Itse 20v ja ihannemitoissa (180/80) komea ja luonteeltani kaikkea sitä mistä useimmat naiset etsivät miehessä, eli älykäs, luotettava, huumorintajuinen, mukava, kiltti, empaattinen ja romanttinen, yms. Savuton ja lähes alkoholiton. Mutta ei kukaan ole ikinä ollut kiinnostunut minusta kun oon niin pirun ujo. :( Noita profiileitakin kun kattoo niin lähes kaikissa on vaatimuksena, että mies on sosiaalinen ja itsevarma yms. :(
Miksi naiset ette pidä ujoista?
miehistä
17756
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vaikka olisit kuinka tavoiteltavan arvoinen mies, niin onhan naisten vaikea havaita sitä, mikäli olet todella ujo ;)
myötä, ja se itsetunto on sitten lujalle pohjalle rakennettua, eikä jotain omahyväistä illuusiota. Ehkä sinun suosituimmuutesi tulee hiukan vanhempana? Haittaako se? Käytä yksinolo kehittymiseen yhä kiinnostavammaksi ihmiseksi. Ennen pitkää tytöt kyllä huomaavat sinut. Ujous on harvoin koko elämän kestävä ominaisuus, vaan karisee yleensä nuoruusvuosien myötä.
Minun kaverini on aika ujo. Söpö.
Onko se söpö vai komea?
jässikkä. Soma, suloinen halinalle. Komeus on liian kalsea nimitys hänelle. Minulle hän on söpö.
on vain sinun kaverisi? Ilmeisesti naiseton myös.
tavattu. Ensi viikonlopulla tapaamme ensimmäistä kertaa. Voin tuskin odottaa. Ei hän ole naista vailla ollut, ei vain itse ole rakastunut. Ehkä rakkaus leimahtaa välillämme, toivoa ainakin sopii.
Kyllä sinullekin varmasti se oikea löytyy :) Sekä minä että poikaystäväni ollaan tosi ujoja tutustumaan uusiin ihmisiin, mutta päädyimme netin kautta juttelemaan. Juttelimme puoli vuotta mesessä/sähköpostilla jne., ennenkuin edes tapasimme toisiamme ja ensitapaamisemme oli kyllä harvinaisen katastrofaalinen :D Moni muu olisi varmaan homman jättänyt siihen, koska puhetta tuli tosi vähän kummankaan puolelta, pelkkää epämääräistä punastelua, mutta olimme puhuneet netissä pitkään siitä, kuinka olemme kumpikin todella ujoja, ja tapaamiset uusien ihmisten kanssa ei aina mene putkeen :) Soveimme kuitenkin toisen tapaamisen n. viikon päästä ja silloin kaikki meni ihan hyvin, saimme kumpikin suumme auki :D
Minä olen seurustellut nyt poikaystäväni kanssa vähän yli vuoden. Ihan "normaalin" näköisiä olemme kumpikin ja opiskelemme, emme kumpikaan käytä päihteitä (mitä joskus vähän alkomahoolia). Uskon että sinunkin kohdallesi löytyy kiva tyttönen, jos vain pidät silmät auki ja jaksat jatkaa etsintöjä :)
johon ei ole olemassa oikeaa vastausta. Riippuu aika paljon siitä, millä tavalla olet ujo. Itse vilkkaana ja sosiaalisena "iskin" itselleni ujon pojan joskus silloin vuonna jotain, ja oltiin yhdessä yli 20 vuotta.. Aluksi se ujous oli söpöä, mutta vuosien kuluessa alkoi rasittamaan suunnattomasti, kun jouduin itse hoitamaan kaikki, koska mies ujompana ei vain pystynyt. Jos mentiin kahville, minun piti aina mennä edellä, huolehtia maksamisesta yms. Asuntolainaneuvottelutkin hoidin minä, samoin lääkäriaikojen varaukset ja virastoasiat. Toki hän pikkuhiljaa kehittyi, kun kieltäydyin hoitamasta kaiken yksin. Nyt viisikymppisenä hän jo hoitaa itse kaikki asiansa, eikä hänen ujoutensa ollut syy avioeroomme.
Minun ujo eksäni oli kuitenkin ihan puhelias ja seurallinen, kun oltiin tuttujen kesken tai kahdestaan. Eräs syy ujojen "vierastamiseen" on varmaan se, että me naiset haluamme miehen, joka vie eikä vikise. On jotenkin mukavan turvallinen olo, kun mies "hoitaa" asiat.
Ja ettei taas syntyisi väärää mielikuvaa, kaikki eivät ole ujoja samalla tavalla. Ihmiset ovat ujoja kukin omalla tavallaan. Toisilla ujous ilmenee vain tutustuttaessa toiseen sukupuoleen. Siitä huolimatta muut elämän osa-alueet voivat olla kunnossa. Melko kaukaa haettua on sekin, että pankissa käyntiä tai maitopurkin ostamista kaupassa pitäisi jännittää.
"Minun ujo eksäni oli kuitenkin ihan puhelias ja seurallinen, kun oltiin tuttujen kesken tai kahdestaan. Eräs syy ujojen "vierastamiseen" on varmaan se, että me naiset haluamme miehen, joka vie eikä vikise. On jotenkin mukavan turvallinen olo, kun mies "hoitaa" asiat."
Toisin sanoin, mieluummin valmiiseen pöytään, kun joku muu miettii ja tekee ?
heh.. ite oon todellakin sosiaalinen papupata... ja ihmettelen viä nykyäänkin kun hiljainen ujo mieheni uskaltautui jutteleen mulle.. :D
alku oli sitä et mieheni kaveri jutteli mulle ensin ja sit mieheni rohkaistui ja tuli väliin ja vei huomioni täysin itseensä.. :)
ja voin sanoa et baarissa miehelläni juttua riitti kun alkuun oli päässy mut voi hyvä tavaton ku oli mies hiljanen siin vaihees ku oltii rehveillä.. :D
kyl meikälikka joutu töitä tekeen et sai ees jotai vastauksia miehen suusta muutaki ku "emmä tiiä" "ihan sama"... :D
mulle se on aivan se ja sama et onko mies ujo vai ei.. jos se on sellainen et saattaisin jopa kiinnostua siitä ni teen melkeempä kaikkeni että saan miehen suun auki ja sieltä tuleen tekstiä... :D
siitä, etteivätkö naiset sinusta pitäisi. Ujouden vuoksi eivät vain pääse tutustumaan helpolla. Se vaatisi aikaa ja vaivaa ja sitä ennen olet vain "mies säkissä". Ihmissuhteet kehittyy silloin vaikeamman kautta. Itsekin ujona tämän huomannut. Ihmiset vaan pakkaa etsimään sitä, missä helpointa onnistua: Lapsetonta, sosiaalista jne.
Mutta jos olet ujo ihminen, niin oletko huomannut pääseväsi enemmän kontaktiin netin kautta? Eli kun ei tarvitse heti silmästä silmään kohdata, rauhassa saa kirjoitella sähköposteja jne. niin jotenkin enemmän pääsisit kontaktiin? Koita hyödyntää sitä. Ja ehkä sitä sitten rohkaistuukin ajan myötä enemmän. Ei ihmiset sun ujoutta vihaa/ole pitämättä, se on vain yksi hankaloittava tekijä, mutta silti samaan aikaan oma hieno luonteenpiirteesi. Ujona voit myös olla ajattelevampi, herkempi ja ehkä empaattisempikin. Mutta kuten vaikka tuo vanhemmuus, niin se voi hankaloittaa vaikka asiana hieno juttu.
Mielestäni henk.koht. noi ihmeen metrivaatimuslistat on perseestä, koska siinä lähdetään ihminen kirjoittamaan paperille. Mutta vaikka paperilla hyvältä näyttäisi, niin se koko käytännön yhteiseläminen voi olla jotain ihan muuta. Samoin voi menettää mahdollisuuden ihanasta kumppanista vain sen vuoksi, että ajattelemattomasti pisti yhden sanan johonkin "tuoteselostukseensa".
Kaikki ihmiset ovat joskus ujoja, tavalla tai toisella, niin ujous tietysti tulkitaan ettei sinua kiinnosta. Suurin osa ihmisistä ei ole kiinnostunut sellaisesta jota ei kiinnosta.
Ja luultavasti ujouden syynä onkin jonkinlainen kokemattomuus. Ja kokemattomuus taas kertoo siitä ettet tiedä mitä haluat. Kuinka voisitkaan?
Joten ehkä et olekaan kiinnostunut.
Vain yksi ongelma jää. Kiinnostuksen heräämiseen vaikuttaa useimmiten vastapuolen karisma, ja miehellä tämä karisma kumpuaa itsevarmuudesta ja miehekkäästä asenteesta. Itse olen 20v nainen, ja tutustuisin mielellään ujoon mieheen, mutta sellainen ei vaan tule juttusille. En viitsi itsekään mennä tyrkylle, kun hävittäisin silloin mieheltä kaiken karisman. Ujolle miehelle suosittelisin katsekontaktia, hymyä, ja muutamaa nokkelaa kommenttia.
"En viitsi itsekään mennä tyrkylle, kun hävittäisin silloin mieheltä kaiken karisman."
Ja jälleen kerran naiset käyttää tuota propagandailmaisua "itsensä tyrkyttäminen". Miksi miesten aloitteet on aina vain aloitteita mutta naisten aloitteet onkin "itsensä tyrkyttämistä"?
Kaikkea ei pysty järjelläkään selittämään
"Ja luultavasti ujouden syynä onkin jonkinlainen kokemattomuus. Ja kokemattomuus taas kertoo siitä ettet tiedä mitä haluat. Kuinka voisitkaan?
Joten ehkä et olekaan kiinnostunut."
Mitäs logiikkaa tämä on ? Ei kai vaan sitä kuuluisaa naisen logiikkaa ? Ihan heti en keksi yhtäläisyyttä kokemattomuuden ja tietämättömyyden välillä. Kyse on ihan eri asioista.
Pikemminkin yksi syy kokemattomuudelle voi olla riittämättömyyden tunne. Kuten tiedämme, nykyisin kumppanille ja suhteelle asetetaan jo ennalta mitä ihmeellisempiä vaatimuksia. Pitää olla sitä ja tätä, koska muuten suhde ei toimi tai tule onnistumaan. Ikään kuin suhde elettäisiin virtuaalisesti jo etukäteen, vaikka päivääkään ei oltaisi tutustuttu tai seurusteltu saati eletty saman katon alla.
Ihmiset muka tietävät jo ennalta mikä tulee toimimaan ja mikä ei. Jotkut jopa vannovat sen kuuluisan kemian nimiin eli se vuosisadan suhde syntyy kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tosin yleensä jätetään sanomatta että se vuosisadan rakkaustarina päättyy eroon hetkeä myöhemmin. Se kuuluisa kemia vastasi lähinnä kanan lentoa...
kiikarissa ollut kohta vuoden eräs ihana ujo mies mutta kun on liian ujo. ei se kehtaa soittaakaan kuin tuhannen kännissä, ja kun nähdään on ihan tuppisuuna.