Seuraan sivusta salasuhdedraamaa, jossa yksi osapuoli on ystäväni, yksi kaverini ja yksi tuttuni. Voisin sanoa olevani ikävässä välikädessä kun tiedän suhteesta. En tiedä pitäisikö seistä tumput suorina ja katsella tuota saippuaoopperaa, vai vaihtaa actionille ja takoa ihmisille järkeä päähän?
Eli kyseessä on pitkä seurustelu vs. opiskelutovereiden välinen suhde. Tämä kyseenomainen vehtailu on kestänyt ainakin vuoden tauot mukaanlukien. Näitä taukoja eli "nyt me oikeesti yritetään lopettaa tää" tuntuu olevan muutaman kuukauden välein ja kestää ehkä pari viikkoa kunnes se taas jatkuu. En todellakaan ymmärrä miksi he vain jatkavat tällä tavalla, ihme oravanpyörä. Onko tosiaan niin vaikea päättää kumman kanssa haluaa lopulta olla? Se pettävä osapuoli on seurustellut jo vuosia petetyn kanssa, ymmärrän että on vaikea kertoa pettäneensä, mutta kerranhan se vain kirpaisee. Ja onhan hänen otettava viimein vastuu teoistaan. Mutta selkeästi jokin vetää häntä sen kolmannen osapuolen luo. Ja tuo salapariskunta ei osaa edes olla kunnolla salassa vaan viettää aikaa julkisesti yhdessä. Jotenkin etoo katsoa sivusta kun he esittävät muka pelkkiä kavereita tietämättömille. Ja minun täytyy vain pitää suuni kiinni kun joku kaveri epäilee jotain hämärää. Enkä ymmärrä miksi se kolmas pyörä jaksaa roikkua mukana näin kauan. Ehkä hän oikeasti on rakastunut siihen. Ja sitten täytyy petetyllekin vain hymyillä kuin kaikki olisi hyvin, kun he viettävät iltaa "onnellisina" samassa seurueessa. Sekaantumisesta tulisi kuraa niskaan. Argh. Eivätkä he edes ole mitään teinejä.
Anteeksi. Oli vain pakko tilittää tänne kun muualle en voi.
Eli kyseessä on pitkä seurustelu vs. opiskelutovereiden välinen suhde. Tämä kyseenomainen vehtailu on kestänyt ainakin vuoden tauot mukaanlukien. Näitä taukoja eli "nyt me oikeesti yritetään lopettaa tää" tuntuu olevan muutaman kuukauden välein ja kestää ehkä pari viikkoa kunnes se taas jatkuu. En todellakaan ymmärrä miksi he vain jatkavat tällä tavalla, ihme oravanpyörä. Onko tosiaan niin vaikea päättää kumman kanssa haluaa lopulta olla? Se pettävä osapuoli on seurustellut jo vuosia petetyn kanssa, ymmärrän että on vaikea kertoa pettäneensä, mutta kerranhan se vain kirpaisee. Ja onhan hänen otettava viimein vastuu teoistaan. Mutta selkeästi jokin vetää häntä sen kolmannen osapuolen luo. Ja tuo salapariskunta ei osaa edes olla kunnolla salassa vaan viettää aikaa julkisesti yhdessä. Jotenkin etoo katsoa sivusta kun he esittävät muka pelkkiä kavereita tietämättömille. Ja minun täytyy vain pitää suuni kiinni kun joku kaveri epäilee jotain hämärää. Enkä ymmärrä miksi se kolmas pyörä jaksaa roikkua mukana näin kauan. Ehkä hän oikeasti on rakastunut siihen. Ja sitten täytyy petetyllekin vain hymyillä kuin kaikki olisi hyvin, kun he viettävät iltaa "onnellisina" samassa seurueessa. Sekaantumisesta tulisi kuraa niskaan. Argh. Eivätkä he edes ole mitään teinejä.
Anteeksi. Oli vain pakko tilittää tänne kun muualle en voi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Parisen vuotta sitten minun ystäväni, joka eli vakituisessa parisuhteessa, aloitti suhteen työkaverinsa kanssa. En voinut kovin kauan katsella sivusta sitä touhua, ystäväni mies on myös hyvä kaveri minulle. Mies oli autuaan tietämätön suhteesta.
Sanoin ystävälleni, että jos aikoo jatkaa salasuhdettaan kertokoon miehelleen tai minä teen sen. Ei hän kertonut, joten minä tein sen. Jotenkin vaan en voi katsoa sivusta tuommoista touhua...
Erohan siitä tuli ja meidän ystävyys loppui. No, tarvitsenko epärehellistä ystävää? En todellakaan. Tällä hetkellä entinen ystäväni ei ole enää tämän työkaverinsa kanssa ja ystäväni mies on ikikiitollinen minulle, että kerroin hänen vaimonsa pettämisestä. On todella nöyryyttävää joutua tuollaisen kohteeksi. Pettäminen satuttaa aina!
Ihan pakko kysyä missä päin suomea tämä kyseinen asia tapahtuu? Anna pieni vihje!
Kyseessä voisin olla minä petettynä...
En halua liikaa paljastaa etten paljastu itse, vaikken olekaan ainoa joka siitä tietää. :/ Sellaisia kolmiodraamoja on varmaan satoja, mutta tämä salatapaus on, sanotaan nyt suurpiirteisesti, idässä.