Voiko peruskoulun/lukion opettajaksi pätevoityä muulla kuin FM-tutkinnolla? Voiko esim tietojärjestelmätieteen KTM tai tietotekniikan DI olla pätevä tietotekniikan opettaja, jos on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot? Tarkoitan nyt siis virallista pätevyyttä, käytönnön pätevyyshän voi olla vaikka ilman mitään tutkintoakin...
Tarviiko opettajan olla juuri FM ?
opeksiko
103588
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ala-asteen opettajaksi pätevöityy luokanopettajakoulutuksella, joka tapahtuu yliopistossa.
Aineopettajaksi (jotka siis opettavat joko yläasteella tai lukiossa) pätevöityvät ainoastaan maisterit, joiksi siis opiskellaan yliopistossa. Usein filosofian maisterit opettavat humanistisia tai luonnontieteellisiä aineita, mutta esim. valtiotieteiden/yhteiskuntatieteiden maisterit yhteiskuntatieteellisiä aineita, kuten filosofiaa ja yhteiskuntaoppia. Eli juuri filosofian maisteri ei tarvitse olla opettaakseen. Ammattikorkeakoulujen kasvatit eivät voi opettaa yläaste- tai lukiotasolla. Jotkut kotitalous- ja käsityöopettajat taitavat olla poikkeus.
Käsittääkseni tietotekniikan opettajaksi tarvitsee myös olla maisteri, joka on käynyt tarvittavat pedagogiset ja tietojenkäsittelytiedeopinnot.
"valtiotieteiden/yhteiskuntatieteiden maisterit yhteiskuntatieteellisiä aineita, kuten filosofiaa"
mitä höpäjät?
Että filosofia yhteiskuntatieteellinen aine? BULLSHIT!!!!
Filosofia on koko saatanan puljun, eli yliopiston, perusta.
Kaikki muut aineet vaan haarautuu siitä, viimeisimpänä psykologia.
Filosofia yleensä on humanistisessa tms tiedekunnassa, mutta sen pitäisi olla omassa erityistiedekunnassaan, kaikkien tiedekuntien kantaäidissä.
Filosofia luokitellaan yliopistosta riippuen joko humanistiseksi tai yhteiskuntatieteelliseksi aineeksi, useimmiten jälkimmäiseksi kuten Turussa ja Jyväskylässä. Myös psykologian tiedekunta vaihtelee.
Olen kyllä itse käsittänyt, että se perinteinen jako filosofian opetuksessa on mennyt siten, että yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa on opiskeltu filosofiaa käytännöllisen filosofian nimellä, ja matemaattis-luonnontieteellisessä teoreettisen filosofian nimellä.
Tuo tiedekuntajako oppiaineittain taitaa muuten nykyisin perustua enemmänkin rahaan ja resursseihin, kuin varsinaisesti oppiaineen luonteeseen.
Täytyy hankkia maisterin paperit jos haluaa saada vakituisen työn. Kandin papereilla saa vaan sijaisuuksia.
Ei aina ihan näinkään, entisen lukioni rehtorina oli kandi. Toisaalta nimikkeet tuppaa muuttumaan, joten ehkä silloin kandilla on ollut eri merkitys kuin nykyään. Opettajista suurin osa oli toki filosofian maistereita.
Ennen yliopistosta sai kandidaatin tutkinnon, joka oli ylempi kk-tutkinto. Esim. filosofian kandidaatti = filosofian maisteri.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kandidaatti
Meillä pääsi humanististen tieteiden kandidaatiksi 120 opintoviikolla. Tämä oli melkoinen hupititteli, joka kertoi lähinnä siitä, että gradua ei ollut jaksettu tai viitsitty ruveta tekemään. 160 opintoviikkoa vaadittiin filosofian kandidaatin tutkintoon, ja maisterin paperit sai tämän jälkeen tilaamalla yliopiston kansliasta. Maksoi muutaman kymmenen markkaa.
80-90-luvuilla oli suurta hämmennystä siitä, että kaiken maailman kandeista ei saanut millään tolkkua. Jotkut kandidaatit eivät jostain syystä halunneet hakea niitä maisterin papereita ja muutama tuntemani hum. kand. alkoi tutkinnonuudistuksen tuoksinassa kutsua itseään fil. kandeiksi. Sittemmin asiat kyllä selkisivät, mutta samankaltaisia ongelmia näkyy olevan muissa oppilaitoksissa hämäräperäisten tutkintonimikkeiden kanssa.
Käsittääkseni lukion/yläasteen opettajaksi voi DI-/KTM-papereillakin pätevöityä lukemalla sivuaineen (JOO-sopimus, Helsingissä kai 25 op) kasvatustieteistä. Tuloksena voisi olla esimerkiksi matematiikan, fysiikan tai kemian aineenopettaja.
Voi olla myös lisensiaatti tai tohtori. Tosin kasvatustieteen opinnot heiltäkin vaaditaan.