Uutta Australiasta ja GI- arvot
Kirjoittanut: kv3052 / Eilen / klo 13:49 Luin viime yönä Suomen aikaa ja illalla paikallista aikaa Uudesta Australialaisesta
dieetistä ja tutkimuksesta, joka perustuu oikeastaan vain hiilihydraatteihin, ja jokaisen yksilöityihin
lähtökohtiin insuliinin erityksen erilaisuuden takia. Kun nyt on olemassa
hyvin erilaisia hiilihydraatteja GI- arvoiltaan suunnitellaan jokaiselle oma räätälöity
päivän ruokavalio, jossa eri nopeudella vaikuttavat ruokatarvikkeet asetetaan
tarvittaviin annoksiin tulevan päivän tehtävien mukaan. Tutkimusta ja menetelmää
pidetään muuaallakin maailmassa tällä hetkellä parhaana.
Näin sen olla pitää.
Jokainen ihminen on oma yksilönsä, kuluttaa eri määriä eri tekemisissään. Ei kahta
samanlaista löydy tottumuksiltaan eikä keholtaan kaikkine yksitysikohtineen.
Tutkimustyötä on tehty. Lähtökohta on saatu nimenomaan diabeteslääkäreiden
kauan tuntemassa GI-arvossa, eli glygeemisessä indeksissä. Talukolla ei sinänsä
mitään tee, ennenkuin tietää oman insuliinin tuottonsa eri tilanteissa. On se
kuitenkin jotakin suuntaa antava. GI:n kautta voidaan laskea imeytymisnopeudet
eri ruoka-aineille, mutta vain yksilölle.
Toivoa sopii, ettei tästäkin GI-arvosta sitten vetäistä tasapäätaulukoita, vaan se
pidetään jatkossakin yksilötasolla.
Kaikki tietävät sokerin ja nimenomaan rypälesokerin olevan nopein imeytyjä, kun
ei oteta lukuun bodareiden supeheroja. yms. Hedelmät, leivät, juurekset yms. sitten hitaampia. Taulukossa ei sitten ollut proteiineja ollenkaan, koska tutkimus
koski vain hiilareita.
Minä tästä nyt vedän vain johtopäätöksen, että mukaanhan kaikki lasketaan kalori-, proteiini- ja rasvamäärissä. Tutkimus kertoi myös liikaproteiinin haitallisuudesta(munuaiset ja sappikivet). Liian tyydyttämättömän rasvansyönnin vaarat kaikki tietävät.(verenkierron taudit)
Epilogina totean taas kertaalleen. Ihminen on ensin tutkittava, ennenkuin aletaan
tositoimiin ja käytettävä alan viimeisintä uutta tietoa, koska joka päivä maailma muuttuu. On tämä meidän dosentti Tolonenkin julkisesti kellkaansa välillä kääntänyt.
Kirjoittanut: kv3052 / Eilen / klo 13:49 Luin viime yönä Suomen aikaa ja illalla paikallista aikaa Uudesta Australialaisesta
dieetistä ja tutkimuksesta, joka perustuu oikeastaan vain hiilihydraatteihin, ja jokaisen yksilöityihin
lähtökohtiin insuliinin erityksen erilaisuuden takia. Kun nyt on olemassa
hyvin erilaisia hiilihydraatteja GI- arvoiltaan suunnitellaan jokaiselle oma räätälöity
päivän ruokavalio, jossa eri nopeudella vaikuttavat ruokatarvikkeet asetetaan
tarvittaviin annoksiin tulevan päivän tehtävien mukaan. Tutkimusta ja menetelmää
pidetään muuaallakin maailmassa tällä hetkellä parhaana.
Näin sen olla pitää.
Jokainen ihminen on oma yksilönsä, kuluttaa eri määriä eri tekemisissään. Ei kahta
samanlaista löydy tottumuksiltaan eikä keholtaan kaikkine yksitysikohtineen.
Tutkimustyötä on tehty. Lähtökohta on saatu nimenomaan diabeteslääkäreiden
kauan tuntemassa GI-arvossa, eli glygeemisessä indeksissä. Talukolla ei sinänsä
mitään tee, ennenkuin tietää oman insuliinin tuottonsa eri tilanteissa. On se
kuitenkin jotakin suuntaa antava. GI:n kautta voidaan laskea imeytymisnopeudet
eri ruoka-aineille, mutta vain yksilölle.
Toivoa sopii, ettei tästäkin GI-arvosta sitten vetäistä tasapäätaulukoita, vaan se
pidetään jatkossakin yksilötasolla.
Kaikki tietävät sokerin ja nimenomaan rypälesokerin olevan nopein imeytyjä, kun
ei oteta lukuun bodareiden supeheroja. yms. Hedelmät, leivät, juurekset yms. sitten hitaampia. Taulukossa ei sitten ollut proteiineja ollenkaan, koska tutkimus
koski vain hiilareita.
Minä tästä nyt vedän vain johtopäätöksen, että mukaanhan kaikki lasketaan kalori-, proteiini- ja rasvamäärissä. Tutkimus kertoi myös liikaproteiinin haitallisuudesta(munuaiset ja sappikivet). Liian tyydyttämättömän rasvansyönnin vaarat kaikki tietävät.(verenkierron taudit)
Epilogina totean taas kertaalleen. Ihminen on ensin tutkittava, ennenkuin aletaan
tositoimiin ja käytettävä alan viimeisintä uutta tietoa, koska joka päivä maailma muuttuu. On tämä meidän dosentti Tolonenkin julkisesti kellkaansa välillä kääntänyt.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hiilihydraattien kokonaismäärä ratkaisee, ei se, mistä lähteestä hiilihydraatit tulevat.
Liika hiilihydraatti muuttuu elimistössä sokeriksi – ja läskiksi!
Myöskin rasva ja proteiinit muuttuu ylipainoksi niitä liikaa syödessä.
Mitä eroa ?
että VHH:lla ei syödä liikaa rasvaa kun kylläisyys tulee pienemmillä annoksilla. Rasva ja proteiini pitävät hyvn nälkää eikä välipaloja tarvita. Ei kukaan syö rasvaa lusikalla. Kolme ateriaa päivässä riittää aivan hyvin. RHH:lla riski on suuri jos syödään kuusi kertaa päivässä ja jokakerta runsaasti hiilihydraatteja. VHH:lla ei siis syödä liikaa mitään.
On otsakkenna tuolla yllä. Kun minä en ole fanaatikko kumpaankaan suuntaan,
vaan käytän molempia systeemeitä päivittäin. Jos ihmisen itsekuri ei pidä, on turha pitää minkäänlaisia dieettejä. Aamu-urheilussa on hiilari tarpeen, mutta
loppuu siihen. Ainakin minun itsekurini pitää niin hyvin, että pysyn tuohon 1000 kcal/vrk, ilman mitään vaikeuksia. Ei minun luonteellani sitten vahingossakaan käydä jääkaapilla välillä, kun olen sen itseni kanssa niin sopinut. Minulle sopii hyvin järjestelmä;
aamupala 8.00, päiväkahvi 14.00,lämmin ruoka 19.00 ja iltakahvi 23.00.
Espanjanssa yleisesti eletään klo 8.00 herätyksellä ja nukkumaan klo 1.00, lapsetkin. Nyt sittemmin aamulenkkeily on aikaistanut aamupalaa.
Olen ollu puhdas VHH yli puoli vuotta ja sain painoa rajusti alas, myös kovan itsekurin ansiosta, mutta en myöskään silloin lenkkeillyt. Urheilija tarvitsee paljon
suoritusten yhteydessä hiilareita, sanokoon kuka mitä tahansa.
Asiani oli kuitenkin tämä uusi Australialainen (ei amerikkalainen) dieetti, jossa
käytetään hyväksi myös kaikkein hitaimpia hiilareita. Kuten jo avauksessa sanoin,
maailma muuttuu Eskoseni, koita vain pysyä vauhdissa mukana.
En usko, että olisi jo keksitty se kaikkein paras dieettimuoto, on tulevaisuutta.
Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa kun yksilö ensin mitataan kaikilla mahdollisilla tavoilla tekemisineen kaikkineen, ja sitten siihen rakennetaan sopiva
dieetti tai vaikkapa urheiluohjelma.
Laitappas linkki lähteeseen, jotta voidaan lukaista juttu. Sinun luulot ja uskomukset eivät oikein vakuuta. Minä luin tuossa "männä vuosina" kirjasta, että maapallo on litteä ja aurinko kiertää maata. Lähde, nyykyäänkin arvostettu kristinusko....
Sieltä voi aloittaa. Viitteitä löytyy sieltä lisää.
tarvitsee hiilareita voittaakseen mutta jos elimistö on tottunut rasvanpolttoon niin ei tarvita erillistä tankkausta tehdä ja selviää vaikka maratonista. Minulle aamun kuntosalitreeniin riittää lusikallinen kookosöljyä ja sitten vettä.
En minäkään ole fanaatikko ja kaikki muut saa syödä niinkuin parhaaksi näkevät. En tyrkytä tapojani sen paremmin työtovereille, ystäville kuin sukulaisillekaan. VHH:lla en ole tarvinnut ajatella pitääkö itsekuri vai ei. Syön sen verran kuin keho vaatii ja kylläisyys tulee nykään aika nopeasti, annoskoot ovat pienentyneet eikä välipaloja tarvita. Väkisin en pysty syömään, elimistö kyllä ilmoittaa milloin riittää. Ähkyyn en ole koskaan itseäni syönyt, se vaara on vain runsashiilihydraattisella ruokavaliolla.
Niinkuin olen useasti sanonut, olen periaatteessa VHH.
Toin tämän GI-dieetin tähän vain kaiken kansan pällisteltäväsi ja juuri näin, tietysti ensimmäisenä epäiltäväksi. Mutta tutkitaan asia ennen hutkimista. En minä ole minkäänmoinen asiantuntija siinä. Tarkoituksena olikin selvittää, jos joku asiasta tietäisi enemmänkin, koska aihio näyttää mielenkiintoiselta. Minä otan selvää siitä ajan kuluessa enemmänkin.
Mielssä vain siintää alkuperäinen esi-isä luonnonihminen
tuolta tuhansien ja tuhansien vuosien takaa. Uskoisin hedelmien olleen se kaikkein helpoin tapa "metsästää". Nälkä sitten pakotti kaikkea kokeilemaan.
Viitteistä ja tutkimuksista puheenollen, ei ole minun silmiini koskaan sattunut
tieteellistä tutkimusta VHH:sta. Arvon ystävät laittakaapa linkkejä.
JariJo kirjoittaa täällä usein näistä erilaisista tutkimuksista. Mene hänen sivuilleen niin löydät lukuisia tutkimuksia liittyen VHH-ruokavalioon.
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/
Tervehdys,
sain eilen viimein ostettua Eestiläistä kefiiriä ja ostin juuri bisasta maitoa joten olosuhteet ovat otolliset kefiirin tekoon. Ainoa mikä uupuu on tieto ja taito.
Jo etukäteen kiittäen reseptistä!
Kentsu
laita valmista kefiiriä kattilaan desi ja sitten maitoa 9 dl päälle. Kuumenna kädenlämpöiseksi ja jätä avoimessa astiassa huoneenlämpöön. Aikaa valmistumiselle en voi sanoa koska se vaihtelee ilman lämpötilan ilmeisesti säätilan mukaan. Joskus se on valmista kolmessa tunnissa, joskus vie enemmän, varsinkin talvella. Täytyy vain tarkkailla ettei mene liian paksuksi. Kun se on valmista niin suljetussa astiassa jääkaappiin. Ostin Anttilasta sellaisia suurisuisia lasipulloja joissa on kierrekorkki kefiiriä varten. Kävin myös Lidlistä hakemassa saksalaista viiliä ja sekin on happanemassa. Valion viili ei hapantunut lainkaan.
Panen lieden päälle heti, kiitos.
Löytyihän vielä Tolesenkin aika selventävä juttu aiheesta.
Siis GI- hommmeleista.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/gijagk.html
Laajoja tietokantoja eri ravintoaineiden glykeemisistä indekseistä ja kuormista englanniksi:
http://www.glycemicindex.com/
http://mendosa.com/gi.htm
Täytyy ottaa huomioon, että GI-mittaukset on tehty terveille ihmisille ja mittausaika on rajoitettu yleensä kahteen tuntiin. Yksilöllisiä eroja voi olla paljon hajonnan vuoksi. Kakkostyypin diabeetikoille eivät nuo arvot varsinkaan päde insuliininerityksen poikkeavuuden vuoksi. Pienetkin GI- ja GL-arvot voivat antaa yllättävän korkeita verensokereita. Jokaisella ihmisellä, varsinkin diabeetikolla, on omat GI- ja GL-arvonsa. Diabeetikoille taulukkoarvot ovat korkeintaan suuntaa-antavia. Hiilihydraattien määrät ovat kuitenkin pääosassa verensokereiden kannalta. Millään matalankaan Gi:n ruoilla RHH:lla ei pääse yhtä hyvään tulokseen kuin VHH:lla.
Tässä on vielä suppeahko suomenkielinen GI/GL-lista:
http://www.kuntoplus.fi/Crosslink.jsp?d=1360&a=6650
Kannattaa huomata, että esimerkiksi porkkanan GI kasvaa selvästi, kun se kypsennetään.
Taulukossa on ilmeisiä virheitä. Esimerkiksi hassel- ja saksanpähkinöille on ilmoitettu täysin vääriä hiilhydraattiarvoja verrattuna fineliin. Onko hiilihydraatteihin laskettu myös kuidut? Ehkä selittäisi osan virheistä.