Mitä voin tehdä, muuta kuin laihduttaa, kun mies sanoo, että olen lihonut ja niin olenkin ja sen myönnän, mutta ikävää että miehen pitää sen kerota, kun sen itsekkin tiedän... Ei se ole vaan niin helppoa saada kiloja pois valitettavasti. Itseluottamus meni ja miten voin taas näyttää hyvältä mieheni silmin, niinkuin ennenkin...
Mies pitää lihavana
.....
315784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Naiselle ei pidä koskaan sanoa totuuutta päin naamaa...
Hmmm.. Onko miehesi ''lihava''?
Voisittehan yhdessä kuntoilla käydä lenkillä/salilla?
Tuo on vähän väärin, ellet ole TODELLA lihava, vaan siis hieman
saanut kiloja lähiaikoina.
Yleisestikin miehet luulevat että voivat noin vain ilmoittaa milloin nainen on jostain syystä huono ( milloin hiukset väärän väriset, väärän pituiset, väärät vaatteet yms) ja sitten eivät kuitenkaan muista huolehtia itsestään.
On eri asia sanoa kauniisti, kuin tokaista kaikki mitä päässään kelaa.
Kyllähän naisetkin nalkuttaa ja pyrkivät muuttamaan miehiään?
Ehkä toinen vaihtoehto olis olla hiljaa ja ruveta katselemaan naistarjontaa muualtakin.
Ja eikö tuo sitä paitsi ole ihan asiallista toiselle sanoa jos hän on lihonut, eri asia olisi haukkua läskiks. Täytyykö selkeimmätkin tosiasiat pukea vaahtokarkkeihin ja kukkasiin ennenkuin niitä voi ottaa puheeksi?
Kaikille pitää olla rehellinen, ei se valehtelemalla parane.
Kun ihminen viihtyy omassa painossa niin hän pysyy siinä, silloin kun sitä hyssytellään lihava kokee ettei muut huomaa.
Juurikin noin, rehellinen pitää olla.
kertoa hieman romanttisemmassa hengessä? Esim. mies taluttaa naisen kanssaan lenkkipolulle, kannustaa kovasti, ja lenkin jälkeen tehdä vieläpä naisystävälleen terveellisen kasvisaterian. Itse olen joskus ollut selvästi pyöreä (ylipainoa ollut n.15kg) ja kun olen näin pitkäkin (180cm), olen ollut kirjaimellisesti todella iso nainen. Miesystäväni ovat aina lempeydellä suhtautuneet vartalooni ja sen muutoksiin. Jos olen lihonnut, he ovat hienovaraisesti asiasta sanoneet, heti halanneet ja tsempanneet. Kun olen vastaavasti hoikistunut, he ovat ottaneet minusta tsiljoona kuvaa, olleet ylpeitä, ostaneet ruusun jne. :) Niinpä suhtautuminen vartalooni on todella positiivinen, olisipa se timmissä tai vähän pulskemmassa kunnossa.
Ei tarvi stressata pienistä. Ehdota miehellesi jotain kivaa yhteistä tekemistä laihduttamiseen liittyen. Kyllä ne kilot siitä lähtee! :) Pääasia on hyvä mieli ja tekemisen ilo.
Ruokaholisti on verrattavissa alkoholismiin, siihen ei pienet ja kohteliaat vihjailut ym auta. Niin kauan kun ihminen keksii itselle selityksen ja lohduttaa itseään ja muut hienotunteisesti hyssyttelevät ei sitä saa kuriin.
Olkaa siis rehellisiä lihava on lihava, laiha on laiha, pitkä on pitkä ja pätkä on pätkä.
Meillä ruokaholisteilla on tapana selitellä ja valehdella itsellemme, keksiä verukkeita ja kiistää tosiasia. Syömme enemmän kun kulutamme.
Minä olen ruokaholisti ja tunnustan sen itselle, jokainen päivä on taistelua en syö muutakuin mikä on välttämätöntä ( siis vain kymmenesosa mitä söin ennen ) Tiedostan kuinka kutkuttavaa olisi syödä herkullista ruokaa ja namia niin että napa paukkuu, nauttien jokaista ruuan tuomasta makuelämyksestä, tiedän tuskan kun nälkä lähtee ennen kun lautanen on tyhjä ja ruokailu pitää lopettaa ( kesken siis )
15 kg ylipaino on vielä minun mittapuussa aika lievää mutta kun sitä parhaimillaa oli lähes 100 kg niin ymmärrän kun sitä oli 15 sitten 16 - 17 18 - 19....100 lohdutin eihän se kilo ole paljon - on ne muutkin - olen isoluinen - minun on vaike laihduttaa.
Minä siis valehtelin ennen kaikkea itselleni vaan kun ympäristössä löytyy todella välittäviä jotka sanovat suoraan olet lihava, läski ym ja pakottavat kohtaamaan sen todellisuuden voi siitä parantua.
Ei se alkoholistikaan sievillä vihjailulla siitä viinasta eroon pääse.
Tekemisen ilo, hohhoijaa. Oletko todella sitä mieltä.
Itse en koe miehenä, että minulla olisi mitään varaa kommentoida naisen painoa. On kyllä todella törkeää käytöstä. Pistä takas, että vois tuota habaa vähän kasvattaa ja eipä tuossa alakerran kaverissa ole pahemmin kehumista. Katsotaan, että vieläkö kommentoi painoa.
Olin iät ja ajat kaupan kassana. Siinä tuli seurattua aitiopaikalta, mitä ihmisillä on ostoskärryissään. Poikkeuksetta lihavilla ihmisillä oli lihavien ihmisten ostokset; sipsejä, limsaa, karkkia, pikaruokaa, muroja, kääretorttua, munkkeja, leivonnaisia, makupalavanukkaita yms. Tällaisena listana kaikki vielä täysin turhaa, ylimääräistä ja kallista. Osta vain perusruokatarvikkeita, takaan ja alleviivaan, että painosi alkaa pudota, ei tarvitse edes laihduttaa. Tosin annoskoko on tärkeä myös tavallista ruokaa syödessä.
On muuten myös tosi tärkeää hyväksyä itse itsensä, olet muutakin kuin kilosi ja muotosi. Joku sanoikin joskus, että jokaisen lihavan ihmisen sisällä asuu laiheliini. Moni peittää sen tosi hyvin, en vain ymmärrä miksi?
No minua ei ex-mieheni haukkunut lihavaksi koska olen hoikka. Hän kyllä muuten kiusasi, musersti itsetuntoani ja kehui muita naisia kauniiksi.
Kaikkien muiden paitsi hänen ja anopin mielestä olen kaunis.
Eli kyllähän tuossa voi olla myös kyse siitä että mies haluaa alistaa sinua, pistää sinut kerjäämään hyväksyntää.
Ex nautti kun aina kerjäsin häneltä hyväksyntää (olin lapsena äitini alistettavana) ja kun eräänä päivänä lakkasin kerjäämästä hänen hyväksyntäänsä hänen kiukuttelunsa paheni.
Esim. aina kun kieltäydyin seksistä hän uhakasi lähteä vieraisiin. Hän syytti, syyllistä, kiukutteli ja kiusasi asian vuoksi todella ankarasti. Sitten älysin jo erota.
suomalaisista 2/3 on ylipainoisia, joten kyllä on paljon todennäköisempaa että mies/nainen joka vihjaisee omalle kumppanilleen ylipainosta, vihjaisee ihan aiheesta.
Se että sulle on sattunut päästään viallinen mies, ei tarkoita että apn mies olisi sellainen. Jos mun avovaimo lihoisi vaikka 10 kg kun minä samaan aikaan pysyisin nykyisissä mitoissani, niin varmasti saisi siitä myös kuulla!
(miettisin kyllä tarkkaan, miten asian kertoisi mahdollisimman hienovaraisesti, mutta samalla siten että se menisi perille. jos taas olisin lihonut samaa matkaa, olisi kyllä helpompi puhua yhteisestä tarpeesta laihduttaa)
Syö terveellisemmin ja jätä sipsit, sidukat ja suklaat ostamatta. Älä harrasta telkkarin katsomista ja sohvalla löhöilyä, tee itsellesi selkeä päivärutiini.
Aamulla uimaan ja punttisalille, sitten terveellinen päivällinen. Parin tunnin lepotauko, päivälenkki kaupungilla (tunti reipasta kävelyä tai puoli tuntia hölkkää).
Välipalaksi hedelmä, parin tunnin lepotauko ja illalla juoksulenkki tai judotreenit.
Kyllä lähtee läskit kehosta jos itsekuri riittää edelliseen.
Muuten hyvä, mutta pitäis töitäkin tehdä.
Jos oman terveyden vuoksi haluaa laihduttaa, niin hyvä, mutta miehen mielipiteen vuoksi en tekis mitään muuta kuin osoittaisin ovea.
Kuinka monta tuntia teet viikossa töitä? Kyllä 40h/vko tai jopa enemmän töitä tekevät ehtivät liikkumaan. Ymmärrän kuitenkin, että kokopäivätyötä tekevillä perheellisillä, joilla voi olla koko- tai osa-aika opiskelut menossa töiden ohessa, lastenhoito ja -harrastukset, lasten koulunkäynyt, arjen pyöritys kotitaloustöineen, voi olla vaikea löytää aikaa päivittäiselle liikunnalle. Tiedän kyllä, että tuollaisetkin ihmiset liikkuu viikottain säännöllisesti edes muutaman tunnin.
nainen on miehelle egon jatke, jota näyttää kavereille.. jos nainen ei ole kunnossa niinn...
KAIKKI miehet eivät ole tällaisia!
vaihda ajoissa, ei hän todella sinusta välitä!
Jos itse koet olevasi lihava, laihduta.
Mutta vaikka olisi kuinka laiha et saa itseluottamusta takaisin jos mielikuvan itsestäsi rakentuu ulkopuolisen ( miehen ) oikuille ja mielipiteelle.
Laihduttaminen ja omien ruokatottumusten perusteellinen muutos ei ole helppoa.
Yhden ylimääräisen kilon hankkimiseen ei tarvitse ponnistella mutta sen pois saamiseen pitää.
Ole onnellinen, mies on sinulle rehellinen ja kertoo oman mielipiteen. Omalla tavallaan varoittaa ja antaa mahdollisuuden muuttaa tilannetta ( mielenkiinto ei ole välttämättä enään niin suuri )
Jos itsellä on oikea halu oikeista syistä laihtua on sen eteen valmis tekemään töitä. Toiset tarvitsevat siihen hieman tukea, mm painonvartiosta toinen pärjää yksin.
Aloita kirjaamalla joka ikinen suupala ylös vaikka viikon verran. Osta kerralla sen listan vaatimat tavarat pöydälle ja laske kuinka paljon rasvaa, energiaaa ja kiloja siinä on. Ajattele tarvitko todellakin noin paljon. Korvaa osa vihanneksilla ja jätä kaloripommit pois. Tee palkinto menttaliteetti, kun eilen söin pelkkiä kasviksia saan tänään syödä yhden pikkupullan. Ym.
Mieti syötkö tavasta, nautinnosta, tarpeesta, suruusi, iloosi, seuraksi vai toimitko jätemyllynä.
Aamulla kunnon annos puuroa hedelmiä, päivällä vain hedelmiä, lounaaksi kunnon ruokaa ( pikaruoka ei sitä ole ) ja illalla otat vain yksi neljännestä normaali annoksestasi ruokaa, lopetat heti kun nälkä menee ohi ( siis ei lautasta tyhjäksi ) syöt hitaasti ja pureskelet. Välipalaksi vain marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Liikut kaiken mahdollisen kävellen / pyörällä. Mitään ei saa syödä ruokapöydän ulkopuolella ( sohva mutustelu pois ) Etkä yksinkertaisesti osta mitään ylimääräistä herkkua kaupasta. Ei sipsejä, karkkia, limua, kermaa, voita, pullaa, ym epäterveellistä.
Keittiössä mietit tarviiko ruoka valmistuakseen rasvaa tai muita epäsopivaa.
Järjestä itselle kevyitä ruokia ( ohjeita pilvin pimein ) kasviksista ja kevyimmistä vaihtoedoista. Lihaa voi kevyesti syödä 75-100 g / päivä.
Siinä olet väärässä kilot on helppo saada pois kun motivaatio on riittävä.
Useimiten vain on helppo keksiä itselle selityksiä ja puolustuksia, tiedän sen omasta kokemuksesta. Isoluisesta ( siis nuorena jo ylipainoa ) on elämän tapojen muutoksen jälkeen tullut siroluinen. ( siis lääketieteellinen ihme, tämä oli sitten hirteishuumoria omasta typerästä itsepetoksesta )
PS itse - 30 kg / 1 vuosi aikaa, eikä takaisin tule.
Tärkeintä on miten itse koet, jos koet ettei ylipaino haittaa sinua, et koskaan laihdu.
Laihdutuskuuri on väärä asenne, vain muuttamalla koko elämäntavan voit onnistua.
Onneksi olkoon laihtumisestasi!
Minullakin on nyt yli 30 kiloa ylimääräistä ja haluaisin sen hoikan minäni esiin. Yksin on niin kovin vaikeaa laihduttaa, etenkin, kun mies syö ja juo mitä haluaa. On vaikea kieltäytyä sipseistä tai karkeista elokuvaa katsellessa, kun mies herkuttelee vieressä.
Hae samassa tilanteessa olevia, netistä tai vaikka painonvartioista ja keskustelkaa.
Kun sinä käyt kaupassa jätä kaikki se ostamatta joka on sinun kannalta kiellettyä.
Osta tai lainaa ( kirjasto ) kirja jossa on herkullisia kevyempiä ruokia.
Tee sitten niitä tv -herkkuja , vihanneksista tai ota vaikka rasia viinrypäleitä lähelle.
Luuletko etten minä tiedä miten vaikeaa se on... tutun leipomon ohi ei voinnut edes mennä ohi, vaihdon reittiä ( pitempi )
PS usein mies ei itse laita ruokaa vaan se soppakattilan ääressä oleva päättää mitä tekee, käytä siis sitä valtaa jos se sinulla on.
Syö aina hyvin ruokailussa, mutta hitaasti jokaista suu palaa pureskellen ja vähintään puolet kasviksia 1/4 lihaa, kalaa, makkaraa 1/4 perunaa, riisiä, pastaa ja juo vettä vähintään 1/2 L kun laitat ruokaa ja ruokailussa vettä / kivennäisvettä.
Jos sinulla on sinkin puutos = olet perso makealle. Aikaisemmin pidin tätä täytenä kakka-juttuna, mutta yllätyin kahden viikon sinkin syönnillä makean himo väheni.
Pahinta oli aikaisemmin hankittu tapa, vähän sipsiä, sitten muutama mässy kulaus limppairia ja siteen alusta.
Kun huomasin osti jätti pussin ( tai pari ) aukaisin ja syömäällä söin ja söin kunnes se ei enään ollut edes kivaa vaan tökki. Ei taukoa tai sala napostelua.
Itseään voi kiusata ( ei sovi kaikille ) yksi päivä viikossa milloin saa syödä makeaa, mutta tänä päivänä ei yhtään mitään suolaista. Sokeri limua, karkkia, suklaata, jälkkäreitä ym ihan mitä vaan mutta ei yhtään vettä, sipsiä. leipää ym. Tulee muuten sokeri korvistakin ja vie sen makean himon useammaksi päiväksi pois.
Osta koko vartalo peili ( vaikka hieman leventävä ) tiukat trikoot ja seiso siinä peilin edessä päivittäin ( alkaa vituttaa kun pientä oravaa ) Minä ainakin häpesin ja jouduin lopettamaan sen oman itseni lohduttamisen ( siis olin taitava valehtelemaan itselleni ja välttelemään peilejä )
Yksi vaihtoehto on sopia pelisäännöstä : Keittön pöytä on vain ja ainostaa syömispaikka ei ruokaa / syömistä keittiön ulkopuolelle. Tämä siis vaatii koko perheen tue, monesti sitä voi avittaa joka syö olkkarissa siivoaa ( imuroi, kerää kaikki roskat) sen kun lopettaa tv katselun ( saman päivänä kellonajasta riippumatta )
Yksi tosi kamala painon tuoja on se kylmä bisse tai pari....
Riittävän monta vuotta keksein itselle aina tekosyyn miksi menin mistä aita on matala, ei pyörällä vaan dösällä, ei porkkana vaan namu, kamala jano ja siksi yksi kylmä bisse, On ne muutkin... Kamalaahan se oli oppia olemaan vittumainen ITSELLEEN.
Tsemppiä vaan ja toivottavasti löydät joka jakaa tuskan, siitä on uskomattoman paljon apua.
PS Töitä se vieläkin teettää.... On sisällä se herkkupeppu yhä väijymässä. Toi herkkupäivä ( siis pelkkää makeaa ) estää sortumasta muina päivinä. Tulee joskus laskettua kuinka monta päivää on jäljellä ja herkkupäivän illalla taas tuntuu kuolevansa nälkään ( sis kaipaa suolaista ), Kaloreitahan sinä päivän saa kyllä yllin kyllin...
PPS korvaa kaikki suola muilla mausteilla, suola sitoo nestettä ja kierre on valmis. Alussa suolaton ruoka ei maistu yhtään miltään, mutta hetken kuluttua suola ei maistu.
Tosi inhottavaa kuulla, että joku kommentoi tuolla tavalla toisen kiloja. Onko hän MR. täydellisyys itse, kun noin kommentoi? Ajattele järjellä niin huomaat, että itseluottamuksesikin palaa. :)
samanlainen ukko mulla...aina se jaksaa ruikuttaa jostain epäkohdasta... itse se väittää että se on laihtunut ja että sillä maha lähes kaikonnut (hah hah) mutta mulle se sanoo että ootko viime aikoina käyny puntarilla et oot vissiin viime aikoina aika lailla lihonu.... (?)tää samainen äijä väittää iäkseen aina (muka leikillisesti) iäkseen 26..vaikka on koht 50 kymppinen............mitä voi päätellä tästä...joka itsensä ylentää, se toisen alentaa....tästä siinä kaikessa on kysymys....
ukkopaha yrittää lytätä sua, että ite näyttäis hehkeemmältä....vanhuuden pelkoa ja uhoa..."mää olen vielä niin kovasti ja pirusti erinomainen, mut muut ja varsinkin sää vanha akka siinä olet mun rinnalla jo ihan tyystin eri kastia ja täysmitalla mennyttä kauraa.................
Olen ollut mieheni kanssa 3 vuotta yhdessä ja kiloja on tullut tuon kolmen vuoden aikana n. 15kg lisää. Painoindeksiltäni olen lievästi ylipainoinen. Kärsin itse tästä painonnoususta ja olen yrittänytkin moneen kertaa laihduttaa, mutta olen kuitenkin palannut aina takaisin herkkujen ääreen. Tiedän, että mieheni tykkää laihoista naisista ja ihan siitä syystäkin haluaisin laihtua takaisin entiselleni.
Mieheni ei kuitenkaan ole kertaakaan maininnut lihomisestani. Jaksaa aina vaan sanoa kauniiksi. Olisi hyvä jos mieheni sanoisi suoraan, että olen lihonut niin sais ainakin puhtia laihduttamiseen. Nyt vaan sorrun ajattelemaan, että ei mies edes huomaa, en ole lihava ym.
Oi, ja voi! Visioikaa silmienne eteen kuva päivittäisestä paperiin kääritystä suklaakarkista...niin, siis YHDESTÄ karkista. Jos syötte joka päivä vain yhden, millainen pino teillä on edessänne, kun koko vuoden karkit laitetaan yhteen?! Kamalaa jos se on patukka, en edes viitsi puuttua siihen, huh, huh, mutta samalla logiikalla ajatelkaa meetwurstia; vain yksi (kenellä se esim. jää siihen?) siivu on 365 siivua vuodessa.. kaksi siivua taas..
Eivät ne edes ole tarpeellisia, niiden puutteeseen ei kuole ja voi jestas, miten hyviä ne ovat, jos syö muutaman karkin/siivun harvemmin kuin kerran viikossa. Leipää voi opetella syömään ilman makkaroita tai juustoja, esim. itse tein päätöksen, että ostan juustoa vain silloin kun pieni pkt on tarjouksessa, eli ei riitä joka päivälle. Puolitan myös käytännöllisesti kaiken, mitä syön ( eli kun aiemmin pullahiirenä söin kaksi pullaa kerralla, nyt syön vain yhden. Hih!)
Lisäksi voi opetella ostamaan vain tummaa tai näkkileipää, jolloin turha mässyttäminen jää vähemmälle. Syö ne leivät vain tarpeellisen kuidun takia. Ihmisen paino astuu aika hyvin luonnolliselle tasolle ihan perusruualla, joten ajatusmaailman muuttamista se vaatii. Syö se, mitä kulutat ja kuluta se mitä syöt on aika pätevä lausahdus. Ei muuta kuin 1,5 tunnin hikiselle lenkille munkkiinlankeemuksen jälkeen, tai miksei ennen..
Oma tyttäreni pyöristyi ..no..useita kymmeniä kiloja, kun muutti kotoa pois ja alkoi syödä mitä mieli teki. Nyt hän on onneksi palannut ruotuun ja laihtunut omaksi siroksi itsekseen. Kotoa opitun mallin mukaan limsoja ei juoda kuin erityistilanteissa (kuukautisten aiheuttamissa mieliteoissa), sipsejä syödään vain vappuna ja uutena vuotena, alkoa otetaan vain joskus juhlissa, leivoskahveilla käydään ystävänpäivänä, jätskillä pari-kolme kertaa kesässä, täytekakkua syödään synttäreillä ja äitienpäivänä yms. Ja kaikki ovat suuria juhlahetkiä! Herkut menettävät merkityksensä jatkuvasti käytettyinä. Tehkää elämästänne juhlaa, suosittelen vilpittömästi!
itsellä sama ongelma, mutta olen onnellinen mieheni on yhä rehellinen
°°Mies pitää lihavana°°
Jos hän ottaa asiakseen, ottakoon vastuutakin!
°°Mitä voin tehdä°°
Ajattele ettet anna muiden , etkä itsesi, rajoittaa sitä mitä voit tehdä.
°°kun mies sanoo, että olen lihonut°°
On inhimillistä jos loukkaannut, ja voit niin tehdä. Haluatko pohjimmiltasi loukkaantua, pahaa mieltä? Miksi? Mitä siitä seuraa? Voit myös olla loukkaantumatta, tai tyyntyä itseksesi ja ajatella että se oli oikeastaan tarpeetonta, jos sitä ei oltu tarkoitettu loukkaukseksi. Tai vaikka olisikin, annatko toisen määrätä miten suhtaudut itseesi, toisten sanomisiin, yleensä tapahtumiin, elämään.
°°olenkin ja sen myönnän°°
Kiinni todellisuudessa, kiinni elämässä. Jotenkin kurja puoli siitä, mutta uskottava sekin.
°°ikävää että miehen pitää sen kerota°°
Että piti vielä muistuttaa, pah! Kyrsiihän se. No, hän on mokaava vastakin, anna olla.
°°Itseluottamus meni°°
Eikä mennyt. Masentaa ja tuli suru, kun asia tuntuu olevan huonosti, ja nyt tietää että toinenkin tietää, mutta tiedät kyllä. kaikki ei ole menetettyä, etkä ole 'mennyttä'. Maasta se zombiekin ponnistaa, ruukaan lohduttautua.
°°Ei se ole vaan niin helppoa saada kiloja pois valitettavasti.°°
Siihen siis sisältyy epäonnistumisen riski, ja sen seuraukset.
°°itsekkin tiedän...°°
Mitä se oikeasti merkitsee kenen tiedossa jokin asia on? Olisiko oikeasti helpompaa jos vain sinä tietäisit? Ymmärrän kyllä että salattu motivaatio on turvallisempi, epäonnistumisen varalta, että miltä se sitten tuntuu jos ei onnistukaan, että häpeä ei ole muitten 'tiedossa'. Julkinen häpeähän on pahin rangaistus.
°°miten voin taas näyttää hyvältä mieheni silmin°°
Välität kumppanisi mielestä, että miellyttäisit häntä. Jotkut ajattelevat siitä pahasti, ettei niin pidä tehdä, koska se on edelleen alentavaa, sillä hänhän on saattanut sinut alennustilaan ja haluaa alistaa lopullisesti.
Onko hän paha, vai osaamaton? Onko tarkoitus sittenkin hyvä?
Mitä hän nyt sanoi nakersi sinua. Kerro siitä, voit saada hänet 'puolellesi', tukemaan sinua. Hyvä voimavara, hän tietää myös, vaikeaan asiaan. Yhdessä yritätte, yhdessä epäonnistutte, jolloin häpeä on yhtälailla hänenkin. Ei ole edes oikeasti häpeällistä, jos tunnetusti vaikeaa ei heti saavuta, ollan yliankaria itselleen. Tai onnistutte, yhteinen mielihyvä on suuri.
°°muuta kuin laihduttaa°°
Runsauden pulankin sait, vastauksissa.
"niinkuin ennenkin... "
Jakakaa elämäänne, sisimpäänne toisillenne, Ehkä siinä on tapahtunut muutosta, kuten tavallista, että teitte sitä ennen alvariinsa. Oli paljon muutakin mielihyvää kuin syöminen, ja muistitteko edes syödä tarpeeksi. Siihen suuntaan ja onnea!
Nyt täytyis taas tietää paljonko olet lihonut ja minkä vuoksi.
Niin, muija arvostelee mun ulkoista olemusta usein, välillä olen laiha, hoikka, lihaksikaskin olen ollut, silloinkin olin "liian kova" Pitäiskö munkin sanoo muijalle et sul on läskii kuten onkin ja selluliittii. Olen sanonut et sulla on ylimääräistä ja sehän ei olutkaan hyvä, vittu väitätkös mun olevan lihava kysyi, no kyllähän tuo on lievästi ylipainoinen.
Mä olen kans ylipainoinen, mut oon sitä mieltä et jos joku äijä käy arvostelee ni totean vaan et hautuumaalla on täynnä hyvinkin laihoja akkoja, et käy hakee sieltä mieluinen.
Sitäpaitsi, en ees haluu äijää enää ku kaikki haluu et vanhempikin muija on kropaltaan kuin parikymppinen.
minun mies sanoi kans että olen lihava, on kylä vähän tullut pyöreyttä, menin tanssimaan yksin, oli vientiä. Tuntui hyvältä kun osa tansitti läheltä ja puristeli hieman tunsin nänneissä kiihottavaa, eräs nuori houkutteli mukaan kertoi että on haaveillut oikeasta naiseta. Poika oli kiltin oloinen sanoin voin lähteäkkin jos olet kunnolla.
Poika asui samalla suunnalla ja taksilla sinne.
Perillä annoin pojan hyväillä paljaita rintoja tuntui heti hullun hyvältä kun tottumaton poika imi nännejä ei mennyt pitkään kun annoin kokeilla pillua, se himo yllätti minut annoin pillua kolmesti sillä seisoi aina heti. Olin onnellinen kun lähdin kotia, mie yritti kysellä sainko tanssia sanoin aina joku haki.
Tapasin pojan kerran kaupassa, tuli ja kuiskasi haluan uudestaan, koko ajan kaupassa tuntui kun pillu turposi että haluan, olin ulkona kun poika tuli sanoi voin kantaa autoon. istui pojan autossa ja mentiin sisälle.
Riisui minut heti ja makoilin sängyllä ja sain sellaista hellyyttä että vedet tuli silmiin silloin annoin halusta, ensikertaa sain tuntea kun pillua nuollaan sain kaksi orgasmia pelkästään siitä, nuori jäykkä kalu tuntui uskomattoman hyvältä ja kun laukesi tunsin kuinka jäntevä kalu ruiski sisään.
Kotona purin tavaroita ja spermaa valui pillun huuliin oli pakko mennä makkariin olin yksin rauhallista työnsin paksun sala dildon sisään olin niin kiimassa että työnsin pyllyyn aluksi tuntu kipeältä sitten jännitys löysäsi tunsin halua piti kunnolla naida ja sain orgasmin. Siivotessa päätin ensikerralla otan pyllyyn.
Entäs sitten? Menköön ja etsiköön paremman jos ei kelpaa.