Tulipa mieleeni tuosta erään mensalaiseksi itsensä kehuman kopiointijutusta mieleeni, että älykkyys, siten kuin sitä mitataan, onkin hyvin pitkälle juuri kykyä kopioida ympäristöään.
Sosiaalista älykkyyttä ei mitata Mensan testeillä, mutta siinäkin leimaa-antavinta on juuri se, miten osaat, viitsit ja haluat kopioida muita ihmisiä. Samankaltaisten ihmisten seurassa viihdytään ja jos osaat antaa kuvan, että olet samankaltainen mukautumalla toiseen, niin sinut mielletään sosiaalisesti älykkääksi.
Kopioimisen ihanne pätee kaikilla ulkoisilla älykkyyssektoreilla.
Sosiaalista älykkyyttä ei mitata Mensan testeillä, mutta siinäkin leimaa-antavinta on juuri se, miten osaat, viitsit ja haluat kopioida muita ihmisiä. Samankaltaisten ihmisten seurassa viihdytään ja jos osaat antaa kuvan, että olet samankaltainen mukautumalla toiseen, niin sinut mielletään sosiaalisesti älykkääksi.
Kopioimisen ihanne pätee kaikilla ulkoisilla älykkyyssektoreilla.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Älykkyys, kuten sitä mitataan, on loogista päättelykykyä. Kopioimalla et saisi yhtään tehtävää oikein.
kyvystä kopioida. Matemaattinen älykkyys on kenties vaikeimmin todistettavissa oleva älykkyysmuoto kopioivasta ihmismielestä, mutta pohjimmiltaan siinäkin on kysymys kyvystä kopioida.
Mensan testit eivät toki vaadi matemaattista älykkyyttä, vaan ainoastaan kykyä siirtää tieto yhdestä paikasta toiseen paikkaan visuaalisessa muodossa.
Siinä testataan johdonmukaisuutta. Jokainen näkee tehtävän ja kykenee kopioimaan sen, muttei oikean ratkaisun löytämisessä ole kyse siitä. Ratkaisuun pitää soveltaa annettuja tietoja, ei kopioida niitä.
näköaistimusten kerroksellisuudesta.
olla Mensan jäsen. Se, mitä aisteja käytettävissä olevan informaation ymmärtämiseen vaaditaan, on epäolennaista.
Mustien kansalaisaktivisti tohtori Martin Luther King kopioi väitöskirjansa, muttei häneltä otettu tohtorin arvoa pois, sillä hän oli niin suuri mielipidevaikuttaja. Olis pitänyt ottaa.
liittyvätkin kiinteästi toisiinsa ja tuntoaisti voi osin korvata näköaistin, mutta ei toisinpäin. Samasta kopioimisesta kysymys sokean aistimuksillakin.
testejä on. Mensa-älykkyys on semmoista näpertelyä minusta; helppoja kysymyksiä mahdollisimman nopeasti.
Jossain määrin kuitenkin kaikki mitä teemme on ympäristön kopioimista, sitähän oppiminen juuri on, kopioimista, mutta todella älykäs osaa soveltaa opittua tietoa uusilla ennen käyttämättömillä tavoilla.
Esimerkkinä ihminen jolla on valokuvamuisti, se ei tee ihmistä kuitenkaan älykkääksi jos hän ei osaa käyttää tietoaan.
että Mensan testi mittaa visuaalista kopiointikykyä, jolla sinänsä ei tee suuriakaan. Nerous vaatii kykyä soveltaa eri aistien välittämää tietoa toisiinsa.
sitä miksi sen haluaa määritellä. Jos aloittamattomien maailmansotien määrää käytettäisiin älykkyyden mittarina olisi ihmiskunta pahnan pohjimmaisena - ja etanoilla menis lujaa. Tosin välillisesti sotaan voi osallistua monikin "eliölaji" - vaikka virus.
Kopioiminen - voivatko aivot oikeastaan luoda mitään totaalisen uutta. Voisi ajatella et kaikki syntyy aina sinne syötettyjen arvojen summana - parhaimmillaan se näkyy luovuutena, mut onko se sitä oikeasti? Jos/kun kemiallisesti voimme päätämme stimuloida ja saada hyvinkin värikkäitä mielikuvia niin miksi itse stimuloidut kuvat ovat luovuutta ja lääkehöyryt eivät - varsinkin kun kumpikin on kemiaa.
Kuka on älykäs jos kaskelotit määrittelisivät testit? Miksi vituttaa jos toisella on mensassa enemmän pojoja kuin itsellä - vaikka testillä ei olekaan mitään merkitystä? Mihin oikeasti tarvitsemme painoindeksejä, äo-testejä tai 210 hv keulalle - siis jos välineen pituus on riittävä?