia. Joku vois tästäkin kehitellä tarinoita. Mies muuten saa sitten ihan oikeita tuliaisia. Silti en näe asiassa mitään loukkaavaa.
Toki on heitäkin, jotka suurentelevat asioita, mutta eiköhän suurimmalta osalta ole kysymys ihan oikeista asioista ja monet miniät varmasti myös vähättälevät anoppi-ongelmaa ja saattavat pitkään syyllistää itseäänkin vaikka anoppi käyttäytyisi kuinka huonosti tahansa. Monet jotka tänne kirjoittavat ovat saaneet mittansa täyteen niin sanotusti ja heidän tarinansa voivat olla pitkän/vuosien kokemuksen tulos...ei minkään yksittäisen "kahvikupin tuonti" tapauksen tähden.
"Miten ihmeessä annetusta lahjastakin löydetään se hirvittävä viesti takaa?
Edelleen en ymmärrä. Pitäskö mun suuttua sydänjuuriani myöten kun joka kerta kun anoppi tulee kylään saas tuliasiksi isot säkit jaskapaperia ja talouspaperia."
En usko yleisesti ottaen kukaan loukkaantuukaan tällaisesta, mutta tunneälykkäät ihmiset vaistoavat toisen eleistä ja ilmeistä paljon. Naiset kyllä osaavat tämän ns."piilovittuilun" taidon, joka usein miehiltä jää huomaamatta. Näpäytetään vähän siellä sun täällä niin, että toinen on ihan puolustuskyvytön. Jotkut naiset ovat erittäin taitavia juuri tässä. Siksi joistakin ulkopuolisista saattaa vaikuttaa siltä, että kyseinen ilkeilijä ei ilkeile.
Minä taas en ymmärrä miksi ei voi kunnioittaa toisen kotirauhaa? Miksi ei voi kunnioittaa toisen pyyntöä esim. tavaran suhteen? Miksi pitää raahata kassitolkulla krääsää toisen huusholliin? Miksi? Varsinkin jos siitä on asiallisesti mainittu ja sanottu että ei kiitos, ei tarvitse...miksi?
Uskotko sinä tosiaan kaiken mitä tänne ihmiset kirjoittavat?
Tää palsta on just sellanen että haetaan sitä sääliä ja lisää bensaa liekeille. Kyllähän sitä voi uskoa vaikka hammaskeijuun kun tarpeeks tolkutetaan.
Jos joku nyt sitä krääsää kantaa, työnnä se kaapin perälle, lahjota jollekkin tai heitä menemään, eihän tommosesta EDES JAKSA käydä kiehumaan. (oma anoppi muuten kantaa jos minkälaista romua, osa miehen vanhoja leluja ja osa 70-80 luvun roinaa, hirveen läjän ruskeita vanhoja mattoja yms yms, joka kerta on auton peris täynnä, mutta mitä sitten! tuleepahan roskikseen täytettä, tommosesta en jaksa loukkaantua enkä edes sen enempää miettiä. Ja jos sillä olis nyt joku tarve päästä piilovittuilemaan niin aika harakoille menee.
Ja tohon puolustuskyvyttömyyteen en usko just sitten pätkääkään.
Ja jos se anoppi nyt sitten vaikka piilovittuilis ja mies ei sitä kirveelläkään huomaa, niin miksi se mies pitää repiä siihen riitaan vaikka väkisin? Miks ihmeessä pitää aina omiin riitoihin saada se liittolainen? Hoitakaa aikuiset ihmiset omat ongelmanne itse!
Kyllähän nainen sitä uhrin asemaa osaa leikkiä ihan parhaiten. Ja uhrihan saat olla hamaan tappiin asti jos sellasta haluaa leikkiä. Jos on ongelma niin tee sille jotain, mutta turhaa kitinää ei jaksa kukaan kuunnella.
Silti edelleenkään en jaksa uskoa tänne kirjoitettuja yhdenpuolen tarinoita. Ihan niin yksinkertaisesti ja suorasti ei asiat koskaan mene.
No mutta siltikkin jatkan lukemista ja naureskelua.
Voi voi kun sinä olet selvänäkijä ja tiedät kaiken parhaiten vaikka mistä olisi kyse! Hakeudupa Suomen presidentiksi ja pane asiat kuntoon, sinähän sen osaat.
No eikö sunkin mielestä olis mielenkiintosta monessa tarinassa kuulla sen toisen osapuolen näkemys? Vois monessa tapauksessa mielipide muuttua. Tännehän on helppo kirjottaa mitä haluaa, ja väittää olevansa vaikka minkälaisen salajuonen uhri, ja alkaa sitä kautta kannustuksesta uskomaan siihen itsekkin.
Todellakaan ei kannata uskoa kaikkea mitä kirjotetaan!
"Todellakaan ei kannata uskoa kaikkea mitä kirjotetaan!"
ei kaikkea, mutta suurinta osaa kannattaa uskoa ja uskotaan.
"Jos joku nyt sitä krääsää kantaa, työnnä se kaapin perälle, lahjota jollekkin tai heitä menemään, eihän tommosesta EDES JAKSA käydä kiehumaan. (oma anoppi muuten kantaa jos minkälaista romua, osa miehen vanhoja leluja ja osa 70-80 luvun roinaa, hirveen läjän ruskeita vanhoja mattoja yms yms, joka kerta on auton peris täynnä,"
hehhehe....joo tosiaan, hyvähän se on jos on pohjattomat kaapit ja isot talot joihin mahtuu kaikki se roina. Mutta entäs ne loput joilla on ihan tavallisen kokoiset kodit ja rajallisesti säilytystilaa? Eihän siinä ole mistään salajuonesta kyse vaan ihan terveestä normaalista järjestä ja siitä, että ymmärtää kunnioittaa toisten kotia ja rajoja.
No, meillä on ihan mukavan kokonen roskis.
Vaikka kyllä kaappitilaakin löytyy.
En mä ainakaan nää, että joku pelkkää pahuuttaan haluaa kantaa jotain. Jos mieltymykset materiaalia kohtaa ei täsmää, ei se maailmaa kaada! kuitenkin puhutaan hyvin eri ikäsistä ihmisistä, joilla on HYVIN erillaiset tavat, käsitykset ja mieltymykset, niin siltikkään ei siitä salajuonta saa, vaikkapa taidan kai sitten olla yksinkertainen kun en vaan keksi.
Ja mitä tulee sitten näihin kirjottajiin yleensäkkin. Minusta pitäs tavallaan olla kannustamatta sotaan anoppia tai miniää kohtaan. Sitä kun ei voi tietää millanen narsku/hullu siellä kirjottelee ja voi turhasta saada hirvittävän määrän lisää bensaa liekeille. Osa kirjoituksista varmasti on tottakin, mutta aina löytyy se kolikon kääntöpuoli, ja toisenlainen versio asiasta. Osa viesteista on kirjoitettu korostamaan vain sitä omaa uhrin roolia, kaivetaan ne itselleen edullisimmat kohdat, eikä sanallakaan mainita mahdollista omaa asuutta. Mutta mene sitten ja tiedä todellakin mikä kirjoituksesta todella lähentelee totuutta? Mistäs sellasen erottaa?
Ja meissä naisissa on vielä se vika että oletamme asioita omassa mielessämme liikaa.
(eli: kun se teki tai sanoi näin se oikeesti tarkotti sitä ja tätä)
Katsellaan vaan sinne huonosti toimivaan kristallopalloon, pysähtymättä edes kysymään toiselta asiasta. Sitä virhettä minäkin toistan toisinaan oman mieheni kanssa. Mutta tulee niitä väärikäsityksia mieheltänikin, mutta harvemmin. Ei se vaan ole niin yksinkertasta
"Katsellaan vaan sinne huonosti toimivaan kristallopalloon, pysähtymättä edes kysymään toiselta asiasta."
Sinähän oikein aloitit ketjun muka tietämällä joidenkin muiden asiat paremmin kuin he itse.
"Ei se vaan ole niin yksinkertasta"
MOT. Saisit hävetä, kun vähättelet muiden elämän ongelmia! Ole sinä vain onnellinen, jos olet pystynyt niitä ratkaisemaan itseäsi tyydyttävällä tavalla.
Meillä ainakin ja taatusti monilla muilla on se ongelma, että anoppi tekee itsestään jatkuvasti numeron tuomalla jotain krääsää (jota ei haluta) ja sitten sitä krääsää pitäisi näyttävästi käyttää, vaikka ei voi/halua. Siitähän se anoppi sitten pillastuu lopullisesti, jos tavara on kokonaan kadonnut huushollista. Kun häntä ei mukamas arvosteta.
Ole siinä sitten puun ja kuoren välissä. Siteeraanpa sinua: "Ei se vaan ole niin yksinkertasta"
Sinultakin jää toisten ihmisten elämäntilanteeseen sijoittuminen oppimatta (siitä on paljon hyötyä elämässä) kun porskutat tänne ylimielisellä asenteellasi kehumaan, miten yksinkertaisesti itse vain olet välittämättä ja valittamatta.
Palsta on kuitenkin nähtävä jonkinlaisena höyryjenpäästöpaikkana.
No
BYHYY HYY HYYHY HYHY HY HYYY!
Siinä, itkin sun onnettoman elämämän puolesta!
HAPPY?
Eivät saman ikäisetkään naiset pärjää, jos kummallakin on lapsi ja asutaan rinta rinnan. Lapset kinastelevat keskenään ja äidit vetävät herneet nenään:
MINUN poikaani on tönitty.
MINUN poikani ei ainakaan ole töninyt. MIKSI sinun poikasi aina itkee?
TOTTAKAI itkee, kun sinun poikasi tönii.
Isät seisovat huuli pyöreänä: kerrankos kersat ottavat yhteen, pojat varsinkin!
Ei keskininen nahistelu naisten kesken ole mitenkään omistettu anopeille ja miniöille. Äkäisiä naisia on jokaisessa ikäluokassa.
Ehkä joskus kasvat aikuiseksi, jos viitsit vähän yrittää.
vain toisen osapuolen näkemys, eihän se voisi muuta ollakaan.
Mielenharmi on kuitenkin aito ja ainakin siihen voi suhtautua kunnioituksella jos ei muuhun.
Kaikki eivät ole yhtä paksunahkaisia kuin sinä, tosin vaikuttaisi siltä, että sinullakin on oudon paljon nimenomaan puhetta omasta paksunahkaisuudestasi, itsetunnostasi ja huumorintajustasi. Miksi sinulla on sitten tarvetta käydä täällä naureskelemassa, itsetunnon kohottamisestako siinä on kysymys kun muut ovat niin heikkoja ja ymmärtämättömiä sinuun verrattuna?
Osa tarinoista on tietysti varmasti liioiteltuja ja vielä useampi kiukun ja harmin puuskassa kirjoitettuja. Tähän tietysti voi ja saa suhtautua. Takaa voi kuitenkin löytää usein ihan oikean ongelman tai ongelmia, jotka voivat olla molemmissa päissä, appivanhemmissa yhtä hyvin kuin kirjoittajassa itsessäänkin. Ei sitä voi sivuttaa että ongelmia on ja ne voivat joskus olla vakaviakin.
On ihan turha viisastella, että "miksi annat vaikuttaa" ja "miksi jaksat loukkaantua." Ihmiset etsivät tässä elämässä ja varsinkin läheisissä suhteissaan hyväksymisen, arvostuksen ja turvan tunnetta. Se on ihmisluonto. Jos joku yrittää kaikin mahdollisin sanoin ja teoin näitä tärkeitä tunteita loukata ja viedä pois, kyllä siinä voi ihminen olla lujilla.
Ihmisiä on erilaisia yhtä paljon kuin on erilaisia ongelmiakin. Minusta on tärkeää, että ihmiset voivat jakaa huoliaan ja keskustella niistä. Kaikkein vähiten ihmisiä tuntuu auttavan juuri ylemmyydentuntoinen naureskelija, jonka ohjeet ovat yleensä "mitäs läksit?"-tyyppisiä. Näillä tyypeillä ei keskustelussa olekaan muuta virkaa kuin osoittaa, kuinka kyvyttömiä empatiaan ja hyödyttömiä muille ihmisille ovat.