Miten tai milloinkahan toinen osapuoli hyväksyy (avo)eron, jota olen pitkään pohtinut vaihtoehtona tilanteeseemme;
koko parisuhteen historian ajan olen yrittänyt, jaksanut, sopeutunut tavallani tilanteeseen, jossa minä olen lapseton lähiäitipuoli, miehellä on kaksi lasta. Yhteisiä lapsia emme saa, mitä en tiennyt suhteeseen mentyäni. Lapsettomuus kalvaa, koska saattaisin saada oman lapsen toisen kanssa, ikää on 40. Harrastukset eivät yhdistä, ei ainakaan riittävästi. Olen elänyt säästöliekillä ja nyt tuntuu kuin seinä olisi vastassa ja suhde lopussa. Miehen mielestä ei.
Toivottomien aikojen jälkeen tapasin miespuolisen tuttavani, jonka olen tiennyt / tuntenut jotenkin 16 vuotta. Meitä yhdistää tausta, kotiseutu, opiskeluala, työala...ja mitä tällaisessa tilanteessa voi muuta kuin ihastua todella syvästi, puolin ja toisin. Hän on vapaa, minä en.
Asiasta on puhuttu hyvinkin avoimesti, mutta avomieheni haluaa, että lopetan kaiken yhteydenpidon tähän tuttavaani. Kommentteja?
koko parisuhteen historian ajan olen yrittänyt, jaksanut, sopeutunut tavallani tilanteeseen, jossa minä olen lapseton lähiäitipuoli, miehellä on kaksi lasta. Yhteisiä lapsia emme saa, mitä en tiennyt suhteeseen mentyäni. Lapsettomuus kalvaa, koska saattaisin saada oman lapsen toisen kanssa, ikää on 40. Harrastukset eivät yhdistä, ei ainakaan riittävästi. Olen elänyt säästöliekillä ja nyt tuntuu kuin seinä olisi vastassa ja suhde lopussa. Miehen mielestä ei.
Toivottomien aikojen jälkeen tapasin miespuolisen tuttavani, jonka olen tiennyt / tuntenut jotenkin 16 vuotta. Meitä yhdistää tausta, kotiseutu, opiskeluala, työala...ja mitä tällaisessa tilanteessa voi muuta kuin ihastua todella syvästi, puolin ja toisin. Hän on vapaa, minä en.
Asiasta on puhuttu hyvinkin avoimesti, mutta avomieheni haluaa, että lopetan kaiken yhteydenpidon tähän tuttavaani. Kommentteja?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hetket mikäli meinaat saada lapsia.Jos sinulla nykyisessä suhteessa menee huonosti
ja haluat vielä lapsiakin,niin mieti.Jos kituutat tässä suhteessa 5v.ja sitten eroat,voit
heittä ajatuksen lapsista roskikseen.Muista se, ettå toista kertaa ei tule 40v?,vaan se
on 41v,biologinen kello käy,ja valitettavasti eteenpäin.Mitä häviät,jos otat eron,
kannatee laskea /- miinukset yhteen ja sellaiselta pohjalta tehdä ratkaisu..Tämä
on miehinen näkökulma....Teet niin tai näin,joka tapauksessa hyvää kesää sinulle..
Tässä mietityttää myös se, että onko motiivini erota oman lapsen kaipuu vai sopeutumattomuus uuspeheeseen (6 v takana) - edessä on joka tapauksessa toinen uusperhe, mutta ei lähiäitipuoleutta ja mahdollisesti omakin lapsi. Mutta minulle saattaisi riittää ammatillisetkin asiat ja niiden jakaminen uuden kumppanin kanssa, enkä voi tietää, tulenko koskaan edes olemaan äiti.
Huonosti menee minun näkökulmasta, avomiehen mielestä ei ja ihmettelen, mitä kaikkea ihminen vaatii elämältä, eikö tämäkin jo riittäisi...mutta kun ei riitä. Olen ulkopuolinen miehen kuvioista. Mitäkö nyt sitten menettäisin - yhdessä rakennetun talon. Onhan se iso uhraus, vaikka materiaa vain onkin.
Minkälaisia kuvioita miehel on.?
Avopuolisolla ei mitään kuvioita, normaalia perhe-elämää, jossa minä en ole onnellinen. Miestuttavallani on pitkä ero takana, eikä ole kiirettä sitoutua.
Minkälaisiin juttuihin et ole tyytyväinen ja mihin olet? Ootko puhunut niistä miehelle aiemmin.
Millä lailla miestuttavalla on pitkä ero takana? Jokin venytetty ero? Miksi hän erosi eli mitä tapahtui?
Olen ns.lähes ammattibailaaja,pitää verkostoitua yöaikana,ja harvemmin voisi kiinnostaa oman pepun nosto penkistä ja kiiruhtaminen exän perään.Voisi mun maine ja ura mennä.Siispä olen tarkkana,et bänät on bänät,jos ne on ollakseen bänät.Toinen seikka tietty on se,et nämä kiikunkaakun-ollaankse-me-siis-viime-viikonloppu-suhteet.Niissä aina oletan ensisijaisesti,et pitää toimia lyhyin sanoin,ja uskoa aina heti todeksi.Herkkänä en helpolla halua olla nakkina.
Bissejutuissa voin olla riivatun mustasukkainen,kuten heterojutskissakin.Silti,noinkin kiperissä tabu-peittoamissa tilanteissa,olen aina pakenija.