Pari päivää sitten julkaistiin mm. jälleen "syntynyt" uusi ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri/DI/arkkitehti ym., lisuri tai tohtori) käyneiden työttömien ennätys - 14000!
Lisäksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä (kandit ym.)oli 15000, eli lähes ennätyslukemat!
Työttömänä on toki kymmenkertainen määrä muita työttömiä kuin nämä 29 000 ns. akateemista työtöntä, mutta akateemisen työttömyyden kasvu vuosi vuodelta on surullinen juttu.
Moni hyvin paperein valmistunut ja työttömäksi viime vuosina joutunut akateeminen niin kuin muunkin koulutuksen saanut kokee tulleensa petetyksi...
Akava:
27.7.2009
Työttömyysepidemiaa ei saa tartuttaa julkiselle sektorille
– Hallituksen täytyy pitää työttömyyden torjunta koko ajan mielessään, kun se päättää valtion ensi vuoden budjetista, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen teroittaa valtiovarainministeriön budjettiriihen alla. – Maailmantalouden hiipuneelle kysynnälle hallitus ei voi mitään, mutta julkisen sektorin työllisyys on valtiovallan käsissä. Hallituksella on mahdollisuus estää laman syveneminen julkiselle sektorille huolehtimalla kuntasektorin rahoituksesta. Hallituksen ei kuitenkaan pidä kuvitella, että kuntien talousahdinko hoidettaisiin kuntoon mitätöimällä palkankorotukset, Viljanen muistuttaa.
Viljanen katsoo, että taantuman takia valtion tuottavuusohjelman toimeenpanoa olisi syytä siirtää myöhemmäksi, vaikka rakenteelliset muutokset ovatkin tarpeen. Esimerkiksi oikeuslaitoksessa on kova resurssipula, mutta samaan aikaan tuottavuusohjelma heikentää tilannetta entisestään. Viljanen odottaakin hallitukselta rohkeutta arvioida uudelleen jo tehtyjä ratkaisuja.
Työttömyyden pelätään nousevan kymmeneen prosenttiin tulevan talven aikana. Ihmisten syrjäytyminen työmarkkinoilta on estettävä, jotta suhdannetyöttömyys ei muutu pysyväksi, rakenteelliseksi työttömyydeksi. Siinä koulutus on keskeisellä sijalla.
– On varmistettava, että lomautetut ja työttömät hankkivat lisäkoulutusta, jotta heidän osaamisensa on ajan tasalla, kun taantuma taittuu. Hallituksen on huolehdittava siitä, että maan kilpailukyky säilyy.
Erinäisistä koulutushankkeista on jo sovittu, mutta ne eivät ole edenneet tarpeeksi nopeasti, vaan ovat juuttuneet byrokratiaan. Akava vaatii, että aikuiskoulutustuen muutokset saatetaan voimaan heti ensi vuoden alusta, eikä vasta syksyllä 2010. Valtion budjettiin on varattava ensi vuodeksi 4,2 miljoonaa euroa uudistuksen toteuttamista varten.
– Hankkeita on nyt kiirehdittävä. Työttömyysuhan alla elävän kannalta on iso ero sillä, tuleeko jokin uudistus voimaan maalis- vai marraskuussa. Päätöksissä viivytteleminen on vastuutonta, puheenjohtaja Viljanen sanoo.
AKAVA ON HUOLESTUNUT YHÄ KASVAVASTA KORKEASTI KOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYDESTÄ. YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN TYÖTTÖMYYS ON PAHENTUNUT YLI 21 PROSENTTIA VUODESSA JA ALEMMAN TUTKINNON SUORITTANEIDEN YLI 30 PROSENTTIA. ERITYISEN HUOLESTUNUT VILJANEN ON NUORISTA JA VASTAVALMISTUNEISTA, JOTKA EIVÄT PÄÄSE EDES TYÖURAN ALKUUN. AKAVAN TYÖTTÖMYYSTILASTOJEN MUKAAN VASTAVALMISTUNEIDEN MAISTEREIDEN TYÖTTÖMYYS ON NOUSSUT 44 PROSENTTIA VUODESSA.
– Mitä parempi työllisyys maassa on, sitä vakaampi on myös julkinen rahoituspohja, puheenjohtaja Viljanen muistuttaa.
Verotuksen kiristäminen leikkaisi kotimaista ostovoimaa ja olisi omiaan syventämään ja pitkittämään taantumaa.
Vaikka taloudellinen tilanne juuri nyt on vaikea, hallituksen täytyy pitää kiinni tavoitteestaan alentaa palkansaajien tuloverotusta pitkällä aikavälillä. Vuoden 2010 valtion budjetissa palkansaajien tuloverotusta tulee korjata siten, että palkansaajien verotus säilyy kaikilla tulotasoilla tämän vuoden tasolla ansioiden noususta sekä mahdollisista kunnallisveron ja palkansaajien sosiaaliturvamaksujen kiristymisestä huolimatta.
Lisäksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä (kandit ym.)oli 15000, eli lähes ennätyslukemat!
Työttömänä on toki kymmenkertainen määrä muita työttömiä kuin nämä 29 000 ns. akateemista työtöntä, mutta akateemisen työttömyyden kasvu vuosi vuodelta on surullinen juttu.
Moni hyvin paperein valmistunut ja työttömäksi viime vuosina joutunut akateeminen niin kuin muunkin koulutuksen saanut kokee tulleensa petetyksi...
Akava:
27.7.2009
Työttömyysepidemiaa ei saa tartuttaa julkiselle sektorille
– Hallituksen täytyy pitää työttömyyden torjunta koko ajan mielessään, kun se päättää valtion ensi vuoden budjetista, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen teroittaa valtiovarainministeriön budjettiriihen alla. – Maailmantalouden hiipuneelle kysynnälle hallitus ei voi mitään, mutta julkisen sektorin työllisyys on valtiovallan käsissä. Hallituksella on mahdollisuus estää laman syveneminen julkiselle sektorille huolehtimalla kuntasektorin rahoituksesta. Hallituksen ei kuitenkaan pidä kuvitella, että kuntien talousahdinko hoidettaisiin kuntoon mitätöimällä palkankorotukset, Viljanen muistuttaa.
Viljanen katsoo, että taantuman takia valtion tuottavuusohjelman toimeenpanoa olisi syytä siirtää myöhemmäksi, vaikka rakenteelliset muutokset ovatkin tarpeen. Esimerkiksi oikeuslaitoksessa on kova resurssipula, mutta samaan aikaan tuottavuusohjelma heikentää tilannetta entisestään. Viljanen odottaakin hallitukselta rohkeutta arvioida uudelleen jo tehtyjä ratkaisuja.
Työttömyyden pelätään nousevan kymmeneen prosenttiin tulevan talven aikana. Ihmisten syrjäytyminen työmarkkinoilta on estettävä, jotta suhdannetyöttömyys ei muutu pysyväksi, rakenteelliseksi työttömyydeksi. Siinä koulutus on keskeisellä sijalla.
– On varmistettava, että lomautetut ja työttömät hankkivat lisäkoulutusta, jotta heidän osaamisensa on ajan tasalla, kun taantuma taittuu. Hallituksen on huolehdittava siitä, että maan kilpailukyky säilyy.
Erinäisistä koulutushankkeista on jo sovittu, mutta ne eivät ole edenneet tarpeeksi nopeasti, vaan ovat juuttuneet byrokratiaan. Akava vaatii, että aikuiskoulutustuen muutokset saatetaan voimaan heti ensi vuoden alusta, eikä vasta syksyllä 2010. Valtion budjettiin on varattava ensi vuodeksi 4,2 miljoonaa euroa uudistuksen toteuttamista varten.
– Hankkeita on nyt kiirehdittävä. Työttömyysuhan alla elävän kannalta on iso ero sillä, tuleeko jokin uudistus voimaan maalis- vai marraskuussa. Päätöksissä viivytteleminen on vastuutonta, puheenjohtaja Viljanen sanoo.
AKAVA ON HUOLESTUNUT YHÄ KASVAVASTA KORKEASTI KOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYDESTÄ. YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN TYÖTTÖMYYS ON PAHENTUNUT YLI 21 PROSENTTIA VUODESSA JA ALEMMAN TUTKINNON SUORITTANEIDEN YLI 30 PROSENTTIA. ERITYISEN HUOLESTUNUT VILJANEN ON NUORISTA JA VASTAVALMISTUNEISTA, JOTKA EIVÄT PÄÄSE EDES TYÖURAN ALKUUN. AKAVAN TYÖTTÖMYYSTILASTOJEN MUKAAN VASTAVALMISTUNEIDEN MAISTEREIDEN TYÖTTÖMYYS ON NOUSSUT 44 PROSENTTIA VUODESSA.
– Mitä parempi työllisyys maassa on, sitä vakaampi on myös julkinen rahoituspohja, puheenjohtaja Viljanen muistuttaa.
Verotuksen kiristäminen leikkaisi kotimaista ostovoimaa ja olisi omiaan syventämään ja pitkittämään taantumaa.
Vaikka taloudellinen tilanne juuri nyt on vaikea, hallituksen täytyy pitää kiinni tavoitteestaan alentaa palkansaajien tuloverotusta pitkällä aikavälillä. Vuoden 2010 valtion budjetissa palkansaajien tuloverotusta tulee korjata siten, että palkansaajien verotus säilyy kaikilla tulotasoilla tämän vuoden tasolla ansioiden noususta sekä mahdollisista kunnallisveron ja palkansaajien sosiaaliturvamaksujen kiristymisestä huolimatta.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Miksi ihmeessä akateemisten pitäisi olla erityisasemassa?
Työttömiä lienee tällä hetkellä oikeasti jo puolen miljoonan paikkeilla, joten siinä mielessä alle 30 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta työtöntä on olematon määrä.
Minusta on ihan ok., jos kaikki ovat samassa veneessä. Ei pelkästään heikommassa asemassa olevien pidä maksaa laman seurauksia, vaikka suurimmaksi osaksihan näin taitaa olla.
akateemisetkin ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan.
Kuka sanoo että akateemiset olis erityisasemassa? Ehkä siinä ihmetellään sitä, että Suomi, joka tunnetaan korkean koulutuksen maana, ja koulutuksen lopputulos on työttömyys.
Itse olen alemman korkeakoulututkinnon suorittanut ja valmistumisesta asti työttömänä ollut eli reilun 3 vuotta, kaikkea erilaista työtä hakenut ja vastaus on aina sama, kokemus ei riitä tai väärä koulutus (it-insinööri). Itseäni harmittaa alavalintani, mutta opiskelu mahdollista ainoastaan opistotasoiseen koska siihen saisi vielä tukea, mutta mille alalle luet että työtä saa?
Kaikki työttömät on samassa kelkassa, turha olla toiselle kateellinen. Tosiasia on, että mitä matalampi koulutus, sen helpommin saa työtä, varsinkin mies. Valtiokin taas julisti tukevansa näitä miehisiä metallin, rakennuksen ym. töitä.
Miksi sitten käytännössä kaikki koulutetut miehet ovat töissä mutta kouluttamattomista vain puolet?
(Eli koulutettu on tuollainen "akateemine", kouluttamaton sellainen jolla ei ole ammattikoulutusta, ammattikoulutetuista n. 25 prossaa on työttä, korkeakoulutetuista n.3 prossaa)
Viestinne on kuten gradunnekin, copy paste. Kannattaisi opetella tekemään jotain tai vaikka hankkia ammatti.
Älä sinä kirjoita tänne, jos es osaa muuta kuin viinaa ryystää - vai "copy paste".
Tutkimusten mukaan parhaiten työllistyvät keskinkertaisesti opiskeluissaan menestyneet ja huonoiten hyvät/erinomaiset opiskelijat ja heikot opiskelijat. Suhdeverkosto vaikuttaa eniten!
Oletko jälleen maistissa? HYI puliveivari!
Minulla ainakin kaikki FM- sekä KM-tutkinnon opintokokonaisuudet ovat hyvin tai erinomaisesti suoritettuja - myös gradut!!!
Otappa akateemisesta työttömyydestä selvää, jos lukea osaat...
FM, eikä edes oikeinkirjoitus suju.
luulet olevasi!
Olen kirjoittanut äidinkielessä laudaturin ja tein nuo kaksi maisterin tutkintoa kuudessa vuodessa!
Ota lääkkeesi!
Hieman eri paketit.
http://www.google.fi/search?q=Pari päivää sitten julkaistiin mm. jälleen "syntynyt" uusi ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri/DI/arkkitehti ym., lisuri tai tohtori) käyneiden työttömien ennätys - 14000!&hl=fi&filter=0
Samaa valitusta, useassa paikkaa. Jos olisi vaikka mennyt eka gradun jälkeen töihin? Olisiko ollut liikaa vaadittu?
http://www.google.fi/search?q=Pari päivää sitten julkaistiin mm. jälleen "syntynyt" uusi ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri/DI/arkkitehti ym., lisuri tai tohtori) käyneiden työttömien ennätys - 14000!&hl=fi&filter=0
http://tinyurl.com/ykhqz8m
Minäkin olen kirjoittanut äidinkielsTä laudaturin. Ei siitä työllistymiseen ole apua ollut. Sen sijaan kuusi vuotta kestäneestä yhdestä mutta hyvin valitusta maisterintutkinnosta on ollut. Työttömyyttä takana nolla päivää valmistumisen jälkeen.
Tuplatutkinto ei takaa mitään jos ala on paska.
Saahan sitä töitä huonommallakin tutkinnolla jos ei vaadi 6000 euron aloituspalkkaa ja töitä siltä paikkakunnalta jossa koulun kävi (jos muu kuin hki siis)
Ei tuplatutkinto ole välttämättä hyvä jos se on koottu huonosti ja sen on tehnyt väärä tyyppi.
Muuttamisessa ja alkupalkassa olet oikeassa. Eka työpaikka ei välttämättä ole Jyväskylän ydinkeskustassa eikä siitä makseta välttämättä yli 3000e/kk. Jotkut maisterit (ja etenkin tuplatutkinnon tehneet) luulevat menevänsä suoraan Metson toimitusjohtajiksi koulun penkiltä, mutta totuus on vähän toinen. Yleensä saa tehdä aika pitkään rivi-inssin tai taloushallinnon hommia, ennen kun ura urkenee.
Taitaa oikeassa elämässä olla vain tippainssin tai lakimiehen kannattavaa tehdä tommonen tupla (ekonomi päälle, vuosi lisää mutta palkkaakin tulee vastaavasti)
Jos ja kun (tässä aivan varmasti) on muusta kyse, se vain osoittaa luonteesta sitten ..no minkä jokainen voi ymmärtää.
Käytännössä tuplatutkinto ei yleensä ole tarpeen, vaan yksi tutkinto sopivin työkokemuksin riittää vallan mainiosti.
Meillä on nykyään enemmän ja enemmän akateemisia, jotka valmistuvat ilman työkokemusta. Tai ehkä joku kesäpesti on takana, mutta sehän ei riitä. Pitää olla kunnon kokemus, ei pelkästään kirjojen pänttäystä. Aika monella ammattiliiton työssäoloehto täyttyy jo opiskeluaikana. Tämä on se, mihin pitää pyrkiä. Sitten voi jo vaatiakin oman alan töitä ja kunnon palkkaa.
Tutkinto itsessään ei ole itseisarvo eikä muuten ole ikinä ollutkaan sitä. Se on pelkästään ajokortti tietyn alan hommiin, mutta ne hommat on silti opittava tekemällä. Aina, kun luen työttömän tuplamaisterin tai maisterin tarinoita, pohdin sitä että mikähän on ollut työkokemuksen määrä ja laatu. Ja mikähän on ollut pääaine. Jos on oikeasti opiskellut kahdeksan vuotta slaavilaisia kieliä ja etnomusikologiaa tulonlähteenä isin kukkaro, niin miksi kenenkään pitäisi maksaa tällaiselle ihmiselle palkkaa?
Akateemikkoja. Heh :).
Suomessa on todella paljon ylikoulutusta ja koulutettavien määrät eivät vastaa todellista tarvetta. Mihin viisimiljoonainen kansa tarvitsee näin monta maisteria, tohtoria sun muuta korkeastikoulutettua? Monet työtehtävät ovat katoamassa tietotekniikan takia jo poiskin, että julkisella sektorilla on käynnissä aikamoinen matokuuri. Suomi tuskin tarvitsisi oikeasti näin monta korkeakoulua ja yliopistoa.
Noh, tässä maksetaan nyt epäonnistuneesta koulutuspolitiikasta... korkeakoulutushan ei sinällään sitä työtä itsessään luo.
Yhtäkaikki, ollaan kaikki samassa veneessä ja samojen haasteiden kanssa painitaan.
Ei ymmärrä Viljanenkaan mitään makrotaloudesta. Olisi ollut hiljaa, niin saisi viisaammaan kuvan. Mutta pitäähän sitä liittonsa puolesta huudella, jottei oma palli kaadu.
on kait sitä paljon puhuttua työvoimapulaa???????
Mikä se on?
Itsekin akateemisena, tosin töissä olevana olen päässyt läheltä seuraamaan monien työttömien kollegoideni elämää. Ikävä kyllä, mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampaa on työllistyminen. Ikävää on myös se, että epäonnistuneen koulutuspolitiikan maksumiehiksi laitetaan nuoret maisterit, joiden elämältä menee nopeasti pohja. Maakunnissa tilanne on tuntuvasti huonompi kuin pk-seudulla.
Meitä akateemisia on nykyään liian paljon! Meidän on turha odottaa, että yhteiskunta tulisi poistamaan työttömyyden, koska miksi tulisi? Elinkeinorakenne on rajussa murroksessa tällä hetkellä, joten tulevaisuudessa meillä jokaisella tulee olemaan oma yritys, jolla työllistämme itse itsemme. Tähän asti olemme tottuneet siihen, että töihin vain "mennään" omalla pätevyydellä, eli toisin sanoen potentiaaliset työpaikat vain tippuvat nenämme eteen. Uskallankin ennustaa, että lähitulevaisuudessa parhaiten tulevat pärjäämään ne akateemiset, jotka ovat valmiita työllistämään itse itsensä kenties koulutusta vastaamattomiin tehtäviin. Sen sijaan passiivisesta odottelusta tullaan "rankaisemaan" vielä kovalla kädellä, joten ryhdistäytykää!
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=michaeljyu&btnG=Haku&meta=
On se hirveää!
Voisi joutua vaikka stadiin muuttaan!
Voi sitä kammotusta että joutuisi ihan stadiin!
Se on liian suuri city!
Kyllä ehdottomasti valtion pitää järjestää lisää suojatyöpaikkoja maakuntiin niille jotka ei uskalla stadiin muuttaa!
Lisää tukiaisia! Lisää!
Se jos on mahdottoman ankara asenne itseään kohtaan, niin meneehän se elämä pilalle. Kyllä minuakin ihmetyttää se, miten työpaikka edelleen mielletään subjektiiviseksi oikeudeksi, koska sitä se tosiaan ei ole ollut moneen vuosikymmeneen. Se ei ole yhteiskunnan tehtävä työllistää, eikä kenenkään muun vaan mielestäni ihmisen on löydettävä itse se vihreä oksa. Elinkeinoja kyllä on, minnekään ei ole työt hävinneet, jos katsoo asiaa vähän toisesta näkökulmasta. Ei kukaan tule ja tuosta vain taikasauvan iskusta työllistä kaikkia työttömiä. Se on täysin mahdotonta.. mistään ei voi tule yhtäkkiä bisnesenkeleitä, jotka noin muutamassa vuodessa työllistäisivät puolimiljoonaa.
Vain muutos on taattua. Enää ei ole paluuta 70-luvun kaltaiseen vakaampiin työsuhteisiin. Pienyrittäjyys varmasti tulee olemaan yksi vaihtoehto, mutta valitettavasti tässä maassa siitä on tehty kovin epähoukutteleva vaihtoehto. Huomaa kyllä, että demarit ovat säätäneet nämä kunnon sossuilu lait.
Monessa muussa maassa vaan ei tunneta sellaista käsitettä kuin ansiosidonnainen päiväraha, lapsilisä, asumistuki, opintotuki, ilmainen sitä ilmainen tätä. Kyllä suomalainen olisi vaikeuksissa, jos joutuisi ihan itse maksamaan tuon kaiken. Yllätys, ettei yrittäjyys houkuta, kun on sopivan paljon sossuiltu ja puhuttu pehmeitä.
Ei se valtio niitä rahoja mistään taio vaan ne maksetaan veroissa. Jos olisi vähemmän korruptiota ja vähemmän veroja, niihin olisi varaa. Ansiosidonnainen on ihan turha, samoin nuo opintotuet oli ennen lainoja, se oli siinä mielessä parempi että ei turhaan opiskeltu, nykyään on jopa pakko opiskella nuorten tai eivät saa työmarkkinatukeakaan. Miksi yrittäjyyden pitäisi houkuttaa? Riittävästi on noita yrityksiä jotka hoitavat palvelut jo nyt, ei vaan ole ostovoimaa kansalla jotta esim. palvelut työllistäisi tarpeeksi.
Isot yritykset työllistää siinä missä pienetkin.
Osittain olen erimieltä. Suomessa tarvitaan edelleen lisää yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. Mistään meille ei tule yhtäkkiä aloja, jotka voisivat tuoda Suomeen täystyöllisyyden. Amerikan on sanottu nousevan lamasta erityisesti yrittäjyyden ansiosta. Koko maahan on täynnä pienyrittäjiä.
Työurat tulevat pirstaloitumaan entisestään ja nyt tarvitaan enemmänkin omaa aktiivisuutta ja sitkeyttä. Kukaan ei määritä, että nyt olisi tämän ja tämän alan kiintiö täynnä, ettei enempää muka tarvittaisi. Kaikki perustuu kysyntään ja tarjontaan.
Ylikoulutus on melko tarpeetonta, jos lukee useamman korkeakoulututkinnon, eikä osaa sitten hyödyntää koulutustaan.
"Ylikoulutus on melko tarpeetonta, jos lukee useamman korkeakoulututkinnon, eikä osaa sitten hyödyntää koulutustaan."
Ihme populaa pitkät monipuoliset koulutukset ja muka akateemisia tulevaisuuden toivoja, eikä saa edes omaa elinkeinoa toimimaan ja järjestettyä huh, huh. Koulutettujen ja etevienhän pitäisi juuri osata ja yritteliäisyyttä perustaa, mitä pirskatin saamattomia nahjuksia hä?
Nuo koulutukset voisi hyvin rajoittaa yhteen. Tai esim. 4 vuoteen eli niin että jos on jo yksi lukion jälkeinen koulu tehtynä, niin se riittäisi sitten riippumatta siitä mikä koulu on kyseessä ollut.
Jotenkin kummallista että kun noihin kouluihin jos pääsee esim. yksi kymmenestä hakijasta, niin sitten jotkut tekee niitä tutkintoja useita. Mikäs tuossa jos omilla rahoillaan tekisivät mutta valtiohan se ne maksaa.
Sellainen sitten vielä joka ei ole ekaltakaan alalta onnistunut töitä saamaan, valitaan toista tutkintoa suorittamaan? Hukkaan menee ne rahat.
lisärahaa harjoitteluun ja aktivoivaan työkokeiluun niin saadaan nämäkin työn pariin..
Jos on riittävän hyvä, löytää kyllä töitä. Minulla on akateemiset opinnot ylempää loppututkintoa vailla. Enkä muuten aio suorittaakaan sitä loppututkintoa. Nimittäin saa paremmin duunia, kun on käytännössä akateeminen pätevyys mutta tutkinnon puuttumisen vuoksi ei ole ylikoulutettu. Hauskaa katsoa kun saman alan maisterit viruu ilman työtä ja itse saan niiden duunit, kun mulle voi maksaa vähän pienempää palkkaa kuin tutkinnon saaneille. On sekin palkka silti huomattavasti isompi kuin työmarkkinatuki jolla nämä maisterit kituvat. Työnantajankin kannattaa palkata enemmin papereita vaille valmis osaaja jonka saa 200 euroa kuussa halvemmalla kuin paperit kourassa duunia hakeva maisteri.