kipulääkemäärät selkäleikkauksen jälkeen

Todella kovaan kipuun auttoi minulla 2 x tramal 4 x päivässä. Oli niin kovat kivut ettei kusella viitinyt käydä. Isommalla oli siten pakko. Kipu oli noilla siedettävä.

Ei kuitenkaan nikamamurtumien tähden.
Dg on M48.0 Stenosis canalis spinalis lumbalis LII/III. LIII/IV et IV/V cum skoliosi decenerativa.
(Selkäydinkanavan ahtautumia, voimakkaasti ahtauttavat pikkunivelet, skolioosi).

Th. Operatiivinenhoito, laminoctomia LII-IV et deesi LII-IV.
(titaania ja nikamasta otettua luuta skolioosin tueksi)

Tämä oli seitsemäs minulle tehty leikkaus (rintasyöpä mukaan lukien) ja kaikkein kamalin.
Pari ensimmäistä viikkoa sairaalassa yritin vaan selvitä kipulääkkeestä seuraavaan.

Kotiin sain reseptit Panacod pore 20 kpl ja Panadol Forte 100 kpl.
Käytin 8,5 Panacodia alussa (loput joskus myöhemmin). Sitten siirryi Panadoliin. Ensin niitä meni 3 päivässä ja jossain vaiheessa vähensin yhteen ja sitten puoleen.
Särky oli kävellessä ja seisoessa kuitenkin niin kovaa, että aloin taas ottaa yhden Panadolin päivässä, uloslähtiessä.
Sitten, kun leikkauksesta oli kulunut tasan 11 kk, luin jostakin Parasetamolin aiheuttamista haitoista ja samalla selkä tuntui aika hyvältä, joten päätin lopettaa Panadolin kertaheitolla. Siitä tulee kolmen pv:n kuluttua kuukausi.
Tosin olen joutunut kovan päänsäryn vuoksi ottamaan sitä kolmisen kertaa, mutta sitä en laske tähän.
Ei minun selkäni kuitenkaan missään tapauksessa kipuilematta ole, mutta olen keksinyt erilaisia konsteja pitää kipu aisoissa.
Koska minulla ei maatessa, eikä kunnon tuolilla istuessani ole kipuja ollenkaan, lääkkeiden poisjättäminen on varmasti ollut helpompaa kuin monella muulla.

Kotona istun aina, kun on mahdollista, siis esim. ruokaa laittaessani teen kaiken mahdollisen istualtani. Kun olen hetken istunut, niin selkä kestää taas hetken seisomista tai kävelyä.
Alussa minulla oli rollaattori kotona ja lähitienoilla ulkoillessani muutaman kuukauden, mutta sitten ostin kävelykepin. Olihan siinä pieni kynnys ottaa keppi linja-autoon kaupungille mennessäni. Vähään aikaan en ottanutkaan. Sitten kuitenkin huomasin kuinka paljon keppi liikkumistani paransi ja nykyään olen jo aika hyvin siihen tottunut. Minua se todella auttaa uskomattoman paljon.

Joka päivä minulla kuitenkin on kiusaus ottaa Panadolia, varsinkin kun on koko ajan tunne, että häntäluuni on vinksinvonksin (siinähän on nikamia, jotka ainakin tuntuvat olevan missä asennossa kulloinkin) aiheuttaen painon ja puristuksen tunnetta ja istuinluut ovat kuin jokin kova kehikko, minkä päällä istuessani keikun.

Omalääkärini kuitenkin sanoi, ettei yksikään ortopedi rupea minua enää niiden vuoksi leikkaamaan, enkä tosiasiassa uskaltaisi leikkaukseen mennäkään.

Leikannut ortopedi ei ensimmäisessä jälkitarkastuksessa myöskään ilm. ottanut asiaa vakavissaan, koska tyytyi sanomaan vaan, että joku toinenkin on joskus valittanut samaa.
Sairaalan fysioterapeutti jälkitarkastuksessa sanoi, että joku on valittanut, että tuntuu kuin istuisi laatan päällä, mutta ei näille ilm. sitten voi mitään tehdä.
Kuitenkaan ne eivät ole kipeät, mutta saattavat (omasta mielestäni) kyllä aiheuttaa selkäsärkyä. Ehkä painavat jotain hermoa.

Siis näin minä yritän selvitä ja tässä kuussa tulee kuluneeksi vuosi leikkauksesta.