kuinka moneen rahastoon?

sammossa on sampo kompassi 25 ja sampo kompassi osake (nuo kompassirahastot on huonoja, tiedän, mutta kun ne on helpoimpia tällaiselle tavisasiakkaalle). seligsonilla on rahamarkkinarahastoa ja indeksirahasto eurooppaa.

harkitsen siis sitä, että vähitellen lakkaan säästämästä tuohon sampo kompassi osakkeeseen ja siirryn seligsonin indeksirahastoon. lisäksi ajattelin jatkaa noita sampo kompassi 25:sta ja seligsonin rahamarkkinarahastoa.

ap. kirjoitti:

sammossa on sampo kompassi 25 ja sampo kompassi osake (nuo kompassirahastot on huonoja, tiedän, mutta kun ne on helpoimpia tällaiselle tavisasiakkaalle). seligsonilla on rahamarkkinarahastoa ja indeksirahasto eurooppaa.

harkitsen siis sitä, että vähitellen lakkaan säästämästä tuohon sampo kompassi osakkeeseen ja siirryn seligsonin indeksirahastoon. lisäksi ajattelin jatkaa noita sampo kompassi 25:sta ja seligsonin rahamarkkinarahastoa.

Lue lisää

Seligsonin rahamarkkinarahaston parhaat tuotot ovat toistaiseksi ohi. Tuotto-odotukseksi Seligson antaa nykyisellä korkotasolla 0,69 %/vuosi. Syynä on tietysti tapahtunut korkotason huomattava aleneminen. Toteutunut ei todellakaan ole tae tulevasta.

http://www.seligson.fi/suomi/rahastot/rahastoarvot.asp

Rahat ovat tietysti varmassa tallessa. Kannattaa harkita pankkitalletusta vaihtoehtona.

ap. kirjoitti:

sammossa on sampo kompassi 25 ja sampo kompassi osake (nuo kompassirahastot on huonoja, tiedän, mutta kun ne on helpoimpia tällaiselle tavisasiakkaalle). seligsonilla on rahamarkkinarahastoa ja indeksirahasto eurooppaa.

harkitsen siis sitä, että vähitellen lakkaan säästämästä tuohon sampo kompassi osakkeeseen ja siirryn seligsonin indeksirahastoon. lisäksi ajattelin jatkaa noita sampo kompassi 25:sta ja seligsonin rahamarkkinarahastoa.

Lue lisää

Miksi silti sijoittaa kompassirahastoihin kun itsekin pidät niitä huonona?

Pääset käytännössä samaan tulokseen sijoittamalla esim. 75 euroa Seligsonin korkorahastoihin ja 25 euroa heidän osakerahastoihinsa kuukaudessa.

Rahamarkkinarahaston tilalle voisi harkita Corporate Bondia ja siltikin salkku olisi yhä maltillisen riskin salkku.

Björn kirjoitti:

Miksi silti sijoittaa kompassirahastoihin kun itsekin pidät niitä huonona?

Pääset käytännössä samaan tulokseen sijoittamalla esim. 75 euroa Seligsonin korkorahastoihin ja 25 euroa heidän osakerahastoihinsa kuukaudessa.

Rahamarkkinarahaston tilalle voisi harkita Corporate Bondia ja siltikin salkku olisi yhä maltillisen riskin salkku.

Lue lisää

haluan pitäytyä sampo pankissa siitä yksinkertaisesta syystä, että en halua kaikkia munia samaan koriin (seligson). Sampo kompassi osakkeeseen en halua enää sijoittaa (koska uskon että seligsonin indeksirahasto tuo paremman tuloksen) mutta sampo kompassi 25 ájattelin jatkaa. Seligsonista on ollut niin paljon juttua mm. tällä palstalla, että vähän alkaa arveluttaa. se on pieni yhtiö. tiedän, että seligsonin mennessä konkurssiin rahastoihin sijoitettuja varoja ei saa käyttää konkurssipesän menoihin, mutta silti liika hypetys saa minut takajaloilleen. olisiko joku osannut ennustaa esim. islantilaispankkien huonon tilanteen? en tiedä, onko sinne säästetyt varat tallessa? sanotaan, ettei pidä sijoittaa mihinkään sellaiseen, mitä ei ymmärrä täydellisesti....jos tuota seuraisi, niin en voisi muuta kuin pitää tilillä rahat, ja sitäkään hommaa en ymmärrä ihan täydellisesti, kun ei ole ekonomin koulutusta (mitä esim. tapahtuisi, jos kaikki päättäisivät nostaa säästönsä kerralla?). eli sampo pankki tuntuu turvallisemmalta kuin seligson, siksi säästän yhä sampo kompassi 25 -rahastoon.

varmaan tuo on typerä syy, mutta nyt olen kohta jo plussalla sampo kompassi 25-rahastossa (on noussut viime aikoina), joten en näe estettä jatkamiselle...vaikka kulut on korkeammat kuin jos sijoittaisin "omatekoiseen yhdistelmärahastooni" vastaavan määrän rahaa.

ap. kirjoitti:

haluan pitäytyä sampo pankissa siitä yksinkertaisesta syystä, että en halua kaikkia munia samaan koriin (seligson). Sampo kompassi osakkeeseen en halua enää sijoittaa (koska uskon että seligsonin indeksirahasto tuo paremman tuloksen) mutta sampo kompassi 25 ájattelin jatkaa. Seligsonista on ollut niin paljon juttua mm. tällä palstalla, että vähän alkaa arveluttaa. se on pieni yhtiö. tiedän, että seligsonin mennessä konkurssiin rahastoihin sijoitettuja varoja ei saa käyttää konkurssipesän menoihin, mutta silti liika hypetys saa minut takajaloilleen. olisiko joku osannut ennustaa esim. islantilaispankkien huonon tilanteen? en tiedä, onko sinne säästetyt varat tallessa? sanotaan, ettei pidä sijoittaa mihinkään sellaiseen, mitä ei ymmärrä täydellisesti....jos tuota seuraisi, niin en voisi muuta kuin pitää tilillä rahat, ja sitäkään hommaa en ymmärrä ihan täydellisesti, kun ei ole ekonomin koulutusta (mitä esim. tapahtuisi, jos kaikki päättäisivät nostaa säästönsä kerralla?). eli sampo pankki tuntuu turvallisemmalta kuin seligson, siksi säästän yhä sampo kompassi 25 -rahastoon.

varmaan tuo on typerä syy, mutta nyt olen kohta jo plussalla sampo kompassi 25-rahastossa (on noussut viime aikoina), joten en näe estettä jatkamiselle...vaikka kulut on korkeammat kuin jos sijoittaisin "omatekoiseen yhdistelmärahastooni" vastaavan määrän rahaa.

Lue lisää

joku sanoi, että rahastojen rahastot eli kompassirahastot tarkoittaa kulua kulun päälle, mutta kuten sanoin, niin yksi syy on helppous, ei tarvitse itse miettiä mitä osakerahastoa ja mitä korkorahastoa ottaisi.

vaikka yhdistelmärahastoa, näitä joita kaupitellaan tietämättömille asiakkaille niiden korkeiden kulujen (eli pankille suurimpien tulojen) takia, haukutaan paljon, niin kyllähän ne silti ovat parempi vaihtoehto kuin säästää tilille kaikki rahat 1 prosentin korolla.

ap. kirjoitti:

haluan pitäytyä sampo pankissa siitä yksinkertaisesta syystä, että en halua kaikkia munia samaan koriin (seligson). Sampo kompassi osakkeeseen en halua enää sijoittaa (koska uskon että seligsonin indeksirahasto tuo paremman tuloksen) mutta sampo kompassi 25 ájattelin jatkaa. Seligsonista on ollut niin paljon juttua mm. tällä palstalla, että vähän alkaa arveluttaa. se on pieni yhtiö. tiedän, että seligsonin mennessä konkurssiin rahastoihin sijoitettuja varoja ei saa käyttää konkurssipesän menoihin, mutta silti liika hypetys saa minut takajaloilleen. olisiko joku osannut ennustaa esim. islantilaispankkien huonon tilanteen? en tiedä, onko sinne säästetyt varat tallessa? sanotaan, ettei pidä sijoittaa mihinkään sellaiseen, mitä ei ymmärrä täydellisesti....jos tuota seuraisi, niin en voisi muuta kuin pitää tilillä rahat, ja sitäkään hommaa en ymmärrä ihan täydellisesti, kun ei ole ekonomin koulutusta (mitä esim. tapahtuisi, jos kaikki päättäisivät nostaa säästönsä kerralla?). eli sampo pankki tuntuu turvallisemmalta kuin seligson, siksi säästän yhä sampo kompassi 25 -rahastoon.

varmaan tuo on typerä syy, mutta nyt olen kohta jo plussalla sampo kompassi 25-rahastossa (on noussut viime aikoina), joten en näe estettä jatkamiselle...vaikka kulut on korkeammat kuin jos sijoittaisin "omatekoiseen yhdistelmärahastooni" vastaavan määrän rahaa.

Lue lisää

Kaikki sijoitusrahastoissa oleva raha on asiakkaiden omaisuutta. Vähän samaan tapaan kuin se että viet tavaraa varastoon. Jos varastoyhtiö kaatuu, omistat yhä varastossa olevat tavarat, sillä sinunhan ne ovat. Sijoitusrahastot ovat tässä mielessä samanlaisia.

Jos kävisi niin että Seligson menisi konkurssiin, niin tällöin rahastot joko lakkautettasiin ja rahat jaettaisiin osuudenomistajille samaan tapaan kuin normaalin lunastuksen yhteydessä. Toinen tapa on että jokin toinen yhtiö ottaa rahastot hallintaansa. Tällöinkin sijoitukset ovat turvassa, mutta hallinnoija siis vaihtuu. Molemmissa tapauksissa rahasto olisi todennäköisesti muutaman viikon suljettu kaupankäynniltä, mutta rahat saisi kuitenkin halutessaan ulos melko nopeasti. Viime syksynä konkurssiin menneen Lehman Brothersinkin sijoitusrahastot jatkavat yhä toimintaansa.

Itse miettisin kuitenkin hieman laajempaa maantieteellistä hajautusta, sillä salkkusi on nyt varsin Eurooppa-painotteinen. Mukaan olisi mielestäni hyvä ottaa myös USA, Aasia ja mausteeksi kehittyviä markkinoita. USA löytyy Seligsonilta, mutta Aasiaa ja kehittyviä pitäisi melkein hankkia muualta. Esim. ETF:t voisivat tulla kyseeseen jos voit sijoittaa niihin vähintän muutamia satasia kerralla. ETF siis on eräänlainen osakekori, kuten rahastotkin, mutta kustannukset ovat vain murto-osa. Idea on siis samanlainen kuin Seligsonin indeksirahastoissa eli passiivinen salkunhoito.

Seligsonista puhutaan paljon koska vastaavia rahastoyhtiöitä ei Suomessa ole. Yksi Seligsonin valteista on juuri avoimuus. Et voi kovin helposti ottaa yhteyttä minkään muun rahastoyhtiön salkunhoitajaan suoraan. sähköpostilla. Seligson on finanssikriisin aikana saanut paljon uusia asiakkaita. Suuri yleisö ei tiedä mitään Seligsonista, sillä suuri osa suomalaisista sijoittajista sijoittaa vain "oman" pankkinsa tarjoamiin rahastoihin usein vieläpä sijoitusmyyjän neuvojen mukaan. Syynä lienee se että omaa pankkia pidetään turvallisimpana tai helpoimpana tapana sijoittaa, kuten itse sanotkin.

Kuten jo yllä sanoin, rahastoissa olevat rahat ovat osuudenomistajien omaisuutta. Rahasto vain sijoittaa ne asiakkaan puolesta ja ottaa siitä palkkion.

Björn kirjoitti:

Kaikki sijoitusrahastoissa oleva raha on asiakkaiden omaisuutta. Vähän samaan tapaan kuin se että viet tavaraa varastoon. Jos varastoyhtiö kaatuu, omistat yhä varastossa olevat tavarat, sillä sinunhan ne ovat. Sijoitusrahastot ovat tässä mielessä samanlaisia.

Jos kävisi niin että Seligson menisi konkurssiin, niin tällöin rahastot joko lakkautettasiin ja rahat jaettaisiin osuudenomistajille samaan tapaan kuin normaalin lunastuksen yhteydessä. Toinen tapa on että jokin toinen yhtiö ottaa rahastot hallintaansa. Tällöinkin sijoitukset ovat turvassa, mutta hallinnoija siis vaihtuu. Molemmissa tapauksissa rahasto olisi todennäköisesti muutaman viikon suljettu kaupankäynniltä, mutta rahat saisi kuitenkin halutessaan ulos melko nopeasti. Viime syksynä konkurssiin menneen Lehman Brothersinkin sijoitusrahastot jatkavat yhä toimintaansa.

Itse miettisin kuitenkin hieman laajempaa maantieteellistä hajautusta, sillä salkkusi on nyt varsin Eurooppa-painotteinen. Mukaan olisi mielestäni hyvä ottaa myös USA, Aasia ja mausteeksi kehittyviä markkinoita. USA löytyy Seligsonilta, mutta Aasiaa ja kehittyviä pitäisi melkein hankkia muualta. Esim. ETF:t voisivat tulla kyseeseen jos voit sijoittaa niihin vähintän muutamia satasia kerralla. ETF siis on eräänlainen osakekori, kuten rahastotkin, mutta kustannukset ovat vain murto-osa. Idea on siis samanlainen kuin Seligsonin indeksirahastoissa eli passiivinen salkunhoito.

Seligsonista puhutaan paljon koska vastaavia rahastoyhtiöitä ei Suomessa ole. Yksi Seligsonin valteista on juuri avoimuus. Et voi kovin helposti ottaa yhteyttä minkään muun rahastoyhtiön salkunhoitajaan suoraan. sähköpostilla. Seligson on finanssikriisin aikana saanut paljon uusia asiakkaita. Suuri yleisö ei tiedä mitään Seligsonista, sillä suuri osa suomalaisista sijoittajista sijoittaa vain "oman" pankkinsa tarjoamiin rahastoihin usein vieläpä sijoitusmyyjän neuvojen mukaan. Syynä lienee se että omaa pankkia pidetään turvallisimpana tai helpoimpana tapana sijoittaa, kuten itse sanotkin.

Kuten jo yllä sanoin, rahastoissa olevat rahat ovat osuudenomistajien omaisuutta. Rahasto vain sijoittaa ne asiakkaan puolesta ja ottaa siitä palkkion.

Lue lisää

kiitos vastauksesta. Oletko kenties se Björn, joka on kirjoittanut erään Johanin kanssa kirjan kotitalouksien raha-asioista? ;)

varmaan tuota maantieteellistä hajauttamista voisi miettiä joskus, mutta toistaiseksi minulla ei ole sijoittaa kovin paljoa, joten pitäydyn näissä kolmessa rahastossa. aion jatkaa sampo kompassi 25 -rahastoon sijoittamista, mutta pienillä summilla. pidän tuota rahamarkkinarahastoa "kakkossäästötilinä", joten ei haittaa, vaikka tuottoa ei tule paljoa. indeksirahastosta sitten varmaan hiukan enemmän.

ap. kirjoitti:

kiitos vastauksesta. Oletko kenties se Björn, joka on kirjoittanut erään Johanin kanssa kirjan kotitalouksien raha-asioista? ;)

varmaan tuota maantieteellistä hajauttamista voisi miettiä joskus, mutta toistaiseksi minulla ei ole sijoittaa kovin paljoa, joten pitäydyn näissä kolmessa rahastossa. aion jatkaa sampo kompassi 25 -rahastoon sijoittamista, mutta pienillä summilla. pidän tuota rahamarkkinarahastoa "kakkossäästötilinä", joten ei haittaa, vaikka tuottoa ei tule paljoa. indeksirahastosta sitten varmaan hiukan enemmän.

Lue lisää

"Itse miettisin kuitenkin hieman laajempaa maantieteellistä hajautusta, sillä salkkusi on nyt varsin Eurooppa-painotteinen. Mukaan olisi mielestäni hyvä ottaa myös USA, Aasia ja mausteeksi kehittyviä markkinoita. USA löytyy Seligsonilta, mutta Aasiaa ja kehittyviä pitäisi melkein hankkia muualta. Esim. ETF:t voisivat tulla kyseeseen jos voit sijoittaa niihin vähintän muutamia satasia kerralla. ETF siis on eräänlainen osakekori, kuten rahastotkin, mutta kustannukset ovat vain murto-osa. Idea on siis samanlainen kuin Seligsonin indeksirahastoissa eli passiivinen salkunhoito."

Tuo kuulostaa kyllä jo vähän sellaiselta, että pitää olla enemmän tietoa. noin kaksi rahastoa on maksimi, joiden kesken haluan hajauttaa sijoituksiani. Korostan, että tässä on kyse hyvin pienistä summista. Kyllä aika moni seikka puhuu pankkien rahastojen puolesta kuitenkin, kun on kyse tavisasiakkaista....jos haluaa sijoittaa vain yhteen rahastoon, millä saa samanlaisen hajautuksen kuin sampo kompassi 25? ei millään.

Kurssit näkyvät joka päivä, huonnoissa ei kauaa kannata ihmetellä, nousut ovat aivan tavallisilla alueilla tähän mennessä 40% - 100%, että puuttuu vielä jos on säästänyt kauemmin, eikä ole elänyt markkinoiden mukaan. Suomessa on usein kalliinpaa kuin Ruotsissa, johtuu kai siitä, että säästäjiä on vähän tai kansa on rikasta ja voi maksaa sisään ja ulos maksuja ja korkeaa prosenttia.
Tuuria pitää olla myös matkassa jäin pois liian aikaisin, mutta olen tyytyväinen vuosi korkoon. Pieniä ostoja teen lähes joka päivä.
Usein vaihtamalla on moni saanut hyvän koron. Moni haukkuu rahastoja, mutta kiitos niiden ei tarvitse mennä töihin ja talot eivät ole maksettu.

ap. kirjoitti:

"Itse miettisin kuitenkin hieman laajempaa maantieteellistä hajautusta, sillä salkkusi on nyt varsin Eurooppa-painotteinen. Mukaan olisi mielestäni hyvä ottaa myös USA, Aasia ja mausteeksi kehittyviä markkinoita. USA löytyy Seligsonilta, mutta Aasiaa ja kehittyviä pitäisi melkein hankkia muualta. Esim. ETF:t voisivat tulla kyseeseen jos voit sijoittaa niihin vähintän muutamia satasia kerralla. ETF siis on eräänlainen osakekori, kuten rahastotkin, mutta kustannukset ovat vain murto-osa. Idea on siis samanlainen kuin Seligsonin indeksirahastoissa eli passiivinen salkunhoito."

Tuo kuulostaa kyllä jo vähän sellaiselta, että pitää olla enemmän tietoa. noin kaksi rahastoa on maksimi, joiden kesken haluan hajauttaa sijoituksiani. Korostan, että tässä on kyse hyvin pienistä summista. Kyllä aika moni seikka puhuu pankkien rahastojen puolesta kuitenkin, kun on kyse tavisasiakkaista....jos haluaa sijoittaa vain yhteen rahastoon, millä saa samanlaisen hajautuksen kuin sampo kompassi 25? ei millään.

Lue lisää

Itse asiassa juuri mikään ei puhu pankkien rahastojen puolesta. Nykyään muidenkin kuin oman pankin rahastoja on yhtä helppo merkitä kuin maksaa tavallinen lasku.

ETF-puolella puoletaan pitäisi olla vähintään muutama satanen sijoitettavaksi kerralla.

Samanlaisen hajautuksen saa helposti vaikka Seligsonin rahastoilla. Minimimerkintä on yksi euro, joten pienilläkin summilla pääsee alkuun.

Ja jos käytät kaupoissa asioidessasi "vihreää s-etukorttia" niin s-pankin kautta voi suoraan merkitä Seligsonin rahastoja. Bonukset voi vaikka sijoittaa kustannustehokkaisiin rahastoihin.

Björn kirjoitti:

Itse asiassa juuri mikään ei puhu pankkien rahastojen puolesta. Nykyään muidenkin kuin oman pankin rahastoja on yhtä helppo merkitä kuin maksaa tavallinen lasku.

ETF-puolella puoletaan pitäisi olla vähintään muutama satanen sijoitettavaksi kerralla.

Samanlaisen hajautuksen saa helposti vaikka Seligsonin rahastoilla. Minimimerkintä on yksi euro, joten pienilläkin summilla pääsee alkuun.

Ja jos käytät kaupoissa asioidessasi "vihreää s-etukorttia" niin s-pankin kautta voi suoraan merkitä Seligsonin rahastoja. Bonukset voi vaikka sijoittaa kustannustehokkaisiin rahastoihin.

Lue lisää

tarkoitin, että ei saa yhtä helposti hajautettua varojaan kuin yhdistelmärahastossa. moneen eri rahastoon sijoitaminen voi olla käytännön toimenpiteiden osalta helppoa, mutta juju on siinä, että pitää tietää mitä tekee. Jos ei tiedä, yhdistelmärahasto on helpoin vaihtoehto, jolla voi saada edes vähän pankkitalletusta parempaa tuottoa. ja jos haluaa sijoittamisen osalta tehdä vain yhden toimenpiteen kuukaudessa (siirtää rahaa yhteen paikkaan), yhdistelmärahasto taitaa olla paras ratkaisu hajautuksen kannalta. seligsonia käytän jo, joten tiedän että sinne saa helposti siirrettyä rahaa, mutta esim. tuota maantieteellistä hajautusta en olisi itse älynnyt, jos et olisi kertonut. Seligson amerikka tmv-rahastoon voi olla helppo sijoittaa, mutta täytyy TIETÄÄ, että juuri se osanen puuttuu omasta salkusta. itse ole jonkin verran ottanut selvää sijoittamisesta, joten tiedän hyvin, että kuluneen vuoden aikana ei ole kannattanut nostaa varojaan (enkä aio sitä muutenkaan tehdä ennen kuin vasta vuosikymmenien päästä), mutta siltikään minulla ei taida olla riittävästi tietoa, jotta olisi viisasta omin päin pyrkiä samaan tulokseen kuin sampo kompassi 25. tietoa pitäisi olla niin paljon, että en halua panostaa asian opiskeluun niin paljon aikaa, eikä mielenkiinto riitä jatkuvaan tietojen päivittämiseen (esim. indeksirahastot ja etF taitaa olla aika uusia asioita?)

kysyisin ihan vain mielenkiinnosta (sinä tunnut tietävän :)), tämä asia ei ole ajankohtainen omalta osaltani. mutta onko jotain "yleiskaavaa", jonka avulla voi helposti sijoittaa fiksulla tavalla suomalaisiin pörssiosakkeisiin? Tarkoitan, tyyliin tällaista: 1. sijoita kerralla vähintään 1000 euroa 2. osta noin viittä osaketta kerrallaan 3. salkussa tulee olla ainakin 15 eri yhtiön osakkeita, eri toimialoilta. riittääkö nuo tiedot, jotta voi rakentaa fiksun salkun sellaisista varoista, joita ei periaatteessa tarvitse, mutta joille olisi kiva saada mahdollisimman hyvä tuotto? Pitääkö olla paljon syvällisemmät tiedot eri yhtiöistä jne? tulin ajatelleeksi tätä asiaa, kun luin lehdestä että kaikki gurut suosittelee osakkeita, kukaan ei suosittele rahastoja. puolueetonta sijoitusneuvontaa ei taida juuri olla.

ap. kirjoitti:

tarkoitin, että ei saa yhtä helposti hajautettua varojaan kuin yhdistelmärahastossa. moneen eri rahastoon sijoitaminen voi olla käytännön toimenpiteiden osalta helppoa, mutta juju on siinä, että pitää tietää mitä tekee. Jos ei tiedä, yhdistelmärahasto on helpoin vaihtoehto, jolla voi saada edes vähän pankkitalletusta parempaa tuottoa. ja jos haluaa sijoittamisen osalta tehdä vain yhden toimenpiteen kuukaudessa (siirtää rahaa yhteen paikkaan), yhdistelmärahasto taitaa olla paras ratkaisu hajautuksen kannalta. seligsonia käytän jo, joten tiedän että sinne saa helposti siirrettyä rahaa, mutta esim. tuota maantieteellistä hajautusta en olisi itse älynnyt, jos et olisi kertonut. Seligson amerikka tmv-rahastoon voi olla helppo sijoittaa, mutta täytyy TIETÄÄ, että juuri se osanen puuttuu omasta salkusta. itse ole jonkin verran ottanut selvää sijoittamisesta, joten tiedän hyvin, että kuluneen vuoden aikana ei ole kannattanut nostaa varojaan (enkä aio sitä muutenkaan tehdä ennen kuin vasta vuosikymmenien päästä), mutta siltikään minulla ei taida olla riittävästi tietoa, jotta olisi viisasta omin päin pyrkiä samaan tulokseen kuin sampo kompassi 25. tietoa pitäisi olla niin paljon, että en halua panostaa asian opiskeluun niin paljon aikaa, eikä mielenkiinto riitä jatkuvaan tietojen päivittämiseen (esim. indeksirahastot ja etF taitaa olla aika uusia asioita?)

kysyisin ihan vain mielenkiinnosta (sinä tunnut tietävän :)), tämä asia ei ole ajankohtainen omalta osaltani. mutta onko jotain "yleiskaavaa", jonka avulla voi helposti sijoittaa fiksulla tavalla suomalaisiin pörssiosakkeisiin? Tarkoitan, tyyliin tällaista: 1. sijoita kerralla vähintään 1000 euroa 2. osta noin viittä osaketta kerrallaan 3. salkussa tulee olla ainakin 15 eri yhtiön osakkeita, eri toimialoilta. riittääkö nuo tiedot, jotta voi rakentaa fiksun salkun sellaisista varoista, joita ei periaatteessa tarvitse, mutta joille olisi kiva saada mahdollisimman hyvä tuotto? Pitääkö olla paljon syvällisemmät tiedot eri yhtiöistä jne? tulin ajatelleeksi tätä asiaa, kun luin lehdestä että kaikki gurut suosittelee osakkeita, kukaan ei suosittele rahastoja. puolueetonta sijoitusneuvontaa ei taida juuri olla.

Lue lisää

Aivan aluksi kannattaa ottaa iltalukemiseksi pari helppolukuista sijoituskirjaa. Oikeastaan mikä tahansa Saarion tai Lindströmin kirja on hyvä lukea. Samoin Marko Erolan uusi "Paras sijoitus" ja Malkielin "Sattumankauppaa Wall Streetilä" ovat hyviä kirjoja. Tosin Erolan kirjaa en vielä ole lukenut, mutta sitä on kehuttu paljon.

Sanot, että sijoitusaikaa on vuosikymmeniä ja rahat ovat (ainakin periaatteessa) ylimääräisiä ja että haluaisit niille hyvää tuottoa. Tällöin siis voisit nostaa riskitasoa nykyisestä 25% osakkeet ja 75% korot esim. tasolle 75% osakkeet ja 25% korot.

Seligsonilla on muuten myös Kompassia halvempi varainhoitorahasto (Pharos). Sitäkin kannattaa harkita ellet halua itse miettiä mille alueelle kannattaa sijoittaa.

Tuskin menee kovin pahasti pieleen jos ostat jokaiselta toimialalta (10 kpl) esim. yhtä tuttua osaketta. Samalla sitten opiskelet ajanmittaan tulkitsemaan tunnuslukuja ja tilinpäätöksiä. Todennäköisesti tulet seuranneeksi taloutta ja omien yhtiöidesi kehittymistä tarkemmin kuin sijoittamalla rahastoon. Monien mielestä 1% ostopalkkio on ihan ok, joten välittäjästä riippuen muutama satanen per osake olisi siis hyvä sijoittaa kerralla. 5000 euron salkulla saa jo ihan hyvän hajautuksen eri yhtiöihin.

Idea on siis se ettei kukaan ole ammattilainen aloittaessaan, vaan se että itse tekemällä oppii parhaiten. Välillä sijoitus epäonnistuu, mutta se kuuluu asiaan. Tällöin vain pitää tarkastella mitä on tehnyt ja miksi. Hyvä tapa on kirjata osto-/myyntiperuste esim. paperille jotta voit myöhemmin tarkistaa mitä kaupantekohetkellä pyöri päässä ja oppia virheistä.

Täysin puolueetonta sijoitusneuvontaa tuskin on. Kannattaa aina miettiä että millä tarkoitusperillä neuvon antaja on. Siis että onkohan neuvon kirjoittaja töissä Seligsonilla, vai ehkä eläkevakuutuksia myyvässä firmassa vai ehkä oman pankkisi sijoitusneuvoja.

Indeksirahastot ja ETF:t ovat melko vanha keksintö. Suomessa ne tosin eivät vielä ole kovin laajalti tunnettuja. Esimerkiksi ostamalla yhtä ainoaa ETF:ää saa jo hyvän maailmanlaajuisen hajautuksen. Esimerkkinä, huom! esimerkkinä Vanguard FTSE All-World ex-US ETF (VEU) Seligsonin Pohjois-Amerikka saa jo hyvän hajautuksen maailmanlaajuisesti. Halutessaan tuota voisi täydentää esim. korkosijoituksilla pienentämään riskiä.

Suorienkaan sijoitusten tekeminen ei vaadi kovin hirvittävästi aikaa. Tärkeintä on se että seuraa yhtiöiden katsauksia (4 kertaa vuodessa) ja taloutta yleisellä tasolla. Sillä pääsee jo pitkälle.

Jos jokin jäi vielä epäselväksi tai haluat kysyä niin kysy ihmeessä.

ap. kirjoitti:

tarkoitin, että ei saa yhtä helposti hajautettua varojaan kuin yhdistelmärahastossa. moneen eri rahastoon sijoitaminen voi olla käytännön toimenpiteiden osalta helppoa, mutta juju on siinä, että pitää tietää mitä tekee. Jos ei tiedä, yhdistelmärahasto on helpoin vaihtoehto, jolla voi saada edes vähän pankkitalletusta parempaa tuottoa. ja jos haluaa sijoittamisen osalta tehdä vain yhden toimenpiteen kuukaudessa (siirtää rahaa yhteen paikkaan), yhdistelmärahasto taitaa olla paras ratkaisu hajautuksen kannalta. seligsonia käytän jo, joten tiedän että sinne saa helposti siirrettyä rahaa, mutta esim. tuota maantieteellistä hajautusta en olisi itse älynnyt, jos et olisi kertonut. Seligson amerikka tmv-rahastoon voi olla helppo sijoittaa, mutta täytyy TIETÄÄ, että juuri se osanen puuttuu omasta salkusta. itse ole jonkin verran ottanut selvää sijoittamisesta, joten tiedän hyvin, että kuluneen vuoden aikana ei ole kannattanut nostaa varojaan (enkä aio sitä muutenkaan tehdä ennen kuin vasta vuosikymmenien päästä), mutta siltikään minulla ei taida olla riittävästi tietoa, jotta olisi viisasta omin päin pyrkiä samaan tulokseen kuin sampo kompassi 25. tietoa pitäisi olla niin paljon, että en halua panostaa asian opiskeluun niin paljon aikaa, eikä mielenkiinto riitä jatkuvaan tietojen päivittämiseen (esim. indeksirahastot ja etF taitaa olla aika uusia asioita?)

kysyisin ihan vain mielenkiinnosta (sinä tunnut tietävän :)), tämä asia ei ole ajankohtainen omalta osaltani. mutta onko jotain "yleiskaavaa", jonka avulla voi helposti sijoittaa fiksulla tavalla suomalaisiin pörssiosakkeisiin? Tarkoitan, tyyliin tällaista: 1. sijoita kerralla vähintään 1000 euroa 2. osta noin viittä osaketta kerrallaan 3. salkussa tulee olla ainakin 15 eri yhtiön osakkeita, eri toimialoilta. riittääkö nuo tiedot, jotta voi rakentaa fiksun salkun sellaisista varoista, joita ei periaatteessa tarvitse, mutta joille olisi kiva saada mahdollisimman hyvä tuotto? Pitääkö olla paljon syvällisemmät tiedot eri yhtiöistä jne? tulin ajatelleeksi tätä asiaa, kun luin lehdestä että kaikki gurut suosittelee osakkeita, kukaan ei suosittele rahastoja. puolueetonta sijoitusneuvontaa ei taida juuri olla.

Lue lisää

Sammon Kompassi 25 sijoittaa osakkeisiin ja korkoihin suhteessa 25% osakkeisiin ja 75% korkoihin. Jokainen oikeustoimikelpoinen henkilö "tietää" tarpeeksi, jotta osaisi tehdä tuollaisen salkun. Sen kun sijoitat (indeksi-)rahastoihin siten, että 25% sijoituksista menee osakerahastoihin ja loput korkorahastoihin. Jos ajan myötä huomaat, että tästä huolimatta esim. osakkeet alkavat olla ylipainossa (eli rahoistasi selvästi yli 25% on osakkeissa) sitten sijoitat enemmän korkorahastoihin, kunnes tilanne tasapainottuu.

Korko- ja osakerahastojen suhde on salkussasi selvästi määräävä tekijä, siis määrää tuotto- ja riskitason. Se, kuinka paljon rahoista on Amerikassa ja kuinka paljon Euroopassa ei ole niin ratkaiseva, kunhan ihan kaikki rahat eivät ole Suomessa ;-) Eli tasajako Euroopan, USAn ja Aasian välillä on ihan ok. Ja vielä pieni siivu Suomeen.

Todella harva osakerahasto pärjää vertailukohtana olevalle indeksille. Esimerkiksi Seligsonin omx25 ETF:ssä on kulut murto-osa tavallisesta osakerahastosta, joten ennemmin sitä kuin jotain suomi-osakerahastoa.