Mulla oli 2 hyvää naispuolista ystävää. Kaikki me alettiin seurustella ja erota. Yhteinen ystävä "adoptoi" toisen ystäväni ex poikaystävän kaverikseen ja tämän uuden tyttöystävän. Olin edelleen ystävä molempien kanssa mutta he ei olleet enää valeissä koska tämän toisen ex vei toisen ystäväni paikan. No nyt olen kaverannut toisen kaverini kanssa hieman enemmän ja otin yhteyttä yhteiseen ystäväämme jonka kanssa ex ja uusi nainen on kavereita. Alku oli lupaava kun sovimme että vietämme päivän shoppaillessa ja miten mukavaa olisikaan viettää aikaa taas yhdessä pitkästä aikaa. Seuraavana päivänä tämä toinen ystäväni saa huutopuhelun ex poikaystävältään ja sen uudelta naiselta että minä ja se mun kaveri puhutaan kuulema paskaa ja myös tämä yhteinen ystävä alkoi selittää päättömiä juttuja. Nyt on asia niin että minua vihaa hyvä ystäväni hänen miehensä ja toisen ystäväni ex ja se uusi nainen ilman mitään syytä. He kutsuvat itseään super nelikoksi(kyseessä yli 24vuotiaita aikuisia). Luulen että minua pidetään kai vihollisena koska olen sinkku ja olen ystävä tämän kaverin kanssa jonka ex ja uusi nainen on vienyt paikan minun ystäväni luota. Ja uusi nainen on todella manipuloiva ja mustasukkainen. Nyt ovat nämä ihmiset sitten poistaneet minun puhelinnumeron ja netistä ystäväpalstoilta nimet pyyhitty ja olen aivan kummissani?En tehnyt mitään halusin vain viettää aikaa ystäväni kanssa joka ilmeisesti ei halua olla kanssani tekemisissä. Harmi koska nyt on 9-vuoden hyvä ystävyys kuopattu ja unohdettu.
Entiset ystävät
Puukko selässä
4848
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuulostaa monimutkaiselta. Ystävän menettäminen sattuu. Mulla oli yksi ystävä neljä vuotta ja sitten ystäväni ei enää halunut olla kanssani tekemisissä. Hän poisti minut facebook-kavereista ja lakkasi vastaamasta sähköpostiin. Soittaa tai tekstiviestiä en enää uskalla laittaa.
Mä vaan koitan jotenkin surra ja päästä yli tästä. Puhuttiin joskus tosi syvällisiä.
Minulla oli melkein kaksikymmentä vuotta ystävä jonka kanssa puhuttiin kaikki, soiteltiin ja tapailtiin. Nyt kun olen opiskelemassa itselleni uutta ammattia, tämä ystävä on muuttunut kateelliseksi ja pahansuovaksi.Oli järkytys huomata moinen muutos kauan tuntemassa ihmisessä. Hänelläkin on samat mahdollisuudet muuttaa elämää, kuten minä tein eikä kadehtia. Tämä ystävä ei enään edes puhu minulle jos jossain tapaamme. No, eipä se sitten ystävyyttä ollutkaan ollenkaan. Opiskeluaikana olen saanut todellisen sielunkumppanin, oikean ystävän. En olisi halunnut menettää vanhaakaan, mutta mieluummin pysyttelen kaukana.
Ystävän menettäminen todella, todella sattuu.
Tässä iän myötä on vain tullut huomanneeksi, että sellaisia ihmissuhteet ovat: on ystävyyssuhteita, jotka kestävät läpi eliniän, mutta suurin osa ystävyyssuhteista taitaa kuitenkin olla niitä jotka kestävät tietyn ajanjakson, joitakin vuosia tai ehkä vuosikymmeniä.
Tuskallista on luopua tärkeästä ihmisestä, mutta muu kuin luopuminen ei auta jos toinen ei kerta kaikkiaan suostu olemaan tekemisissä. Täytyy vain olla kiitollinen siitä ajasta ja niistä hetkistä, jotka on hänen kanssaan jakanut. Ja sitten täytyy mennä eteenpäin ja hankkia itse uusia kavereita.
Kyllä uusiakin ystäviä löytyy, myös sydänystäviä, varmasti :-) !
Minun ystävä petti luottamuksen täysin. sovimme että yritämme olla hetken päästä ystäviä uudelleen, mutta en pystynyt siihen. En voi pitää sellaista ihmistä lähellä joka on epälojaali minua kohtaan. Tietysti sitä kaipaa ystäväänsä pahoista ajoista huolimatta, mutta teot meni niin pahasti ristiin sen asian, ystävänä olemisen, kanssa.
Vaikea on antaa anteeksi hänelle ja itselle ja käsittämätöntä että se ystävyys on nyt ikuisesti pois.