Olen seurustellut naiseni kanssa noin 3kk ja alkuviileyteni jälkeen olen jo rakastunutkin häneen. Ihan hyvin meillä on mennyt muutenkin tähän asti.
No nyt sitten viime viikonloppuna kun hän oli taas ollut bailaamassa kavereittensa kanssa, niin naiselleni olikin tullut ikävä exäänsä, jonka oli jättänyt 8kk sitten. Olivat olleet jo kihloissakin ja kuulemma vieläkin naisella on jotain tunteita tota exäänsä kohtaan.
Kuulemma rakastaa kyllä minuakin, mutta ei tiedä mitä tehdä. Alkulohdutuksen jälkeen laitoin naiseni tiukan paikan eteen, "Mieti mitä elämältäs haluut? Soita jos vielä kiinnostaa" Ja lähin lätkii.
Teinkö mielestänne oikein, vai olisiko pitänyt vielä kunnioittaa hänen edellisen suhteen "suruaikaa"? Ja ottaako ko. naista edes takaisin, jos hän ei kerran ole vieläkään päässyt täydellisesti yli edellisestä suhteestaan?
No nyt sitten viime viikonloppuna kun hän oli taas ollut bailaamassa kavereittensa kanssa, niin naiselleni olikin tullut ikävä exäänsä, jonka oli jättänyt 8kk sitten. Olivat olleet jo kihloissakin ja kuulemma vieläkin naisella on jotain tunteita tota exäänsä kohtaan.
Kuulemma rakastaa kyllä minuakin, mutta ei tiedä mitä tehdä. Alkulohdutuksen jälkeen laitoin naiseni tiukan paikan eteen, "Mieti mitä elämältäs haluut? Soita jos vielä kiinnostaa" Ja lähin lätkii.
Teinkö mielestänne oikein, vai olisiko pitänyt vielä kunnioittaa hänen edellisen suhteen "suruaikaa"? Ja ottaako ko. naista edes takaisin, jos hän ei kerran ole vieläkään päässyt täydellisesti yli edellisestä suhteestaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No, mielestäni teit kyllä aivan oikein. Olin itse selvästi "varamiehenä" tässä lähiaikoina eräälle tytölle. Väliin oli tosi mukavaa, mutta suurin osa ajasta aivan tuskaa.
Hyvä että meni poikki
Juuri noin. Itsekin olen pistänyt välit kylmästi poikki aiemmin jos joku ei ole tuntunut olevan selvä tunteistaan. On tässä elämässä muutenkin tarpeeksi stressiä että tarvitsee vielä tuollaisia jonninjoutavia ah-ja-voi voivotteluja naisilta kuunnella jos eivät osaa päättää mitä haluavat ja kenen kanssa olla.
Ja mikäänhän ei ole säälittävämpää kuin mies joka anoo naista itselleen, hyi hitto.
Teit mielestäni oikein. Nyt naisen pitää miettiä mitä haluaa. Hänen kuitenkin täytyy päästä ensin siitä vanhasta suhteesta yli ennen kuin voi taas täysillä rakastaa. Nämä rakkausasiat kun vain on aina niin vaikeita. Niissä ei monestikaan ole järjen kanssa mitään tekemistä. Sinä sanoit rakastuneesi, mutta ehkä on nyt heti alkuvaiheessa helpompaa perääntyä vaikka sattuisikin. Kuuntele tunteitasi ja vaistojasi, ne ohjaa monesti oikeaan ratkaisuun.
Ja puhua asiat selväksi. Tähän päädyin, koska muiden naisten kanssa puhuessani, myös heille oli heikkoina hetkinä tullut exä mieleen, jos suhteesta oli vain vähän aikaa. Ja olihan hän jo mielestäni ottanut merkittävän askeleen poistamalla exän numeronsa puhelimestaan.
Se vaan ottaa päähän että itse soitin, koska mulla tärkeitä kokeita tällä viikolla ja en pysty lukee, jos muut asiat pyörii mielessä. Ehkä akkamaista, mutta oli pakkorako. Saa nähä...
Mä välillä mietin ex-exäänikin, mikäli hänet näen tai tulee nostalgisia muistikuvia. En silti oikeassa elämässä enää häneen palaisi; siinä kokonaisuudessa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi, vaikka osa hyvää olikin.
Kaikki menee vielä hyvin, älä huoli. :)
Toivotan teille kaikkea hyvää ja onnea. Toivottavasti et satuta itseäsi. Seuraa sydäntäsi.