Hei,
Onko kenellekään käynyt niin hassusti tai ikävästi, että rinnoista on tullut liian suuret omiin toivomuksiin nähden? Onko hävettänyt, kaduttanut tms. että tuli otettua liian suuret implantit?
Itseäni pelottaa eniten juuri se, että jos minusta tuleekin hirmu suuri rintainen ja naurettavan näköinen... Tohtori kyllä suositteli tiettyä kokoa mutta hän suositteli yhtä lailla yhtä pienempää kokoa. Tulipa otettua se suurempi ja leikkaus on parin viikon päästä. Kertokaas kokemuksianne -kiitos!
Onko kenellekään käynyt niin hassusti tai ikävästi, että rinnoista on tullut liian suuret omiin toivomuksiin nähden? Onko hävettänyt, kaduttanut tms. että tuli otettua liian suuret implantit?
Itseäni pelottaa eniten juuri se, että jos minusta tuleekin hirmu suuri rintainen ja naurettavan näköinen... Tohtori kyllä suositteli tiettyä kokoa mutta hän suositteli yhtä lailla yhtä pienempää kokoa. Tulipa otettua se suurempi ja leikkaus on parin viikon päästä. Kertokaas kokemuksianne -kiitos!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen huomannut, että täällä tosi vähän puhutaan mistään ongelmista tai pettymyksistä liittyen implantteihin. Kaikilla on tullut niiiiiin ihanat, kauniit ja luonnolliset rinnat, että ainoa mikä harmittaa on, ettei aiemmin olla laitettu. Jotenkin en usko, että tuossa on koko totuus.
No, minulle laitettiin 2,8 dl kuten lääkäri suositteli, mutta kyllä sillä vaikutelmani on nyt liiankin povekas. Joku 2 dl olisi ollut varmaan sopivampi, mutta en nyt aio lähteä vaihtamaan kuitenkaan.
Mulle laitettiin Helsingissä 245 g anatomiset implantit (Allergan 410 ST mm) osittain lihaksen alle. Ennen käytin mahdollisimman topattuja 70b rintsikoita, jotka tubulaariset rintani nippa nappa täyttivät (lähinnä toppauksen takia)- tai sitten eivät. Olin aina tyytymätön rintoihini ja piilottelin niitä muilta paitsi mieheltäni. Kuntosalilta tulin aina kotiin suihkuun.
Leikkauksesta on 3 viikkoa. Nyt käytän 75c Triumph Tri-Action sporttirintsikoita (kaarituellisiin pitää odottaa 2 kk leikkauksesta), 75b varmaan jatkossa sporttiliiveissä käy myös. Pituutta minulla on 164 cm, painoa n. 50 kg. Eli minulla tuo tuntui suurentavan n. reilun kuppikoon. Varsinkin rintojen muoto muuttui kapeasta putkesta täyteläisemmäksi. Etukäteen en voinut mitenkään sovittaa implantteja tms. eli luotin täysin kirurgin näkemykseen. Pienempi ei kuulemma olisi korjannut tubulaarisuutta yhtä hyvin. Vaatteiden läpi muutosta "supertoppauksiin" ei juurikaan huomaa. Ilman vaatteita tuntuvat entisen jälkeen "suurilta" mutta kuitenkin oikein sopivilta! Äkkiä näiden kokoon tottuu! Miehen mielestä sopivat, hänen mielestään suurempi ei näyttäisi luonnolliselta.
Niin - ja leikkaus ja siitä toipuminen menivät yllättävän helposti. Piikkikammoinen selvisi vain yhdellä neulalla: kanyyli ja siihenkin sain pyytäessäni puudutuslaastarin ja etukäteen diapamin. Loppu sujuikin nukutuksessa autuaan tietämättömänä tapahtumista. Illalla pääsin jo kotiin. Itse asiassa viisaudenhammasleikkauksen jälkeen olin kipeämpi kuin tämän augmentaation.
Toki kukin harkitkoon itse implantin koon ja riskit omalta osaltaan. Mutta ainakin vielä tässä vaiheessa olen ratkaisuuni tyytyväinen.
Millä klinikkalla kävit Helsingissa? Olen ymmärtänyt, että kyseinen leikkaus vaatii yön yli seurannan sairaalassa.
Mehiläisessä. Yöksikin olisi saanut jäädä - ja pitänyt, mikäli olisi ollut jotain komplikaatioita tai erityistä syytä. Leikkaus oli heti aamulla ja suuri osa rintoja suurentaneista pääsee siellä yöksi kotiin.
Tuo 'illaksi kotiin' toiminta tuntuu oudolta näinkin suurissa leikkauksissa. Eestissä minut kiikutettiin heti sairaalaan tultuani leikkaukseen jotta heidän selityksensä mukaan EU:n säädösten mukainen minimissään 24 h sairaalassa oloaika täyttyisi ennen seuraavana päivänä laivalle lähtöä. Myös Suomessa minut on pidetty julkisella puolella sairaalassa yön yli jos on tehty kudoksia avaava leikkaus. Kotiin olisi kyllä päässyt pienemmistä leikkauksista (tehdään myös päiväkirurgiana) jos kotona olisi ollut toinen henkilö huolehtimassa jälkihoidosta ja valvomassa mahdollisten komplikaatioiden vuoksi. Mutta kun asun yksin, niin olen itsekin ollut mieluummin yön yli sairaalassa.