kuoli reilu puoli vuotta sitten ja nyt rakas kissani on hukassa ja pelkään tosissaan, ettei sitä enää löydy. En ole ihan nuori, mutta minua koskee niin, etten jaksaisi enää hengittää jos menetän kissanikin, joka on ollut minulle kauhean tärkeä!
Minä en kestä enää
läheinen pappani
5400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..mutta enkelit pitävät huolen sinusta !
Minulla on ollut monia kissoja elämäni aikana, nykyisin vain yksi. Sen olen näistä veijareista oppinut, että ne saattavat lähteä omille teilleen välillä, mutta palaavat aina takaisin. Eräskin leikattu kolli kissani, joka kuoli vanhuuteen edellis keväänä 19 vuoden iässä, lähti yhtenä keväänä reissuun vaikka oli leikattu, eikä ollut ikinä ennen tehnyt vastaavaa, kolme kuukautta oli reissussa emme sitä löytäneet vaikka kuinka etsittiin sitten tuo itse palasi kun oli reissunsa reissanut. Paras aika vuorokaudesta on kissaa etsiä 3-4 välillä yöllä silloin on kaikkein hiljaisinta ja kissa uskaltaa tulla esiin. Tosiaan parikymmentä kissaa on elämäni aikana ollut minulla yhteensä, lähes kaikki on jossain vaiheessa lähtenyt reissuun mutta yksikään ei ole jättänyt takaisin tulematta, odottele rauhassa. Otan osaa suruusi pappasi poismenon johdosta ja toivon sinulle jaksamisia.
Oletko katsonut www.karkurit.fi
Siellä on kadonneista lemmikeistä näköhavaintoja, itsekin sinne laitoin eilen viestin, kun näin kissan joka harhaili moottoritien varressa, loukkaantuneena. Multa kuoli äiti kaksi vuotta sitten. Suru ei ole enää koko ajan mielessä. Siitä pääsee yli. Suru on ensin tuskaa, siitä muuttuu ikäväksi ja vähitellen kauniiksi muistoiksi. Voimia sinulle.
kissani oli omilla teillään olikohan 7-8 viikkoa. Tuttuni oli tunnistanut sen lähistöltä minun kissaksi, kun oli siellä pyörinyt ja vienyt kaverilleni joka soitti minulle ja lähdin ajamaan kotia kohti ja eikun katti lääkäriin.
Oli aliravitsemus, nestehukka ja korvatulehdus, mutta kyllä katti siitä tokeni ja samanlainen läskipallo siitä tuli kuin ennen reissuakin.
Ensiksi haluan lausua sinulle... Minä ymmärrän sen, mitä kissasi merkitsee sinulle!
Itse sain vain ja ainoastaan täysin pyyteetöntä rakkautta, hyväksyntää, lohtua, hellyyttä kissaltani, vuosia kestäneen "maanpäällisen helvetin" aikana!
Salama on minulle rakas ja tärkeä, niin että jos menettäisin/kadottaisin hänet, ...en uskalla ajatellakkaan asiaa!
Vaikka pari kertaa olenkin uhannut heittää katin parvekkeelta, kun se on pisuttanut sohvalle oltuaan uksin kiireiteni takia normaalia pidempään... Toivon sydämestäni ja sielustani, että löydät kissasi!
Mutta, elämän tiet ovat kuoppia ja rotkoja pullollaan... joten, muista!; jos kissaa ei löydy, niin silläkin on joku tarkoitus, usko pois, vaikka nyt sille ei löytyisikään mitään positiivista syytä! Ja se... ET OLE YKSIN!
vOIMIA JA TOIVON, ETTÄ KISSA LÖYTYY ja elämä kuljettaa meitä... MUTTA LUOVUTTAA EI SAA!!!