Studio55-nettisivuston haastattelussa oleva MTV3:n entinen uutisankkuri Pirkko Arstila, 71, haluaa kannustaa naisia passaamaan miehiään ja kantamaan ruokaa heidän eteensä.
Toimittaja-kirjailija Pirkko Arstilan kertoo näiden oppinesa olleen hyväksi havaittuja jo neljän sukupolven ajan. Hän oppi pikkutyttönä isoäitinsä äidiltä hyvin konkreettisia neuvoja. Mieleenpainuvin niistä liittyi miesten ja ruuan suhteeseen.
− Miehelle ei pidä puhua, kun hän on nälkäinen. Lapsena kun halusin mennä innoissani kertomaan isoisälleni jotain juttua, isoäiti saattoi sanoa, että älä mene vielä, pappa ei ole vielä syönyt. Pitää siis olla tilannetajua, Arstila kertaa Studio55:lle.
Arstilan perheessä vaimot valmistivat aina ruokaa miehilleen. Kyse ei missään nimessä ollut naisten alistumisesta, vaan normaalista kunnioittamisesta. Samalla, kun vaimot kunnioittivat miehiään, miehet kunnioittivat ja ylistivät vaimojaan.
Hän haluaisi antaa passaamiselle nykyistä paremman arvon. Passaaminen kun kuulostaa nopeasti liian alhaiselta.
− Passaaminenhan on mukavaa! Mutta sitä ei pidä tehdä pakosta, vaan omasta halusta.
Nainen, ole seksikäs!
Hän ei näe siinä mitään tasa-arvon vastaista, että parisuhteessa sukupuolten erilaisuudet ovat vahvasti esillä. Arstila esimerkiksi puhuu rohkeasti siitä, että seksuaalisuuden nimissä miehen pitää näyttää mieheltä ja naisen naiselta.
− Naisen ei pidä kulkea mutanaamio kasvoillaan, papiljotit päässään ja rumat alusvaatteet yllään miehen edessä imuroimassa. Sillä tavalla ei nimittäin seksuaalinen jännite säily. Onhan se hauskempaa, että mies näkee naisensa ikään kuin valmiina. En tiedä, mitä feministit tästä sanovat, mutta ei sillä tässä kohdin ole niin väliä, Arstila paukauttaa.
Toimittaja-kirjailija Pirkko Arstilan kertoo näiden oppinesa olleen hyväksi havaittuja jo neljän sukupolven ajan. Hän oppi pikkutyttönä isoäitinsä äidiltä hyvin konkreettisia neuvoja. Mieleenpainuvin niistä liittyi miesten ja ruuan suhteeseen.
− Miehelle ei pidä puhua, kun hän on nälkäinen. Lapsena kun halusin mennä innoissani kertomaan isoisälleni jotain juttua, isoäiti saattoi sanoa, että älä mene vielä, pappa ei ole vielä syönyt. Pitää siis olla tilannetajua, Arstila kertaa Studio55:lle.
Arstilan perheessä vaimot valmistivat aina ruokaa miehilleen. Kyse ei missään nimessä ollut naisten alistumisesta, vaan normaalista kunnioittamisesta. Samalla, kun vaimot kunnioittivat miehiään, miehet kunnioittivat ja ylistivät vaimojaan.
Hän haluaisi antaa passaamiselle nykyistä paremman arvon. Passaaminen kun kuulostaa nopeasti liian alhaiselta.
− Passaaminenhan on mukavaa! Mutta sitä ei pidä tehdä pakosta, vaan omasta halusta.
Nainen, ole seksikäs!
Hän ei näe siinä mitään tasa-arvon vastaista, että parisuhteessa sukupuolten erilaisuudet ovat vahvasti esillä. Arstila esimerkiksi puhuu rohkeasti siitä, että seksuaalisuuden nimissä miehen pitää näyttää mieheltä ja naisen naiselta.
− Naisen ei pidä kulkea mutanaamio kasvoillaan, papiljotit päässään ja rumat alusvaatteet yllään miehen edessä imuroimassa. Sillä tavalla ei nimittäin seksuaalinen jännite säily. Onhan se hauskempaa, että mies näkee naisensa ikään kuin valmiina. En tiedä, mitä feministit tästä sanovat, mutta ei sillä tässä kohdin ole niin väliä, Arstila paukauttaa.
Vastaukset 29
Vanhimmat
jos mies ajattelee noin, niin kannattaa ainakin minusta pysyä hyvin kaukana! :)
Enpä minäkään jaksaisi aina kotonani olla aina "ikään kuin valmiina".
Eihän tuossa alkuviestin asiassa ole mitään pahaa, jos se tulee luonnostaan ja mielellään passaa ja stressaamatta varjelee jotain naisellisuuden salaisuutta sillä, ettei koskaan ole miehensä edessä meikittä ja rumissa alusvaatteissa. Luulen kuitenkin, ettei miehenikään tahtoisi minusta sellaista.
Me miehet vaan ollaan luonnostaan komeita toisin kuin te naiset jotka tarvitsette meikkiä näyttääksenne kauniilta. :)
sinun olevan feministi ;(
Miehen naama kelpaa naisille ihan hyvin meikittä vaikkei nyt niin komea olisikaan.
ei voisi vähempää kiinnostaa mitä sinä ajattelet.
Monet miehet ovat varsin komeita, mut harva nainen on luonnollisen kaunis ilman meikkiä. :)
Ihan ok.
"Tykkäät selvästikin enemmän miehistä."
En tykkää, olen 100-prosenttinen heteromies. :) Ei kyllä ollut mikään yllätys että löit homo-kortin pöytään heti kun mies kehuu omaa sukupuoltaan enemmän kuin naisia. Naisethan kehuvat jatkuvasti itseään ja muita naisia mutta heitä miehet ei koskaan alennu sanomaan lesboiksi... hmm.. ehkä miehet ovat keskustelutaidoiltaan naisia taitavampia? ;)
Miehethän täällä kilvan kehuvat itseään ja toisiaan, on ihme että ylipäätään naiset kiinnostaa ;)
sen mukaan. Harva nainen on luonnollisen kaunis, suurin osa ns. miestenkin kehumista "kauniista naisista" on vain meikillä feikattuja kuoria vailla tietoakaan oikeasta kauneudesta. Monet "Hollywood-kaunottaretkin" ovat pelkkiä meikkialustoja.
Pitää passata mutta miehen nähden ei saa imuroida.
Joo ei kiitti. Passailen mielummin itseäni.
Jos tuo toimii hänen suhteessaan, niin mikäpä siinä, siitä vaan. Hiukka ylimielistä kyllä tulla esittämään, että sama malli olisi hyvä kaikille.
Mun mieheni vois katsoa vähän pitkään, jos alkaisin kekkaloida kotosalla meikattuna, viimesen päälle kammattuna ja pyntättynä... Eiköhän hän liene ihan tarkoituksella valinnut naisen, joka osaa olla rennosti oma itsensä eikä vietä aikaansa peilin edessä. Vielä pahempi paikka olisi, jos en antaisi miehen kokata, koska se on hänelle mieluisaa hommaa.
Tuo ettei nälkäiselle miehelle kannata puhua mitään pitää kyllä paikkansa. Miehet kiukuttelevat jos ovat nälkäisiä. Nykypäinän itsenäinen mies osaa laittaa ruokaa itsekin.
Mitä tulee noihin muihin juttuihin niin minusta on ihan ymmärrettävää että 71-vuotias nainen ajattelee tuolla tavoin. Sellaista se elämä oli entisaikaan. Oma äitini on sitä mieltä, että naisen elämäntehtävä on miehen miellyttäminen ja jos mies on tyytymätön (esim. hakkaa naista tai raiskaa naisen) niin se on naisen vika.
En minä näe mitään syytä yrittää muuttaa tuollaisia käsityksiä. Eivät nuo naiset ota mitään tietoa vastaan omien (lasten) lapsiensa ikäisiltä naisilta. Ihan turha keskustella mistään. Ne nyt vaan ajattelevat tuolla tavoin.
Juuri noin siltä osin, ettei 71-vuotiaan käsityksiä muuteta.
Kuvittelen, että käytännön elämässä voi olla vaikea olla imuroimatta miehen nähden. Ja tuntuisi aika vaivalloiselta, jos pitäisi olla täydet tällingit päällä kotonakin, kun muutenkin kotoa lähtiessä pitää katsoa peiliin ja siinäkin on muistamista (kun asuu yksin). Itsestä huolehtiminen ja laittautuminen myös kotioloissa on toisen huomioimista siinä missä palveleminenkin.
Eikä palvelemisessa mitään huonoa ole. Puolin ja toisin. Huonoa on se, jos ei saa ketään koskaan palvella.
>
Tähän haluaisin täsmennystä. Ei ravintolan kokkikaan pitkään duunissa viihdy, jos palautteena annetaan vain kunnioitusta ja ylistystä. Jotakin kouriintuntuvaa olisi saatava: kokki saa palkkaa ja vaimo...mitä?
Arstilalla on ihan tyypilliset 1930-luvulla syntyneen ihmisen mielipiteet. Pitäköön hän ne, mutta sopisi myös ymmärtää, että ne ovat hänen omia mielipiteitään. Entinen MTV3:n uutisankkuri ei ihan kelpaa roolimalliksi, saati auktoriteetiksi.
Entisajan maailmassa toi toimi varmaan erinomaisesti että nainen hoiti kevyemmät kotityöt ja miehillä oli sitten hommanaan ne raskaat ulkotyöt (siis maalla). Kaupungissakin toimi hyvin koska mies oli usein se perheen elättäjä joten pitihän sen naisen nyt jotenkin "hoivata" miestään että se jaksaa tehdä pitkää päivää ja kantaa rahaa kotiin vaimolle ja lapsille.
Roolit ovatkin muuttuneet nykyään kovasti koska mies ei ole enää se elättäjä, maksaa "vain" puolet kuluista, joten minkäs takia sen pitäis saada ilmaista hyysäämistä naiseltaan (kokkaus, siivous, pyykinpesu, lastenhoito)? Mitä nainen saa noista vastineeksi? Mitä jos nainen ei halua esim. siivota yksin vaan ehdottaa ulkopuolista siivoojan palkkaamista kotiin, kumman kuuluu se maksaa? Naisenko, sen vuoksi että on naisen hommia?
"Miesten työt" alkaa olla historiaa kerros- ja rivitaloissa ja hyvin pitkälti niissä lähiöomakotitaloissakin mutta "naisten työt" säilyy ja ilmeisesti ei helpolla muutu "yhteisiksi kotitöiksi". Ja tässä syy miksi monet eronneet naiset sanovat pääsevänsä paljon helpommalla elämässä eron jälkeen.
Ja tosta vaatetuksesta: mitäs kun ukko kulkee hieltä haisevana ja jotkut elähtäneet verkkarit jalassa kotona? Onkohan Arstila puuttunut tämmöiseen epäkohtaan missään kirjoituksessaan?
Ei tarvitse itse enää lisätä tähän mitään.
Ruoan laittaminen toiselle on minusta kaunis osoitus siitä että välittää toisesta. Nytkin mieheni on keittiössä kokkaamassa. :) Minä taas olen käynyt hankkimassa meille ruokatarpeet ja nyt on pyykkiurakka meneillään, päivän viimeiset pyykit pyörivät koneessa, muut on jo ripustettu kuivumaan. Passaaminen on minusta erittäin kannatettavaa, mutta se on väärin jos vain toinen passaa ja toinen on passattavana.
Samoin mies saa näyttää mieheltä ja nainen naiselta. (Miehellä kuuluu olla parta! :) )
Se että mieheni osaa pukeutua eikä käytä kotonakaan paskaisia/rikkinäisiä vaatteita, saa minutkin skarppaamaan > risaiset, liian isot collegehousut ovat käytössä vain silloin kun mies ei ole kotona. xD
Juu, minäkin haluan syödä rauhassa etenkin jos on tosi kova nälkä. :)
Tämän päivän kaupunkilaisperheessä olisi melko mahdotonta noudattaa työnjakoa jossa mies tekee "miesten työt" ja nainen "naisten työt". Perinteisiä "miesten töitä"; halonhakkuuta jne, kun ei kertakaikkaan ole. Kun molemmat vielä käyvät töissä, on aivan selvää että arkihommat jaetaan välittämättä siitä mikä on viime vuosisadalla mielletty naisten tai miesten hommaksi.
No hommat ovat näköjään toimineet heillä niin eikai se kovinkaan paska systeemi voi olla. Todennäköisesti parempi mitä tässä avioerotilastoja katselen, vielä jos pitää siitä elämäntyylistä niin sehän on täysin win-win tilanne.
"Passaaminenhan on mukavaa! Mutta sitä ei pidä tehdä pakosta, vaan omasta halusta."
Näinpä näin. Peilistä ne syyt aina löytyy jos suhteet kariutuu eikä siitä toisesta henkilöstä.
Naiset käyvät töissä nykyisin ja kaiken "naisten työn" jälkeen ja lasten hoidon jälkeen pitäisi ehtiä vielä passata miestä ja tyydyttää seksuaalisesti.
Mitä jää "Miesten työksi" työpäivän jälkeen. Lehdenluku? Kahvinjuonti? Renkaiden vaihto? (kaksi kertaa vuodessa eikä kertaakaan jos on kitkat ja aina voi ajaa huoltoasemalle. Just joo..) Jos asuu kerrostalossa on huoltomiehet sun muut eikä pihastakaan tarvitse huolehtia.
Onneksi on 2000-luku! Saa kotityötkin jakaa puolisoiden kesken.
Kukaan tarkoita sitä, että mies käy töissä jonka jälkeen rysähtää sohvalle katsomaan tv:tä samalla kun nainen käy töissä ja sen jälkeen kaupassa ja sitten tekee ruuan, hoitaa lapset ja pesee pyykit.
Vaan yleisesti sitä, että molemmat voivat paasata toisiaan. Mies käy vaikka kaupassa hakemassa ruuat, nainen laittaa sen hyvän ruuan miehelle jonka aikana mies käy vaikka laittamassa lämpimän kylvyn naiselle.
Hyvin yksinkertaista missä molemmat paasaa omilla tavoillaan toisiaan. Nykyään se taitaa vain olla niin, että naiset jotenkin pelkäävät tota paasaamista ja tää "vahva nainen" legenda mikä nykyään elää suomessa jotenkin kieltää miesten paasaamisen tai sitten se nainen leimataan miesten alistamaksi tjsp.
Ei se tasa-arvosta ole pois ja vahva nainen on vahva vaikka meistä passaisikin jos kerran mies passaa vuorostaant akaisin!
Alkuperäisestä tekstistä tuli kyllä aika ykspuolinen kuva tosta passaamisesta:
"Arstilan perheessä vaimot valmistivat aina ruokaa miehilleen."
Kyllähän siellä perheissä ja parisuhteissa nykyäänkin jonkun sitä ruokaa pitää valmistaa, usein se on nainen mutta onneksi nykypäivänä myös mies usein puuhaa keittiössä. Yökötti vain tuo yksipuolinen kuva että naisten pitää passata miehiä, ihan kuin se olis jotakin vain naisille kuuluvaa luontevaa hupia jota tehdään vuodesta toiseen ainoastaan hyvän mielen vuoksi.
Mutta tasapuolisuuden vuoksi ehdotan että hoitakoon miehet sitten sen imuroinnin, ja auta armias jos on jotku reikäset kalsarit jalassa imuroidessa niin kyllä jännitteet katoaa suhteesta!
Pihvikakku lukekoon kirjalliset tuotoksensa paremmin, ettei tässä tarvitse ottaa herneitä nenukkiin.
Paasaaminen on jotain ihan muuta....
Tottakai kaikki ihmiset ovat oman aikansa lapsia ja noudattavat sitä "koodia" joka on kotona opittu.
Mutta onhan tuossa jotain jota voi nykypäiväänkin soveltaa - tehdä toiselle arkisia palveluksia, rakkauden palveluksia. Halu tehdä rakkaansa olo miellyttäväksi ihan vain siksi, että rakastaa toista. Se on kahdensuuntainen tie, eikä kukaan jaksa aina vain antaa, jos ei koskaan saa vastapalveluksia. Jonkun on kuitenkin aloite tehtävä, joten jos aina odottaa, että se toinen tekee jotain ensin, jäädään pattitilanteeseen jossa molemmat odottavat toiselta jotain...
Tulipa muuten tässä mieleen, että keskustelupalstan aiheissa ei ole mainittu rakkautta ollenkaan... onko se itsestään selvää vai turhaa löpinää? :)
Juttua kesken.
"Arstilan perheessä vaimot valmistivat aina ruokaa miehilleen. Kyse ei missään nimessä ollut naisten alistumisesta, vaan normaalista kunnioittamisesta. Samalla, kun vaimot kunnioittivat miehiään, miehet kunnioittivat ja ylistivät vaimojaan."
Eli kun naiset passaavat valmistamalla ruokaa niin miehet kunnioittavat ja ylistävät vaimojaan, en tiedä miten siellä se homma tehdään, mutta niin se pitääkin toimia. Oletetaan nyt, että kunnioittaminen ja ylistäminen on muutakin kuin kiitos sana ruokailun jälkeen.
Eli nainen tekee paremmin sen mitä osaa jotta miehellä on mukava olla ja mies tekee sitten jotain toisia asioita jotta naisellakin on mukava olla.
Mä en näe mitään väärää siinä jos nainen osaa tehdä paremmin ruokaa niin jos hän sitten tekee sen, mies voi sitten tehdä jotain sellaista mitä hän osaa vastapalveluksi.
Hyvä että joku oikolukee meitin tekstit ja korjaa ne mun puolesta. :)
Homma ei mene niin että nainen tekee automaattisesti ruoat ja mies sitten ylistelee naista, heh heh.. Molempien kuuluu ottaa vastuu arkiaskareista. Vaikka nainen hoitaisi jokaikisen asian taloudessa paremmin kuin mies, se ei oikeuta miestä olemaan tekemättä kotitöitä. ;)
Ruuanlaitto on yksi sellainen jokapäiväinen juttu joka kuuluu aivan ehdottomasti molemmille, varsinkin jos molemmat käyvät töissä. Sitä ei millään kylpyvesien laskemisella korvata, on se sen verran iso kokonaisuus ja aikaavievä osa kotitöistä kaikenkaikkiaan.
Joskus teininä liftireissulla juttelin yhden vanhan mormonimiehen kanssa. Se neuvoi että älä koskaan ota miestä joka ei osaa laittaa ruokaa. Se on ollut aivan hemmetin hyvä neuvo, vaikka tulikin yllättävältä taholta.