Olin todella ylirasittunut tänään. Pumppu hakkasi tuhatta ja sataa. Päätin levätä ja ottaa päivätorkut, josko se siitä. Ei tullut uni. Levottomuus ja pumpunhakkaus sen kuin voimistuivat. Otin pari nelisatasta buranaa ja vaimoni beettasalpaajia lusikallisen verran. Johan vaivuin uneen. Sitten alkoivat painajaiseni. Unessa synnyin uudelleen. Näin, kuinka isäni himonsa hekumassa minut alulle pani vastoin äitini tahtoa. Siispä synnyin maailmaan. Ei äidilläni uneni mukaan ollut aikaa, eikä halua olla lähelläni. Aina vain halusi paeta töittensä pariin, minut tyystin unohtaen. Unessa, vauvana ollessani huusin kurkku suorana läheisyyden kaipuutani. Kaikki huutoni kaikuivat kuuroille korville. Ei tullut lohduttajia, ei syliin ottajia. Vartuin unessa nuorukaiseksi. Elämä alkoi voittaa. Sain ystäviä. Olin avomielinen. Ei näin voi olla, et sinä tällaista ansaitse, siispä tarjoillaan sinulle uutta rakkaudettomuutta. Häväistäänpäs poikaressu niin eiköhän taas vauvaikä palaudu mieliin. Näin unessa kävikin. Näin myös paljon muuta. Myös sen mihin kaikki oli johtava, mitä seuraamuksia tuottava. Sekin vielä näytettiin, ettet ikinä pääse syyllisyyden tunteestasi eroon, siitä pitävät kyllä huolen perääsi ruikuttajat, säälisi varassa elävät. He tulevat sinut syyllistämään omista virheistään ja vääristä johtopäätöksistään hamaan hautaasi asti. Itsessään eivät tule mitään virheitä näkemään, syy on aina vain sinussa.
Heräsin yltäpäältä hiestä märkänä. Helpottuneena siitä, että kaikki olikin vain unta.
Heräsin yltäpäältä hiestä märkänä. Helpottuneena siitä, että kaikki olikin vain unta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
voin kertoa sulle että jossain vaiheessa sinä kasvat aikuiseksi ja karistat kaiken tuon hartioiltasi ihan vaan siksi ettei sua enää huvita kantaa sitä.
vain unta.
siksi heräsit hiestä märkänä.
Asiastasta toiseen. Kun nyt aikuisuuteeni kerta vetosit, tiedätkö itse mitä on oikea aikuisuus? Miten aikuisuus omalla kohdallasi näkyy?
En minä "tiedä" mitä on oikea aikuisuus.
Mun mielestä se näkyy mun kohdalla niin, että mua ei enää kiinnosta turhat asiat. Ja tarkoitan sillä, että mun sielua ei nykyään vaivaa oikein mikään. Ei valveilla, ei unissa, ei kännissä.
Olen mikä olen ja se riittää: mennyttä, nykyistä ja tulevaa vasten.
Kyse ei ole mistään tietoisesta ajattelusta vaan siitä, miten sielu asettuu mieleen, (tai mieli sieluun) jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Toisaalta aikuisuuteenhan mielestäni kuuluukin turhista ajatuksista/asioista vapautuminen. Hyvä jos olet rasitteeton. Mikäs sinun on ollessa ja elellessä. Mitenkäs reagoit "aikuisena" ulkopuoleltasi tulevista vaaroista/rasitteista. Onko sielusi/mielesi aina levollinen kun sinuun kohdistetaan kohtuutonta ärsytystä/syyllistämistä jota et mielestäsi ansaitsisi?
ole "aina levollinen". Mutta mikään asia ei jää mua kaivelemaan, hoidan ne siinä kontekstissa mihin ne kuuluvat, eivätkä ne leviä itsensä ulkopuolelle.
Asiat asioina ja muuten ollaan kuin ellun kanat?
että olisimme ns. aikuisia. Jokainen meistä reagoi omalla luonteensa ominaispiirteisellä tavalla tapahtumiin/kokemaansa. Toiset meistä ovat järki-ihmisiä toiset tunneihmisiä. Jotkut siltä väliltä. Jokainen taaplaa tyylillään. Aikuisuuteen mielestäni kyllä kuuluu sekin, ettei kukaan vedä johtopäätöksiä vaikkapa edellisistä parisuhteistaan luodakseen identtisen yhteneväisyyden jonkun toisen kohdalle, jonka on sattunut tapaamaan, joka mielestään vaikuttaa yksiyhteen tyypiltä tuon edeltävän suhteen.
Olit kivalla tripillä, ei siinä muuta.
sitten sinullekin samankaltaisia painajaisia kun kerta niitä halajat.