Antakaapa kommentteja seuraavasta:
* * * * * * *
VARTIJA VAI JÄRJESTYKSENVALVOJA?
Vartioimisliikkeiden palveluksessa olevat vartijat ovat voineet 1.10.2003 lähtien voimaan tulleen järjestyslain myötä suorittaa järjestyksenvalvontatehtäviä järjestyksenvalvojina liikenneasemilla, kauppakeskuksissa ja joukkoliikenteen kulkuneuvoissa.
On kuitenkin huomattava, että järjestyslain mukaisesti asetetulla järjestyksenvalvojalla ei ole kaikkia samoja oikeuksia kuin kokoontumislain mukaan asetetulla järjestyksenvalvojalla. Järjestyslain mukaisesti asetettu järjestyksenvalvoja ei voi estää pääsyä valvomalleen alueelle, toisin kuin kokoontumislain mukaan asetetut virkaveljensä ravintoloissa, konserteissa, juhlissa, kokouksissa, yms. joilla jopa velvollisuus estää tietyissä tilanteissa pääsy alueelle (mm. päihtymys).
Nykyisin Suomessa on siis kolme eri valtuuksilla toimivaa tahoa poliisin apuna,
Vartijat
Kokoontumislain mukaan asetetut järjestyksenvalvojat (yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet, ravintolat, yms.)
Järjestyslain mukaan asetetut järjestyksenvalvojat (rautatieasemat, metro, kauppakeskukset, yleiset bussit ja junat, yms.)
Kaikille vartijoille ja järjestyksenvalvojille on laissa määritelty tarkat koulutusvaatimukset, nykyisin myös tilapäisille vartijoille on määritelty vähimmäiskoulutusvaatimus. Paikallispoliisi myöntää kaikille vartijoille ja järjestyksenvalvojille hyväksynnän viideksi vuodeksi kerrallaan, edellytyksenä hyväksynnälle ovat muun muassa em. koulutusvaatimusten täyttyminen ja nuhteeton tausta.
Vartijan vähimmäiskoulutusvaatimus on 100 tuntia (lisäksi tulevat voimankäyttövälineiden erityiset koulutukset), järjestyksenvalvojalla koulutusvaatimus on 24 tuntia (lisäksi mahdollinen voimankäyttökoulutus 16 tuntia). Järjestyksenvalvojalla on lyhyemmästä koulutuksesta huolimatta suurempi toimivalta alueellaan kuin vartijalla, kokoontumislain mukaisilla järjestyksenvalvojilla ei myöskään ole suoranaista raportointi- tai kirjanpitovelvoitetta.
Järjestyslain mukaisesti asetetulta vartioimisliikkeen palveluksessa olevilta järjestyksenvalvojilta sitä vastoin vaaditaan sekä vartijan että järjestyksenvalvojan koulutus, jonka lisäksi heillä on myös raportointi- ja kirjanpitovelvollisuus (kuten vartijoilla).
Turvallisuusalan valvonnasta vastaa Mikkelissä sijaitseva turvallisuusalan valvontayksikkö yhdessä paikallispoliisien kanssa. Nämä tahot voivat myös
peruuttaa hyväksymisen, mikäli henkilö ei enää täytä vartijaksi tai järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen edellytyksiä (esimerkiksi rikokset).
Edellä mainittujen järjestystä ylläpitävien henkilöiden vastustaminen on lailla säädetty rangaistavaksi teoksi (rikoslaki 17:6, sakkoa-6 kk vankeutta).
Yksittäisiin kauppoihin ei voida asettaa järjestyksenvalvojia muutoin kuin järjestämällä näissä kokoontumislain mukainen tilaisuus. Kauppakeskuksiin sitä vastoin voidaan järjestyslain perusteella asettaa järjestyksenvalvojia valvomaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta muutoinkin.
Vartijat eivät saa ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, vartijat saavat mm. suojata omaisuutta, suojata henkilön koskemattomuutta, paljastaa rikoksia ja tarvittaessa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatut rikolliset tai puuttua tapahtumiin hätävarjelun, pakkotilan tai itseavun perusteella (jokamiehen oikeuksia). Järjestyksenvalvojan tehtävä nimenomaisesti on avustaa poliisia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä.
Jokamiehen oikeuksien lisäksi vartijan ainoa erityisoikeus on poistamisoikeus vartiointikohteesta (tietyin edellytyksin), sekä oikeus suorittaa turvallisuustarkastus kiinniotetulle. Järjestyksenvalvojalla on näiden lisäksi oikeus estää pääsy, poistamiseen alueelta, kiinniottamiseen ja säilössäpitoon, joskin järjestyslain mukaan asetetulla järjestyksenvalvojalla (kauppakeskukset, bussit ja junat, yms.) ei oikeutta estää pääsy alueelle, eikä säilössäpitoon.
Kaikilla kolmella poliisia avustavalla taholla on siis nykyisin keskenään erilaiset toimivallat, oikeudet ja velvollisuudet.
Kaikkien vartijoiden ja järjestyksenvalvojien on esitettävä poliisin myöntämä vartija- tai järjestyksenvalvojakortti tätä pyytävälle henkilölle, edellyttäen että kyseinen henkilö on joutunut vartijan tai järjestyksenvalvojan toimenpiteen kohteeksi eikä kyse ole kiusanteosta.
Vartijoille ja järjestyksenvalvojille on määritelty selvät tunnukset ja merkinnät suorittamastaan tehtävästä, ainoastaan vartija saattaa toimia siviilipukuisena eräissä tehtävissä.
Tahtomattaan, ehkä ilman parempaa tietoa, eduskunta on vaikeuttanut kansalaisten kykyä erottaa näiden em. tahojen toimivaltaa ja asemaa. Kansanedustajien tulisikin nyt ripeästi yhtenäistää kokoontumislain ja järjestyslain mukaisesti asetettujen järjestyksenvalvojien toimivalta, tehtävät, velvollisuudet ja raportointi- ja kirjanpitovelvoitteet.
Näinkö se menee?
23
8537
Vastaukset
- Jussi
Luin pikaisesti läpi kirjoituksesi. Ainakin seuraava kohta kaipaa lisäystä:
"Nykyisin Suomessa on siis kolme eri valtuuksilla toimivaa tahoa poliisin apuna,
Vartijat
Kokoontumislain mukaan asetetut järjestyksenvalvojat (yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet, ravintolat, yms.)
Järjestyslain mukaan asetetut järjestyksenvalvojat (rautatieasemat, metro, kauppakeskukset, yleiset bussit ja junat, yms.) "
- Kokoontumislain mukainen järjestyksenvalvoja voi olla myös poliisin erikseen hyväksymä henkilö, jolla ei ole JV-koulutusta. Periaatteessa he kuitenkin toimivat JV:n oikeuksin ja velvollisuuksien. Voimankäyttövälineitä he eivät saa kantaa, kun eivät yleensä ole käyneet voimankäyttökoulutusta.
- Käsittääkseni myös myymälätarkkailijat ovat nykyään myös vartijakoulutuksen saaneita, vaikka siviilit päällä toimialueellaan liikkuvat. Aivan samoja oikeuksia heillä ei kuitenkaan ole kun vartijalla. Kiinniotossa voivat kuitenkin toimia vartijan/ poliisin apuna.
- Nykyisin on myös "laki yksityisistä turvapalveluista" maininta henkilösuojauksesta. Tämä on kasvava ala Suomessakin. Ns. bodyguad suojelee jukkiksia ja päättäjiä. He nyt ei varsinaisesti ole poliisin apuna, mutta varsin kovin poliisin antamin valtuuksin hoitavat tehtäväänsä.
Tämä ero Vartijan ja Järjestyslain mukaisen järjestyksenvalvojan on selvä. Kuitenkin jo vuosia ja jopa vielläkin Vartijat hoitavat "laittomasti" ostareita myös yleisillä käytävillä järjestystä ylläpitäen. Poliisi ei ole asiaan puuttunut, vaikka homma on tiedossa. Syy on siinä, että homma on ollut "yleisesti hyväksyttyä". Tilanne kuitenkin on muuttunut ja poliisi tulee nyt vaatimaan vartijoitten vaihtamista ostareissa ja asemilla järjestyslain mukaisiksi järjestyksenvalvojiksi.- edc
Mielenkiintoinen ilmaus tuo "laittomasti". Saahan ne toimeksiantajat pistää sinne vartijoita ei sitä mikään laki KIELLÄ!
Tässä yhteydessä kun mainittiin joukkoliikennevälineet niin siellähän pätee myös laki järjestyksenpidosta joukkoliikenteessä. Eli siis joukkoliikenne välineen kuljettaja voi pyytää vaikka matkustajaa poistamaan häirikön ynms. Miksei ko. kuljettaja voisi pyytää vartijaa tekemään tätä. Tätäkään ei mikään kiellä. - moottorisaha
edc kirjoitti:
Mielenkiintoinen ilmaus tuo "laittomasti". Saahan ne toimeksiantajat pistää sinne vartijoita ei sitä mikään laki KIELLÄ!
Tässä yhteydessä kun mainittiin joukkoliikennevälineet niin siellähän pätee myös laki järjestyksenpidosta joukkoliikenteessä. Eli siis joukkoliikenne välineen kuljettaja voi pyytää vaikka matkustajaa poistamaan häirikön ynms. Miksei ko. kuljettaja voisi pyytää vartijaa tekemään tätä. Tätäkään ei mikään kiellä.liikennevälineen kuljettaja voi pyytää häirikköä poistumaan, mutta ei poistaa...
Sama koskee ns. jokamiestä.
Tietyin edellytyksin voidaan ihminen ottaa kiinni ja luovuttaa poliisille. Poistamisoikeus on ainoastaan poliisilla, järjestyksenvalvojalla (tietyin edellytyksin) ja vartijalla vartiokohteessa.(lakiin kirjaamaton isännän oikeus)
Eli älkää hyvät ihmiset ryhtykö poistamaan toisianne (ainakaan elävien kirjoista) - Jussi
edc kirjoitti:
Mielenkiintoinen ilmaus tuo "laittomasti". Saahan ne toimeksiantajat pistää sinne vartijoita ei sitä mikään laki KIELLÄ!
Tässä yhteydessä kun mainittiin joukkoliikennevälineet niin siellähän pätee myös laki järjestyksenpidosta joukkoliikenteessä. Eli siis joukkoliikenne välineen kuljettaja voi pyytää vaikka matkustajaa poistamaan häirikön ynms. Miksei ko. kuljettaja voisi pyytää vartijaa tekemään tätä. Tätäkään ei mikään kiellä.Ote uudesta järjestyslaista:
"Kauppakeskuksen tai liikenneaseman sijaintipaikan
taikka kulkuneuvon lähtöpaikan
poliisilaitos voi paikan tai kulkuneuvon haltijan
hakemuksesta antaa luvan asettaa kauppakeskukseen,
liikenneasemalle tai joukkoliikenteen
kulkuneuvoon järjestyksenvalvojista
annetussa laissa (533/1999) tarkoitettuja
järjestyksenvalvojia ylläpitämään poliisin
apuna järjestystä ja turvallisuutta, jos järjes-tyksen
ja turvallisuuden ylläpitäminen ei
muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen
sitä perustellusta syystä edellyttää. "
Huomaa, että uudessa järjestyslaissa mainitaan, että joukkoliikennekulkuneuvoissa ja ostareissa toimii järjestyksenvalvoja eikä vartija. Tarkemmin sanottuna järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja. Siis vartijan puku päällä oleva henkilö, jolla lukee selässä järjestyksenvalvoja. Tämä laki tuli voimaan 1.10.2003.
Em. päivämäärän jälkeen ei vartijat "oikeasti" voisi olla duunissa joukkoliikenteen asemalla tai kulkuneuvossa tai ostarissa yleisillä käytävillä. Eikä laki ole KOSKAAN mahdollistanut vartijalle yleisen järjestyksen valvontaa. Nyt tämä mahdollisuus avautui yksityiselle turvasektorille, mutta vain JÄRJESTYKSENVALVOJILLE. Siksi käytin sanaa "laiton", mutta huomaa sitaatit. Toki vartijat saavat liikkua puku päällä missä vain niin kuin ennenkin, mutta duunialueet on taas tarkkaan rajattu. Ostarissa voi liikkeiden tilat olla vartijan toimialuetta, kun taas käytävät järjestyksenvalvojan. Jonkunmoinen siirtymäaika on nyt menossa. - -alkuperäinen"
Tilapäisesti poliisin hyväksymät järjestyksenvalvojat kuten sanoit.
Myymäläetsivät/tarkkailijat ovat toimineet jo pitkään vartijoina ja toimivat edelleen täysin samalla toimivaltuudella kuin virkapukuinen vartija kunhan ovat esittäneet vartijakorttinsa lain vaatimalla tavalla, sekä esittäytyneet vartijaksi toimenpiteiden kohteena oleville. Näin oli jo vanhan vartioimisliikelain aikana.
henkilösuojaus on pitkään kuulunut yksityisetsivien toimialaan ja tehtäviin, nykyisin lain yksityisistä turvallisuuspalveluista puitteissa nämä toimivat vartijoina. Nykyisin yksityisetsivillä ja "henkivartijoilla" (ns. bodyguord) tulee olla vartijan koulutus ja paperit, sekä alan liikkeillä vastaava hoitaja. Tämä ei kuitenkaan kaikkia alalla jo aiemmin toimineita liikkeitä jotka hakivat siirtymäaikana lupia.
Poliisi ei voi dekkareille ja henkivartijoille myöntää kummoisia erityisoikeuksia koska tähän edes poliisi valtuudet eivät riitä.
Tuota mainintaa "laittomasti" joku olikin jo kommentoinut, tällä tarkoitit tilannetta jossa toimekasintoon on nimenomaisesti kirjattu asiakkaan pyynnöstä YJT luonteisia tehtäviä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (YJT) pitäminen on kuitenkin nimenomaisesti kielletty vartioimisliikkeiltä myös nykyisin, tämä kun on annettu poliisin tehtäväksi.
Tätä näennäistä laittomuuden tilaa lienet tarkoittanut tällä maininnalla. Tosin näistä virheistä ovat eräät jopa joutuneet maksamaan sakkoja koska ovat tyhmyyttään kirjanneet nämä paperille.
Toiminta ilman nimenomaista pykälää sopimuksista on kuitenkin ollut "hyväksyttävää" viranomaisten toimesta koska eivät ole itse ehtineet tai kyenneet valvomaan tapahtumia.
Poliisi on jo esittänyt eräitä argumentteja vartijoiden korvaamisesta järjestyksenvalvojilla, mutta esimerkiksi HKL on tämän metron osalta tyrmännyt suoralta kädeltä täysin.
Poliisi ei voi edelleenkään määrätä järjestyslaissa mainituille paikoille järjestyksenvalvojia vaan tämä on yksin toimipaikan/alueen omistajan tai haltijan päätettävissä.
"Moottorisahalle" tiedoksi että vartijalla on poistamisoikeus lakiin kirjattuna, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 28§. Kaikilla tahoilla on edellytykset joilla voivat poistamisen suorittaa, myös poliisilla.
Jussila oli hyvät vastaukset, mutta osa lukijoista nämä käsittänyt tai tulkinneet hieman väärin. - -Alkuperäinen-
Jussi kirjoitti:
Ote uudesta järjestyslaista:
"Kauppakeskuksen tai liikenneaseman sijaintipaikan
taikka kulkuneuvon lähtöpaikan
poliisilaitos voi paikan tai kulkuneuvon haltijan
hakemuksesta antaa luvan asettaa kauppakeskukseen,
liikenneasemalle tai joukkoliikenteen
kulkuneuvoon järjestyksenvalvojista
annetussa laissa (533/1999) tarkoitettuja
järjestyksenvalvojia ylläpitämään poliisin
apuna järjestystä ja turvallisuutta, jos järjes-tyksen
ja turvallisuuden ylläpitäminen ei
muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen
sitä perustellusta syystä edellyttää. "
Huomaa, että uudessa järjestyslaissa mainitaan, että joukkoliikennekulkuneuvoissa ja ostareissa toimii järjestyksenvalvoja eikä vartija. Tarkemmin sanottuna järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja. Siis vartijan puku päällä oleva henkilö, jolla lukee selässä järjestyksenvalvoja. Tämä laki tuli voimaan 1.10.2003.
Em. päivämäärän jälkeen ei vartijat "oikeasti" voisi olla duunissa joukkoliikenteen asemalla tai kulkuneuvossa tai ostarissa yleisillä käytävillä. Eikä laki ole KOSKAAN mahdollistanut vartijalle yleisen järjestyksen valvontaa. Nyt tämä mahdollisuus avautui yksityiselle turvasektorille, mutta vain JÄRJESTYKSENVALVOJILLE. Siksi käytin sanaa "laiton", mutta huomaa sitaatit. Toki vartijat saavat liikkua puku päällä missä vain niin kuin ennenkin, mutta duunialueet on taas tarkkaan rajattu. Ostarissa voi liikkeiden tilat olla vartijan toimialuetta, kun taas käytävät järjestyksenvalvojan. Jonkunmoinen siirtymäaika on nyt menossa.Täsmennystä vielä;
Vartija voi ja tulee jatkossa edelleen toimimaan kauppakeskuksissa ja järjestyslain sallimissa paikoissa samoilla oikeuksilla kuin aiemminkin, myös yleisillä alueilla (käytävillä, yms.).
Vartija toimivaltuudet vain eroavat vastaavassa paikassa järjestyslain mukaisesta järjestyksenvalvojasta jonkin verran. Vartija ei voi suoranaisesti ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, mutta voi ottaa kiinni rikoksentekijöitä, suojella omaisuutta, yms.
Lainsäätäjän (eduskunnan) tahto onkin ollut siirtyä eräissä paikoissa järjestyksenvalvojiin, mutta tämä ei ole mikään pakko. Vartijan toimialueena/duunialueena/vartioimiskohteena voi edelleen olla niin yksityinen kuin yleinenkin alue riippumatta järjestyslaista, ainoastaan toimivaltuudet eroavat toisistaan. - Jussi
-alkuperäinen" kirjoitti:
Tilapäisesti poliisin hyväksymät järjestyksenvalvojat kuten sanoit.
Myymäläetsivät/tarkkailijat ovat toimineet jo pitkään vartijoina ja toimivat edelleen täysin samalla toimivaltuudella kuin virkapukuinen vartija kunhan ovat esittäneet vartijakorttinsa lain vaatimalla tavalla, sekä esittäytyneet vartijaksi toimenpiteiden kohteena oleville. Näin oli jo vanhan vartioimisliikelain aikana.
henkilösuojaus on pitkään kuulunut yksityisetsivien toimialaan ja tehtäviin, nykyisin lain yksityisistä turvallisuuspalveluista puitteissa nämä toimivat vartijoina. Nykyisin yksityisetsivillä ja "henkivartijoilla" (ns. bodyguord) tulee olla vartijan koulutus ja paperit, sekä alan liikkeillä vastaava hoitaja. Tämä ei kuitenkaan kaikkia alalla jo aiemmin toimineita liikkeitä jotka hakivat siirtymäaikana lupia.
Poliisi ei voi dekkareille ja henkivartijoille myöntää kummoisia erityisoikeuksia koska tähän edes poliisi valtuudet eivät riitä.
Tuota mainintaa "laittomasti" joku olikin jo kommentoinut, tällä tarkoitit tilannetta jossa toimekasintoon on nimenomaisesti kirjattu asiakkaan pyynnöstä YJT luonteisia tehtäviä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (YJT) pitäminen on kuitenkin nimenomaisesti kielletty vartioimisliikkeiltä myös nykyisin, tämä kun on annettu poliisin tehtäväksi.
Tätä näennäistä laittomuuden tilaa lienet tarkoittanut tällä maininnalla. Tosin näistä virheistä ovat eräät jopa joutuneet maksamaan sakkoja koska ovat tyhmyyttään kirjanneet nämä paperille.
Toiminta ilman nimenomaista pykälää sopimuksista on kuitenkin ollut "hyväksyttävää" viranomaisten toimesta koska eivät ole itse ehtineet tai kyenneet valvomaan tapahtumia.
Poliisi on jo esittänyt eräitä argumentteja vartijoiden korvaamisesta järjestyksenvalvojilla, mutta esimerkiksi HKL on tämän metron osalta tyrmännyt suoralta kädeltä täysin.
Poliisi ei voi edelleenkään määrätä järjestyslaissa mainituille paikoille järjestyksenvalvojia vaan tämä on yksin toimipaikan/alueen omistajan tai haltijan päätettävissä.
"Moottorisahalle" tiedoksi että vartijalla on poistamisoikeus lakiin kirjattuna, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 28§. Kaikilla tahoilla on edellytykset joilla voivat poistamisen suorittaa, myös poliisilla.
Jussila oli hyvät vastaukset, mutta osa lukijoista nämä käsittänyt tai tulkinneet hieman väärin.Joo. Miten tuonkin nyt sitten tulkitsee:
"poliisilaitos voi paikan tai kulkuneuvon halti-jan
hakemuksesta antaa luvan asettaa kaup-pakeskukseen,
liikenneasemalle tai joukko-liikenteen
kulkuneuvoon järjestyksenvalvo-jista
annetussa laissa (533/1999) tarkoitettuja
järjestyksenvalvojia ylläpitämään poliisin
apuna järjestystä ja turvallisuutta, jos järjes-tyksen
ja turvallisuuden ylläpitäminen ei
muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen
sitä perustellusta syystä edellyttää."
Laissa puhutaan "poliisin
apuna järjestystä ja turvallisuutta" valvomisesta. Miten YLEISTÄ se järjestyksen tai turvallisuuden valvonta sitten on, jos vaikka toimii JV:nä suuren ostarin yleisillä käytävillä ja toreilla? Eikös ravintolan "portsari eli JV valvo yleistä järjestystä ja turvallisuutta ravintolassa ja sen välittömässä läheisyydessä? Muistaakseni kurssilla joskus ope sanoi näin. Saattoi olla väärässäkin.
En tiedä. Taitaa mennä saivarteluksi ;) - -alkuperäinen-
moottorisaha kirjoitti:
liikennevälineen kuljettaja voi pyytää häirikköä poistumaan, mutta ei poistaa...
Sama koskee ns. jokamiestä.
Tietyin edellytyksin voidaan ihminen ottaa kiinni ja luovuttaa poliisille. Poistamisoikeus on ainoastaan poliisilla, järjestyksenvalvojalla (tietyin edellytyksin) ja vartijalla vartiokohteessa.(lakiin kirjaamaton isännän oikeus)
Eli älkää hyvät ihmiset ryhtykö poistamaan toisianne (ainakaan elävien kirjoista)Kuljettajakin, tarkastaja, rahastaja (tms.) saa poistaa häirkön vaikka voimakeinoja käyttäen.
Suoraa lainaus, Laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä 17.6.1977/472
"1 §
Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä laissa rautateiden henkilöliikennettä sekä raitiotie-, metro- ja linja-autoliikennettä.
Mitä tässä laissa on säädetty kuljettajasta, on vastaavasti sovellettava konduktööriin, tarkastajaan, rahastajaan tai muuhun sellaiseen liikennehenkilökuntaan kuuluvaan henkilöön, jonka tehtäviin kuuluu huolehtiminen järjestyksen säilymisestä kulkuneuvossa ja jolla on tätä asemaa osoittava virkapuku tai virkalakki taikka muu vastaava selvästi havaittava tunnus.
2 §
Matkustaja ei saa meluamalla tai muutoin käyttäytymisellään häiritä muita matkustajia eikä kuljettajaa. Hänen on noudatettava sellaisia kuljettajan antamia määräyksiä, jotka ovat tarpeen järjestyksen tai turvallisuuden säilyttämiseksi.
3 §
Kuljettaja saa kieltäytyä ottamasta matkustajaksi päihtynyttä henkilöä, jonka voidaan väkivaltaisen, uhkaavan tai meluavan käyttäytymisensä perusteella päätellä todennäköisesti aiheuttavan häiriötä.
Kuljettajalla on oikeus poistaa kulkuneuvosta häiriötä aiheuttava matkustaja, joka kuljettajan kiellosta huolimatta on jatkanut häiriön aiheuttamista. Jollei matkustajaa voida poistaa heti, kuljettajalla on oikeus tarpeen vaatiessa ottaa hänet kiinni, kunnes poistaminen on mahdollista. Matkustajalla on oikeus kuljettajan pyynnöstä antaa häiriötä aiheuttavan-matkustajan poistamiseksi tai kiinniottamiseksi tarvittavaa apua.
Kuljettajalla on 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa oikeus saada virka-apua poliisilta. (7.4.1995/499)
Matkustajaa ei saa poistaa kulkuneuvosta, jos siitä aiheutuisi hänen terveydelleen vaaraa.
4 § (13.6.2003/524)
Jos kulkuneuvosta poistettava tai kiinni otettava matkustaja koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen tai kiinni ottamisen, kuljettajalla on oikeus käyttää sellaisia matkustajan poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon matkustajan käyttäytyminen ja muut olosuhteet. Sama oikeus on kuljettajaa auttavalla matkustajalla. " - Jussi
-Alkuperäinen- kirjoitti:
Täsmennystä vielä;
Vartija voi ja tulee jatkossa edelleen toimimaan kauppakeskuksissa ja järjestyslain sallimissa paikoissa samoilla oikeuksilla kuin aiemminkin, myös yleisillä alueilla (käytävillä, yms.).
Vartija toimivaltuudet vain eroavat vastaavassa paikassa järjestyslain mukaisesta järjestyksenvalvojasta jonkin verran. Vartija ei voi suoranaisesti ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, mutta voi ottaa kiinni rikoksentekijöitä, suojella omaisuutta, yms.
Lainsäätäjän (eduskunnan) tahto onkin ollut siirtyä eräissä paikoissa järjestyksenvalvojiin, mutta tämä ei ole mikään pakko. Vartijan toimialueena/duunialueena/vartioimiskohteena voi edelleen olla niin yksityinen kuin yleinenkin alue riippumatta järjestyslaista, ainoastaan toimivaltuudet eroavat toisistaan.Tuosta tuli mieleen, miten sitä YJT:tä on vartiointiliikkeissä kierretty.
Erääseen puistoon asetettiin vartijat. Poliisi tuli kysymään, että mitäs te täällä partijoitte. No heidät oli kaupunki halunnut vartijoimaan puiston penkkejä ilkivallalta. Todellinen syy oli se, että kaupunki halusi spurgujen pysyvän pois sieltä.
Tosiaan mitään pakkoa ei ole kenelläkään asettaa JV:tä tai vaxeja vaikka ostariin. Monissa ostareissa niitä ei olekaan. - Paitsi että
Kyseiselle ostarille ja asemille pitää erikseen anoa lupa asettaa JV-lain mukaisia järj.valvojia.
Kun lupaa anotaa poliisilta, poliisi määrää montako JV:tä alueelle on asetettava. Jos asiakas toteaa homman tulevan liian kalliiksi esim. 6 JV:tä ja aikaisemmin ollut 3 vartijaa, niin anomus voidaan vetää pois ja jatkaa toimintaa entiseen malliin. Poliisi ei siis voi oma-aloitteisisti vaatia vartijoiden vaihtamista JV:ksi ko. liikenneasemille. - vaisniin
moottorisaha kirjoitti:
liikennevälineen kuljettaja voi pyytää häirikköä poistumaan, mutta ei poistaa...
Sama koskee ns. jokamiestä.
Tietyin edellytyksin voidaan ihminen ottaa kiinni ja luovuttaa poliisille. Poistamisoikeus on ainoastaan poliisilla, järjestyksenvalvojalla (tietyin edellytyksin) ja vartijalla vartiokohteessa.(lakiin kirjaamaton isännän oikeus)
Eli älkää hyvät ihmiset ryhtykö poistamaan toisianne (ainakaan elävien kirjoista)Vartijalla on oikeus poistaa ihminen omistajan tai haltijan määräyksestä. sekä jos alueella on luvaton oleskelu kielletty ja käskystä huoli matta hän ei poistu.
- Baumgartner
Ei poliisi tule vaatimaan mihinkään ostareille / vastaaviin paikkoihin järjestyksenvalvojia.
- Jussi
Juuh. Ei tule. Eikä vartijoita. Ostarissa voi kiinteistöjen omistajat anoa poliisilta, että he voisivat asettaa järjestyksenvalvojia valvomaan ostarin yleisiä käytäviä ja toreja. Jos poliisi tähän suostuu, ja joku vartiointiliike alkaa duunia tekemään, niin poliisi voi kyllä puuttua hommaan melko laajastikin. Esim. määräämällä sen, että montako järjestyslain mukaista JV:tä ostarissa PITÄÄ olla ja mikä on heidän "aseistus".
Uusi järjestyslaki on melko hankala sisäitettävä, mutta kannatta se lukea, jos alalla on töissä. Pitää ymmärtää, mikä ero on vartijalla, järjestyksenvalvojalla ja järjestyslain mukaisella järjestyksenvalvojalla. - -alkuperäien-
Jussi kirjoitti:
Juuh. Ei tule. Eikä vartijoita. Ostarissa voi kiinteistöjen omistajat anoa poliisilta, että he voisivat asettaa järjestyksenvalvojia valvomaan ostarin yleisiä käytäviä ja toreja. Jos poliisi tähän suostuu, ja joku vartiointiliike alkaa duunia tekemään, niin poliisi voi kyllä puuttua hommaan melko laajastikin. Esim. määräämällä sen, että montako järjestyslain mukaista JV:tä ostarissa PITÄÄ olla ja mikä on heidän "aseistus".
Uusi järjestyslaki on melko hankala sisäitettävä, mutta kannatta se lukea, jos alalla on töissä. Pitää ymmärtää, mikä ero on vartijalla, järjestyksenvalvojalla ja järjestyslain mukaisella järjestyksenvalvojalla.Jokaisen vartijan ja järjestyksenvalvojan pitäisi tietää ja tuntea erot näiden tahojen välillä.
Näitä eroja halusin alunerinkin käsitellä tässä.
- sgl-kouluttaja
Edellä olleissa puheenvuoroissa on erinäisten sekaannusten jälkeen näyttänyt asia tulleen aika lailla selväksi, mutta pari heittoa silti:
Puhuit kokoontumislain nojalla asetuista järjestyksenvalvojista tarkoittaessasi tavallisia järjestyksenvalvojia (erotuksena järjestyslain nojalla aetetuista). Kokoontumislain nojalla JV voi kuitenkin toimia vain yleisessä kokouksessa ja yleisötilaisuudessa. Ravintoloissa ja kahviloissa toimitaan MARAN:n eli majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen nojalla, matkustaja-aluksilla toimitaan merimieslain nojalla ja leirintäalueilla ulkoilulain nojalla.
Jotta asia olisi vielä epäselvempi, on JV:n oikeuksissa hieman eroja näissä jokaisessa paikassa, kuten myös muun mahdollisen henkilökunnan oikeuksissa.
Yleisissä kokouksissa ei ole JV:n omaa kiinniotto-oikeutta, mutta jokamiehen kiinniotto-oikeus kyllä. Patukan ja sumuttimen kantaminen vaatii poliisin tekemän merkinnän kokousilmoitukseen. Säilöönpano on mahdollinen poliisin luvalla.
Yleisötilaisuuksissa samoin patukka ja sumutin vaativat poliisin merkinnän eli voimankäyttökurssi ei yksin riitä. Säilöönpano-oikeus on poliisin luvalla. Lisäksi JV voi keskeyttää tilaisuuden ellei muu auta.
Leirintäalueilla, majoitusliikkeissä ja matkustaja-aluksilla kotirauha toisaalta rajoittaa JV:n pääsyä eri paikkoihin ja toisaalta lisää puuttumismahdollisuuksia.
Leirintäalueilla muukin henkilökunta saa estää asiakkaan pääsyn alueelle tai poistaa hänet sieltä, jos asiakas on häiriöksi (noin yksinkertaistaen), mutta ei saa käyttää voimakeinoja tähän tehtävään. Säilöönpanomahdollisuutta ei (käytännössä) ole.
Majoitus- ja ravitsemisliikkeissä muukin henkilökunta saa estää asiakkaan pääsyn alueelle, poistaa hänet sieltä tai kieltäytyä tarjoilemasta, jos asiakas on häiriöksi (noin yksinkertaistaen), mutta ei saa käyttää voimakeinoja tähän tehtävään. Lisäksi jos on kyse anniskelualueesta (kuten yleenä on), niin alkoholilain nojlla koko henkilökunnan tulee (siis ei vain saa, vaan täytyy) estää päihtyneen pääsy ja poistaa päihtynyt TAI häiritsevä asiakas - mutta ilman voimakeinoja. Säilöönpanomahdollisuutta ei (käytännössä) ole.
Matkustaja-aluksilla merimieslaki antaa aluksen päällikölle vallan ja vastuun päättää järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä kaikin mahdollisin soveltuvin tavoin, ja jos päällikkö niin määrää, niin JV tai kuka tahansa määräyksen saanut voi vaikka käyttää ampuma-aseita tehtävän hoitamiseen. Tosin sen pitäisi olla tehtävä- ja tilannekohtainen määräys eikä mikään pysyväismääräys. Mutta siis muun henkilökunnan lisäksi jopa jokainen matkustaja saa päälikön määräyksestä tehdä aikamoisia toimenpiteitä voimalla tai ilman. Säilöönpano-oikeus on JV:llä matkustaja-aluksella päällikön määräyksestä.
Alkoholilain säädökset alkoholin nauttimiskielloista ja hävittämisoikeuksista sotkevat vielä kuvaa entisestään, sillä alkoholihan nyt kuitenkin on se suurin työllistäjä. Ravitsemisliikkeessä, kokouksessa ja tilaisuuksissa JV saa hävittää nautitun alkoholin. Kauppakeskusten JV ja muu henkilökuntaan saa myös hävittää kaupassa nautitun alkoholin, mutta ei kaupan ulkopuolella käytävällä nautittua. Leirintäalueilla, majoitusliikkeissä, matkustaja-aluksilla, joukkoliikenteen kulkuneuvoissa ja liikenneasemilla puolestaan EI saa hävittää järjestyslain vastaisesti nautittua alkoholia kuin poliisi. No, aluksen päälliköllä on valtaa...
Tuossa tuli hieman yksinkertaistettua, mutta siis eroja on.
Lisäksi yleisesti JV-oikeuksista muissa kuin järjestyslakikohteissa: tarkastamisoikeus alueelle tullessa taikka jos muutoin tulee epäily että asiakkaalla on jotakin kiellettyä mukanaan, ja lisäksi poisotto-oikeus jos muutoin kuin tarkastamalla havaitsee jotakin kiellettyä/vaarallista. Näitä ei ole vartijalla eikä järjestyslaki-JV:illä, sillä heidän pitäisi ensin ottaa asiakas kiinni ennen kuin saa tarkastaa. Normaali-JV:n ei siis tarvitse ottaa kiinni, joskin ilman kiinniottoa tarkastus on paljon pintapuolisempi.
Aiemmin kun oli puhe joukkoliikenteen kuljettajasta (ja joukkoliikenteen tarkastusmaksuista annetun asetuksen mukaisista lipuntarkastajista osin), niin mielenkiintoinen seikka on että se kuljettaja muka EI saa kieltäytyä ottamasta kyytin ihmistä joka on väkivaltainen tai häiritsevä, paitsi jos hän on kännissä. Pykälässähän sanotaan selvästi, että pitää olla sekä päihtynyt että väkivaltainen/häiritsevä jotta asiakkaan voi jättää kyytiin ottamatta. Eli vaikka kaveri puukottaisi bussipysäkillä muita, niin eikun kyytiin vaan ellei ole humalassa..?? Olisi ehkä vähän tarkistamisen paikkaa siinä pykälän sanamuodossa.
Henkilösuojelijat ja siviilivaatteiset myymäläetsivät ovat tosiaan nykyään vartijoita vartijan oikeuksilla ja velvollisuuksilla, kuten aiemmissa teksteissä tuli ilmi. Ne mainitut siirtymäajat tai pikemminkin aiempien toimivaltuuksien siirtymiset koskevat lähinnä vastaavia hoitajia. Yksityisetsivätoimiston täytyy olla vartioimisliike jos rikoksia aikoo paljastaa, vaikka vanhan lain aikana näin ei ollut. Sen sijaan muuta yksityisetsivätoimintaa (taustaselvityksiä, uskottomuusjuttuja jne jne) saa nykypäivää tehdä ilman erityistä lupaa tai hyväksyntää.
Ja se asuasia. Tämä päähänpisto että järjestyslain nojalla toimivilla järjestyksenvalvojilla pitää olla erityinen JV-asu on peräisin ajatuksesta ettei heitä muutoin voi riittävän hyvin tunnistaa. Siis ettei muka keltainen JV-liivi esimerkiksi olisi riittävän selvä ja näkyvä tunnus? Mielestäni kyllä enemmän sotkee se, että nyt se asu näyttää samalta kuin vartijan asu - vain teksti on erilainen. Olisi sitten ollut edes niin että pitää käyttää kyseisen firman vartijan asua jonka päälle tulee lisäksi vaikka se liivi. Mutta epäselväähän tämä varmasti on kansalaisille joka tapauksessa, koska jos kysyy rivikansalaiselta, niin vartijalla on paljon oikeuksia mutta JV:llä "ei oo mitään oikeutta koskea muhun". Ei ne ihmispolot tiedä.
Viimeiseksi Yleisestä Järjestyksestä ja Turvallisuudesta: Poliisi valvoo yleistä järjestystä yleisellä paikalla, JV taas yksityisellä paikalla. Turvallisuus kuuluu kaikkialla poliisille. Järjestyslakikohteissa toimiva JV toimii siis "poliisin apuna" järjestysasioissa, joten ilmeisesti kaupat ja liikennehärvelit katsotaan yleiseksi paikaksi. Lisäksi alkoholilaki määrää että poliisi valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta anniskelupaikoissa, joten mihinköhän siellä sitten JV tarvitaan? Matkustaja-aluksilla YJT-ylläpitäjä/valvoja on päällikkö. Käsitteellinen sekamelska on valmis. Ja vielä kun huomataan, että JV:n tehtävä järjestyksenvalvojalain mukaan on YLLÄPITÄÄ järjestystä ja turvallisuutta (siis ei VALVOA ja ei "yleistä"), niin ilmeisesti poliisi sitten valvoo että miten sitä ylläpidetään - se lienee viesti.
Jotain taisi vielä unohtua, mutta voiko tästä nyt enää monimutkaisempaa saada? Tai voi toki. Tosin käytännössä asioiden pitäisi olla aika yksinkertaisia ja selviä, toivottavasti ainakin alalla toimijoille.- huhu hulinaa
sgl heitit vain pari juttua, ois muuten voinut tulla pitkä selonteko : )
joo hieman huumoria päivään
kiitokset kaikille erittäin selventävästä kirjoituksesta, nyt melkein jo tiedän, mitä saan tehdä ja mitä en... - -alkuperäinen-
Erittäin hyviä ja päteviä kommentteja. Tästä huomaa kuinka laaja kenttä ja kokonaisuus turvallisuusala kaikkiaan on.
Ehkä joku myös näkee tästä kuinka paljon alalla toimivien ihmisten on tiedettävä ja osattava soveltaa käytäntöön.
Tuosta asukokonaisuuden muutoksesta olen täysin samaa mieltä. Tavallinen kadun kulkija kun ei aiemminkaan tiennyt millä valtuuksilla kukin toimii, niin nyt tämän lisäksi näitä vaikea erottaa toisistaan pelkän tekstin perusteella vaatteissa. - Jussi
-alkuperäinen- kirjoitti:
Erittäin hyviä ja päteviä kommentteja. Tästä huomaa kuinka laaja kenttä ja kokonaisuus turvallisuusala kaikkiaan on.
Ehkä joku myös näkee tästä kuinka paljon alalla toimivien ihmisten on tiedettävä ja osattava soveltaa käytäntöön.
Tuosta asukokonaisuuden muutoksesta olen täysin samaa mieltä. Tavallinen kadun kulkija kun ei aiemminkaan tiennyt millä valtuuksilla kukin toimii, niin nyt tämän lisäksi näitä vaikea erottaa toisistaan pelkän tekstin perusteella vaatteissa.Tämä 1.10.03 voimaan tullut järjestyslaki oli hieman hätiköiden tehty järjestyksenvalvojien osalta. Tämä on yleisesti tunnustettu.
JV:n sotkuinen pykäläviidakko eri oikeuksineen on juuri sitä. Lainlaatijoille tuli ongelmia siinä kohtaa, kun olisi tarvinut muuttaa perustuslakia. Perustuslakimuutoksia ei voi hyväksyä millään tavallisella istunnolla ja se on pitkä prosessi. Esim. järjestyslain mukaisen järjestyksenvalvojan poisto-oikeus on juuri tällainen. Suoranaista poisto oikeutta ei ole, koska se olisi vaatinut muutosta perustuslakiin.
Järjestyslaki jäi hieman torsoksi, mutta poliisin mukaan homma etenee. Ehkä jopa niin, että perustuslakia muutetaan jossain vaiheessa tämän osalta ja homma selkiytyy.
Itse olen henk. koht sitä mieltä, vartijan ja järjestyslain JV:n hommat voisi yhdistää. Miksei esim. ostarissa voisi olla järjestysvartija (Orningsvakt)kuten Ruotsissa?
No Suomessa lait laahaa perässä juuri perustuslakimme takia. Tämä oikeus tarkastaa kiinniotettu on siitä hyvä esimerkki. Sitä oikeutta vatvottiin vuosia, ennen kuin se tuli. Toki on hyvä, että ihmisen perusoikeuksiin ja niihin puuttumisia pohditaan huolella. - hps
Jussi kirjoitti:
Tämä 1.10.03 voimaan tullut järjestyslaki oli hieman hätiköiden tehty järjestyksenvalvojien osalta. Tämä on yleisesti tunnustettu.
JV:n sotkuinen pykäläviidakko eri oikeuksineen on juuri sitä. Lainlaatijoille tuli ongelmia siinä kohtaa, kun olisi tarvinut muuttaa perustuslakia. Perustuslakimuutoksia ei voi hyväksyä millään tavallisella istunnolla ja se on pitkä prosessi. Esim. järjestyslain mukaisen järjestyksenvalvojan poisto-oikeus on juuri tällainen. Suoranaista poisto oikeutta ei ole, koska se olisi vaatinut muutosta perustuslakiin.
Järjestyslaki jäi hieman torsoksi, mutta poliisin mukaan homma etenee. Ehkä jopa niin, että perustuslakia muutetaan jossain vaiheessa tämän osalta ja homma selkiytyy.
Itse olen henk. koht sitä mieltä, vartijan ja järjestyslain JV:n hommat voisi yhdistää. Miksei esim. ostarissa voisi olla järjestysvartija (Orningsvakt)kuten Ruotsissa?
No Suomessa lait laahaa perässä juuri perustuslakimme takia. Tämä oikeus tarkastaa kiinniotettu on siitä hyvä esimerkki. Sitä oikeutta vatvottiin vuosia, ennen kuin se tuli. Toki on hyvä, että ihmisen perusoikeuksiin ja niihin puuttumisia pohditaan huolella.Ei kai siinä niinkään itse perustuslakiin muutoksia olisi tarvittu, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta oli sitä mieltä, että jos järjestyslain nojalla asetetulla JV:llä olisi yhtään suuremmat valtuudet, niin laista pitäisi sitten päättää perustuslain säätämisjärjestyksessä, koska siinä puututtaisiin kansalaisten vapauksiin turhan paljon.
Tuo perustuslain säätämisjärjestys tarkoittaisi käytännössä, että kyseisen lakiesityksen pitäisi olla kaksien eri valtiopäivien (suomeksi: kahden eri eduskunnan) valtaenemmistön hyväksymä. Olisi siis pitänyt ensin hyväksyttää se tällä eduskunnalla, sitten odottaa eduskuntavaaleja ja tuoda asia uudelleen esiin seuraavan eduskunnan kanssa.
Perustuslakivaliokuntahan siinä pitkälti takana oli, että järjestyslaki-JV:n oikeudet rajattiin rankalla kädellä ja paljon vähäisemmiksi kuin mitä SM oli esittänyt. Eikä SM ilmeisesti viitsinyt lähteä asiaa pitkittämään, vaan kunhan saatiin laki voimaan edes jossakin muodossa.
Mutta onhan se poisto-oikeus siellä, mikäli asiakas
- päihtyneenä häiriköi
- on uhkaava, meluava tai väkivaltainen
Pois jäi vain "huomautuksesta huolimatta ei tottele järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi annettua tarpeellista käskyä".
Tarkastamisoikeuksia ja pääsyn esto-oikeutta karsittiinkin sitten rankemmin. - Jussi
hps kirjoitti:
Ei kai siinä niinkään itse perustuslakiin muutoksia olisi tarvittu, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta oli sitä mieltä, että jos järjestyslain nojalla asetetulla JV:llä olisi yhtään suuremmat valtuudet, niin laista pitäisi sitten päättää perustuslain säätämisjärjestyksessä, koska siinä puututtaisiin kansalaisten vapauksiin turhan paljon.
Tuo perustuslain säätämisjärjestys tarkoittaisi käytännössä, että kyseisen lakiesityksen pitäisi olla kaksien eri valtiopäivien (suomeksi: kahden eri eduskunnan) valtaenemmistön hyväksymä. Olisi siis pitänyt ensin hyväksyttää se tällä eduskunnalla, sitten odottaa eduskuntavaaleja ja tuoda asia uudelleen esiin seuraavan eduskunnan kanssa.
Perustuslakivaliokuntahan siinä pitkälti takana oli, että järjestyslaki-JV:n oikeudet rajattiin rankalla kädellä ja paljon vähäisemmiksi kuin mitä SM oli esittänyt. Eikä SM ilmeisesti viitsinyt lähteä asiaa pitkittämään, vaan kunhan saatiin laki voimaan edes jossakin muodossa.
Mutta onhan se poisto-oikeus siellä, mikäli asiakas
- päihtyneenä häiriköi
- on uhkaava, meluava tai väkivaltainen
Pois jäi vain "huomautuksesta huolimatta ei tottele järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi annettua tarpeellista käskyä".
Tarkastamisoikeuksia ja pääsyn esto-oikeutta karsittiinkin sitten rankemmin.Juuri tuota tarkoitin, mutta politiikka ja lakien säätäminen ei ihan ole alaani. Meni perustuslaki ja perustuslain säätämisjärjestys sekaisin.
Juu. Näinhän se meni se poistamishomma. Tosin se vaatii nimenomaan sitä uhkaa ja häiriötä. Pelkästään päihtynyttä henkilöä ei saa poistaa. Niin, ja sisään pääsyä vaikka ostariin ei voi estää suoralta kädeltä. Eli ei voi toimia niin kuin JV ravintolassa.
No tulipa tässä nyt sitten kerrattua JV kurssi hyvin. Toivottavasti tämä järjestyslain mukainen JV ja JV homma joskus selkiytyy. Osittain arkijärjen vastainen hankalasti sisäistettävä laki ei ole kenenkään etu. Kerrankin voitaisiin ottaa mallia Ruotsista. Heillä homma on paljon paremmin hanskassa. - Aivan...
Täytyy muistaa että SGL tarkoitti matkustaja-alus asiassaan myös sitä että kapteeni ottaa myös vastuun jakamistaan käskyiatä sekä antamistaan valtuuksista
- hese
Täytyy muistaa että SGL tarkoitti matkustaja-alus asiassaan myös sitä että kapteeni ottaa myös vastuun jakamistaan käskyiatä sekä antamistaan valtuuksista
- 27vuoden kokemusta
mulla ei oikeesti muuta sanottavaan oli kun lukasin ton läpi jäi kalvaa toi yks kohta jossa sanoit et järjestyslain mukainen jv ei saa estää kulkua alueelle. se on kyllä totta mut eipäde sit enään kriitisistilanteis sillon jaa eristää minkä alueen tahansa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e3067718Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne856019Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1733571Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee322057Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1951911Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san221906- 361679
- 441494
- 551452
- 221441