En tiedä oikein mitä tehdä ja mihin uskoa..mieheni petti minua tammikuussa ja jätti yksin 10 kuisen pojan kanssa..no tuli kotiin viikon kuluttua ja lupasi ettei niin enää tapahdu..viikon reissulla sillä oli ollut kaksi eri naista.aikaisemmin oli pettänyt minua suhteemme alussa nelisen vuotta sitten..
kuukausi meni eteenpäin ja se jäi kiinni että oli pitänyt siihen toiseen naiseen suhdetta yllä vieläkin.heitin miehen pihalle joksikin aikaa..no,poika sairasteli ja oli heikko hetki niin otin miehen taas takasin..tämän jälkeen ainut töppäys oli että menetti puolen vuoden aikana toisen kerran korttinsa ku ajoi kännissä..
nyt se on ollut kunnolla,mutta jotenki en pysty luottamaan siihen ja tunteet on kuollut. Pojan takia haluisin pitää perheen koossa,mutta en oikein tiedä mikä olis oikein..itsetuntoni on mennyt ihan alas ja masennusta oli vahvasti ilmassa,mutta sen olen selättänyt.harmittaa kun usko ihmisiin on mennyt ja toimivaan parisuhteeseen..
tässä mietin että pitäisikö vielä yrittää vai jättää suhde tähän..voiko tästä enää selvitä...
kuukausi meni eteenpäin ja se jäi kiinni että oli pitänyt siihen toiseen naiseen suhdetta yllä vieläkin.heitin miehen pihalle joksikin aikaa..no,poika sairasteli ja oli heikko hetki niin otin miehen taas takasin..tämän jälkeen ainut töppäys oli että menetti puolen vuoden aikana toisen kerran korttinsa ku ajoi kännissä..
nyt se on ollut kunnolla,mutta jotenki en pysty luottamaan siihen ja tunteet on kuollut. Pojan takia haluisin pitää perheen koossa,mutta en oikein tiedä mikä olis oikein..itsetuntoni on mennyt ihan alas ja masennusta oli vahvasti ilmassa,mutta sen olen selättänyt.harmittaa kun usko ihmisiin on mennyt ja toimivaan parisuhteeseen..
tässä mietin että pitäisikö vielä yrittää vai jättää suhde tähän..voiko tästä enää selvitä...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miten siihen nyt voisi luottaa?
Olet nuori ja nätti vielä - tuskin se sitten vanhalle akalle enää on uskollinen tulevaisuudessa, kun nuorta ja nättiäkin pettää.
En luottaisi.
Eri asia, jos sulle sopii, että sillä on koko ajan muitakin naisia. Pystytkö elämään siten katkeroitumatta?
ei todellakaan sovi että on muita naisia..mitä kuvaa se antaa meidän pojallekin siitä....
pää on niin sekaisin,haluisin tehdä oikeita ratkaisuja varsinkin lapsen takia..
asuntoakin pitäisi alkaa myymään jos erotaan,tulee niin paljon muutosta että miten siitäkin selviäis..ja nyt vielä saatan olla raskaana tuolle miehelle...huomenna saan tuloksen..
huhhuh..tän pienen ihmisen pää on aivan sekaisin..
tuo nykyinen tianne tulee päättymään paljon pahempaan kuin vain kyyneliin.
asiasta jonkun kanssa, jonka tunnet. Äiti? Sisko? Veli? Isä?
Tuo alkoholinkäyttö - rattijuopumus - ei kyllä myöskään ole kovin hyvä juttu. Minusta.
Ei lapsenkaan takia kannata jatkaa sellaista mikä ei toimi.
Voimia jaksaa. Älä itteäs kuitenkaan ihan .... "tapa" ... tuon takia. Joskus pitää pelastaa itsensä.
Itsetuntosi pääsee takaisin kasvuun kun hankkiudut eroon tuosta riippakivestä. Lapsi selviää kyllä monenlaisesta, mutta sinun aikuisena pitää luoda hänelle selkeä kasvuympäristö. Pois nurkista tuollainen mies, jolta voi odottaa vain harmeja!
Voit hyvinkin selvitä, kun saat elämäsi sillä tavalla järjestykseen, että riittää kun huolehdit itsestäsi ja yhdestä lapsesta. Mies toisena huolehdittavana on selvästi liikaa. Hänen pitäisi olla voimavara eikä taakka. Älä menetä uskoasi kaikkiin ihmisiin yhden epäonnistumisen vuoksi.
Tuon perusteella antaisin olla. Jos viellä alko kuuluu kuvioihin niin usko, jätä se. Kyllä se vastuuntuntoisena isänä ryhtyy pitämään lapseensa yhteyttä, niin jos on vastuuntuntoinen. Hae itse tukea vaikka neuvolasta. Ajan kuluessa huomaat, että itselläsi on helpompaa lapsen kanssa kahden. Kyllä vähemmästäkin pääsi sekoaa, kun on noin käyttäytyvä mies. Tsemppiä ja rohkeutta sinulle! Ps. Alkujärkytyksen jälkeen yksinkin lapsenkanssa on kiva olla. Sitä pystyy nauttimaan lapsesta.
menettää uskoaa ihmisiin missään tapauksessa. Tässä on nyt kyse vaan yhdestä ihmisestä tai teistä. Parisuhde onnistuu aina kun kaksi aikuista ja henkisesti kypsää ihmistä kohtaa toisensa. Siihen kannattaa uskoa, koska veikkaan vahvasti että se on totta.
Tuollaisessa tilanteessa ulkoinen apu ja näkökulma olisi hyvä. Jos rakkaus on todella suuri, niin kannattaa yrittää. Suosittelisin itse asumuseroa ja "pakollista" parisuhdeterapiaa. Tässä olisi myös selkeä "rangaistus" miehellesi hänen toimistaan, eikä hän voisi enää luottaa siihen, että olet heikko ja otat hänet aina takaisin, vaikka hän jatkaisi töppäilyjä.