Olemme molemmat vielä nuoria, päälle parikymppisiä. Asumme vuokralla, meillä on 1v lapsi. Olemme tunteneet toisemme noin seitsemän vuotta, joista yhdessä olemme taivaltaneet vasta vähän päälle kaksi vuotta.
En tullut tänne ruikuttamaan, lähinnä purkamaan tuntojani ja hakemaan vinkkejä kuinka jaksaisin jatkaa nykyisessä suhteessani. Rakastan miestäni, mutta arki tuntuu välillä todella ylitsepääsemättömän vaikelta. Eli valoitanpa hieman arkemme kulkua..
Muutettuamme yhteen minusta alkoi pikkuhiljaa tuntumaan kuin mieheni ehkä salaili minulta jotakin. Ja kyllä, hän salasi. Vanhoja laskuja ulosotossa roppakaupalla. Ensimmäinen vuosi meni sitten eläen yli varojemme.. mies osteli itselleen kaikenlaista kivaa tietenkin ostimme myös tulevalle vauvalle kaikenlaista eläminen. Ja tilannehan johti siihen että tällä hetkellä olen itse kusessa raha-asioideni kanssa: ulosotossa jo ties kuinka paljon.. :(
No, tilanne mutkistui entisestään kun lama nosti päätään ja mieheni jäi lomautukselle ja sitä kautta työttömäksi. Olemme sitten eläneet milloin milläkin rahalla, tutuilta lainaillen, minun kotihoidontuellani.. liitonrahoilla, toimeentulotuella. Että on ollut sinnittelemistä jo raha-asioissakin.
No, hoidin vauvaa mielelläni alkuaikojen ylitse.. imetin yli 1vuotiaaksi.. tältä osin kaikki sujunut mukavasti vaikka ensimmäinen onkin kyseessä.
Ongelmana raha-asioideni lisäksi on mieheni, jonka ns. todellinen luonne on paljastunut hyvin ikävällä tavalla arjen raskauttajana! Hänen jäädessään lomautetuksi ja työttömäksi, hän on osallistunut kotitöihin ehkä n. muutaman kerran kuukaudessa ja tällöinkin kun on ns. saanut itse jotain vastineeksi, eli lähtenyt käymään jossakin yms. ettei vaan miesrukalle tule itselleen "huono omatunto" kun on milloin missäkin menoloilla. Eli tällöinkin syy kotitöiden tekoon puhtaasti itsekäs, ei niinkään huomioonottava.
Tässä välissä pitänee sanoa, että en varmasti itkeskelisi tilannettani jos mieheni olisi töissä, tekisin kotityöt ja hoitaisin lapsen, mukisematta. Mutta jos molemmat kotona, niin olisin kyllä odottanut hieman osanottoa kaksilahkeisenkin suunnalta, vai mitä sanotte?
Välillä on tuntunut että lapsenhoitokin on hänelle pelkkää vastuuta, vaikka olisin kuvitellut, että miehelle olisi hieno asia saada esikoislapsekseen poika, hänen kanssaan sitten leikkiä poikien leikkejä ja toimia miehisenä esimerkkinä.. (?)
Mitä ihmettä tekisin tilanteeni kanssa, mies välillä kuin kiukutteleva lapsi itsekin. Yksi hyvä puoli on ainakin, ettei juo alkoholia, mutta olen hänelle sanonutkin, että sitä en katsoisi päivääkään: lapsuudestani johtuen.
Huhhuh.. ja uusin käänne oli n. kuukausi sitten kun mieheni halusi laittaa sivut eräälle seksipalstalle. No, otimme kuvia jne. Sitten hän rupesikin jo kyselemään että olenko ikinä haaveillut että olisin naisen kanssa.. hän voisi sitä "KATSELLA" HAH! Miten tyhmänä hän minua oikein pitää? No LÄHDIN mukaan leikkiin, ihan vain nähdäkseni että ottaisiko hän todella ulkopuolisen sotkemaan suhdettamme vielä entisestään(??) Jep. Nyt sitten viime kuun lopussa "löytyi" mukava pariskunta, eli tiukka perseinen - tummat, pitkät hiukset naisella.. muutenkin niin kiimainen misuli että! Mies oli ihan täpinöissään.. mietti jo että milloin voitaisiin lähteä KAHVILLA käymään!! Olin leikissä mukana aina siihen asti kun riettiin jo miettimään sitä päivämäärää, sitten yksinkertaisesti "Räjähdin" eli toisinsanoen murruin täysin.
Voiko toinen rakastaa minua 100% (näin väittää) jos haluaa ottaa ulkopuolisia suhteeseemme? Ei KUULEMA haittaisi nähdä minua toisen miehen kanssa (parinvaihto) jos hänellä olisi myös nainen ketä naisi. Ja voisin kuulemma olla siinä sitten välillä sen toisen naisenkin kanssa.
En oikeesti enään ymmärrä mitään?? Olen niinkuin ihan hukassa jo itseni ja tämän suhteen kanssa, että tuntuu kohta etten enään jaksa tätä tilannetta. Voiko tätä korjata, ja miten? Olen yrittänyt puhua näistä kaikista asioista, vähän aikaa saattaa mennäkin hyvin, mutta sitten palataan "arkeen"..
Ihan uusin paljastus oli sitten tämä pornon katselu. Jokapäiväistä! Eilenkin kun olin poikaa syöttämässä, katsoi sillä välin pornosivuja netistä. Oli sitten ihan pakko katsoa onko hänellä puhelimenkin kautta pääsy pornoon, niin TOTTAKAI oli. HOhhoh! Onko tämä normaalia, teidän mielestänne, meidän tilanteen huomioonottaen?? Viettä vessassakin kerralla aina jonkun 30min (vähän naurattaa ees kun pitää kellosta katsoa, mutta olen jo epätoivoinen.. :D) ja tätä siis saattaa olla 4 x per päivä. Eli yhteensä helposti 1,5-2h.
Tykkää käydä kalassa kavereittensa kanssa, tässä ei ole mitään pahaa mutta kun on tosiaan tuntunut: että mitäpä se mies siis on tehnyt viime kuukaudet=
-istunut vessassa paskalla, ja ties mitä muuta tehden..
-käy tupakalla
-soittelee serkulleen
-käy kalassa
-vonkaa seksiä (mitä kyllä olen antanut!)
AUttakaa.. en oikeesti enään kohta jaksa..
-Epätoivoinen
En tullut tänne ruikuttamaan, lähinnä purkamaan tuntojani ja hakemaan vinkkejä kuinka jaksaisin jatkaa nykyisessä suhteessani. Rakastan miestäni, mutta arki tuntuu välillä todella ylitsepääsemättömän vaikelta. Eli valoitanpa hieman arkemme kulkua..
Muutettuamme yhteen minusta alkoi pikkuhiljaa tuntumaan kuin mieheni ehkä salaili minulta jotakin. Ja kyllä, hän salasi. Vanhoja laskuja ulosotossa roppakaupalla. Ensimmäinen vuosi meni sitten eläen yli varojemme.. mies osteli itselleen kaikenlaista kivaa tietenkin ostimme myös tulevalle vauvalle kaikenlaista eläminen. Ja tilannehan johti siihen että tällä hetkellä olen itse kusessa raha-asioideni kanssa: ulosotossa jo ties kuinka paljon.. :(
No, tilanne mutkistui entisestään kun lama nosti päätään ja mieheni jäi lomautukselle ja sitä kautta työttömäksi. Olemme sitten eläneet milloin milläkin rahalla, tutuilta lainaillen, minun kotihoidontuellani.. liitonrahoilla, toimeentulotuella. Että on ollut sinnittelemistä jo raha-asioissakin.
No, hoidin vauvaa mielelläni alkuaikojen ylitse.. imetin yli 1vuotiaaksi.. tältä osin kaikki sujunut mukavasti vaikka ensimmäinen onkin kyseessä.
Ongelmana raha-asioideni lisäksi on mieheni, jonka ns. todellinen luonne on paljastunut hyvin ikävällä tavalla arjen raskauttajana! Hänen jäädessään lomautetuksi ja työttömäksi, hän on osallistunut kotitöihin ehkä n. muutaman kerran kuukaudessa ja tällöinkin kun on ns. saanut itse jotain vastineeksi, eli lähtenyt käymään jossakin yms. ettei vaan miesrukalle tule itselleen "huono omatunto" kun on milloin missäkin menoloilla. Eli tällöinkin syy kotitöiden tekoon puhtaasti itsekäs, ei niinkään huomioonottava.
Tässä välissä pitänee sanoa, että en varmasti itkeskelisi tilannettani jos mieheni olisi töissä, tekisin kotityöt ja hoitaisin lapsen, mukisematta. Mutta jos molemmat kotona, niin olisin kyllä odottanut hieman osanottoa kaksilahkeisenkin suunnalta, vai mitä sanotte?
Välillä on tuntunut että lapsenhoitokin on hänelle pelkkää vastuuta, vaikka olisin kuvitellut, että miehelle olisi hieno asia saada esikoislapsekseen poika, hänen kanssaan sitten leikkiä poikien leikkejä ja toimia miehisenä esimerkkinä.. (?)
Mitä ihmettä tekisin tilanteeni kanssa, mies välillä kuin kiukutteleva lapsi itsekin. Yksi hyvä puoli on ainakin, ettei juo alkoholia, mutta olen hänelle sanonutkin, että sitä en katsoisi päivääkään: lapsuudestani johtuen.
Huhhuh.. ja uusin käänne oli n. kuukausi sitten kun mieheni halusi laittaa sivut eräälle seksipalstalle. No, otimme kuvia jne. Sitten hän rupesikin jo kyselemään että olenko ikinä haaveillut että olisin naisen kanssa.. hän voisi sitä "KATSELLA" HAH! Miten tyhmänä hän minua oikein pitää? No LÄHDIN mukaan leikkiin, ihan vain nähdäkseni että ottaisiko hän todella ulkopuolisen sotkemaan suhdettamme vielä entisestään(??) Jep. Nyt sitten viime kuun lopussa "löytyi" mukava pariskunta, eli tiukka perseinen - tummat, pitkät hiukset naisella.. muutenkin niin kiimainen misuli että! Mies oli ihan täpinöissään.. mietti jo että milloin voitaisiin lähteä KAHVILLA käymään!! Olin leikissä mukana aina siihen asti kun riettiin jo miettimään sitä päivämäärää, sitten yksinkertaisesti "Räjähdin" eli toisinsanoen murruin täysin.
Voiko toinen rakastaa minua 100% (näin väittää) jos haluaa ottaa ulkopuolisia suhteeseemme? Ei KUULEMA haittaisi nähdä minua toisen miehen kanssa (parinvaihto) jos hänellä olisi myös nainen ketä naisi. Ja voisin kuulemma olla siinä sitten välillä sen toisen naisenkin kanssa.
En oikeesti enään ymmärrä mitään?? Olen niinkuin ihan hukassa jo itseni ja tämän suhteen kanssa, että tuntuu kohta etten enään jaksa tätä tilannetta. Voiko tätä korjata, ja miten? Olen yrittänyt puhua näistä kaikista asioista, vähän aikaa saattaa mennäkin hyvin, mutta sitten palataan "arkeen"..
Ihan uusin paljastus oli sitten tämä pornon katselu. Jokapäiväistä! Eilenkin kun olin poikaa syöttämässä, katsoi sillä välin pornosivuja netistä. Oli sitten ihan pakko katsoa onko hänellä puhelimenkin kautta pääsy pornoon, niin TOTTAKAI oli. HOhhoh! Onko tämä normaalia, teidän mielestänne, meidän tilanteen huomioonottaen?? Viettä vessassakin kerralla aina jonkun 30min (vähän naurattaa ees kun pitää kellosta katsoa, mutta olen jo epätoivoinen.. :D) ja tätä siis saattaa olla 4 x per päivä. Eli yhteensä helposti 1,5-2h.
Tykkää käydä kalassa kavereittensa kanssa, tässä ei ole mitään pahaa mutta kun on tosiaan tuntunut: että mitäpä se mies siis on tehnyt viime kuukaudet=
-istunut vessassa paskalla, ja ties mitä muuta tehden..
-käy tupakalla
-soittelee serkulleen
-käy kalassa
-vonkaa seksiä (mitä kyllä olen antanut!)
AUttakaa.. en oikeesti enään kohta jaksa..
-Epätoivoinen
Vastaukset 19
Vanhimmat
Asetapa nyt vastakkain se mystinen "rakkaus" ja se, kuinka paljon oikeasti pidät miehestäsi ja mitä annat ja mitä saat.
Sitten mietit, jaksatko tuota menoa seuraavat 60 vuotta, ja punnitset paremman tasan kahdesta vaihtoehdosta: joko lähdet tai jäät.
Toivottelen voimia yksinäiselle taipaleellesi.
Tajua lähteä NYT. Ajan kanssa vain katkeruus kasvaa.
Et ole ensimmäinen, etkä viimeinen.
mieltä ole edellisen kanssa.
Siis mitä pahaa on jos käy vessassa, tupakalla, kalassa, soittelee serkun kanssa. Ihan normaaleja toimintoja!
Ja ei juo alkoholia edes. Ja ilmeisesti myös välillä hoitaa lastakin?
Mutta nuo raha-asiat ja tuo ulkopuolisten ottaminen seksiin, niin niille nyt jotain täytyisi tehdä. Koettaa selvittää puhumalla.
Jos ei auta, niín sitten miettiä uudestaan.
..mutta kun olisin odottanut perhe-elämältä muutakin, kuin pelkkää yksin puurtamista. Toinen tuntuu vaan jatkavan samanlaista poikamieselämää kuin mitä oli ennen minun ja lapsen tulemista kuvioihin. Ja huolestuttanut tämä tilanne kun arki tulee entistä enemmän vastaan.. kauankohan mies jaksaa "olla tyytyväinen".. suoraan sanoen, jos meillä ei olisi lasta niin olisin lähtenyt jo ajat sitten. Ihan vain lapsen takia yritän nyt sinnitellä jotenkin ja katsoa josko tähän touhuun saisi jotain järkeä.
Niin että käyn toki itsekin vessassa, soittelen kavereitten kanssa ja sen semmoista, mutta en tee sitä 24/7, vältellen kotitöitä näiden varjolla.. :P
täytyy vaan yrittää käyttää naisen viekkautta jospa tällä tavalla sais jotakin positiivista muutosta aikaan..
sinun juuri pitääkin lähteä ja liukkaasti! Et tuolla kuviolla voi saada lapselle turvallista tulevaisuutta. Yksin pystyt vastaamaan itsestäsi ja lapsesta, hakeudut velkaneuvojalle saadaksesi taloudellisen asemasi kuntoon ja elämäsi järjestykseen. Se e_i onnistu tuollaisen luuserimiehen kanssa!
Hmm, tuossa tulikin esiin jo monta erityyppistä ongelmaa...
Kotityöt tosiaan pitäisi jakaa oikeudenmukaisesti, eli jos molemmat ovat kotona niin molemmat tekevät saman verran töitäkin. Yhteistä kotia vartenhan ne ovat, ei niin että niistä saa "palkkioksi" jotain muuta. Puhu miehellesi tästä.
Seksistä sanot, että "olet kyllä antanut". Onko seksi mielestäsi asia, jota sinä "annat" ja mies "saa"? Etkö itse halua ja nauti siitä? Jos suhtaudut seksiin ikäänkuin velvollisuutena, niin mies ei ehkä saa siitä itsekään kunnolla tyydytystä. Monet miehet kun haluaisivat että nainenkin nauttii. Ehkäpä hänen parinvaihtopuuhansa on yritys piristää seksielämäänne?
Sinänsähän on ihan mahdollista että pariskunta rakastaa toisiaan täysin vaikka harrastavat seksiä muidenkin kanssa. Tästäkin teidän pitäisi puhua asiallisesti. Sinun oma suhtautumisesi miehen ehdotukseen ei ollut kovin fiksu: ensin "lähdet mukaan" eli valehtelet miehellesi olevasi itsekin kiinnostunut puuhasta, ja sitten viime hetkellä "räjähdät" eli paljastat että asia kammottaakin sinua. Miten miehesi voisi ymmärtää tunteitasi, kun et puhu niistä hänelle?
Kysy ihmeessä suoraan, mitä teidän seksielämästänne puuttuu kun hän haluaa parinvaihto- ym. touhuja. Kysy vaikka sitäkin, mitä mies niin pitkään vessassa puuhailee. Keskustelkaa! Ei ne asiat sillä ainakaan selviä, että kumpikin kyräilee ja arvuuttelee mitä toisen päässä liikkuu.
Kalassa käynti ja serkulle soittelu ovat ihan normaalia toimintaa, mitä pahaa sinä niissä näet? Mitä miehen sitten sinun mielestäsi pitäisi tehdä, muuta kuin kotitöitä ja etsiä työpaikkaa? Mitä itse teet vapaa-aikanasi?
tarvis jaksaa yhtää enempää!!! Auttaisin mieluummin sua vahvistamaan tuota ettet jaksa enää kun et millä jaksaisit tollasta ällötyshommaa! Miehes on varmaan pornoaddikti ja siitä riippuvuudesta nyt ei niin vaan päästäkkään varsinkaan jos ei hae apua tuohon ongelmaansa. Se varmaan tuntuu siltä et olisit hukas jos et uskalla erota mut mun mielestä oot oikealla tiellä kun ajattelet ettet jaksa enää! Älä tyydy tuollaiseen elämään.
Kauhistus. Lähde äkkiä, niin voit vielä pelastaa ja löytää myös itsesi. Muuta en sinulle neuvo. Ihan sydäntä särki lukea.
ps. On täysi harhakuvitelma, että miestä voisi muuttaa. Ei voi. Sen elämä on opettanut. Jos et mihinkään muuhun luota, niin ainakin tähän.
Kannattee varmaankin miettiä,mitä haluat elämältä??
-mitä toivot 10 vuoden sisällä?
-leviääkö hänen seksi kokeluinsa.
-onko tuollainen normaalia perhe-elämää.
-haluatko perustaa elämä tuollaisille asioille?muista se,kun kerran menet mukaan
,niin aina on helpompi mennä toistekkin.
-sairastutat itsesi menemällä mukaan tuollaiseen epäilyttävään hommaan.
Älä missään nimessä lähde hänen sexi kokeiluun mukaan,koska nälkä kasvaa syödessä.
Seuraavaksi hän alkaa myydä sinua??Mielestäni nuo jutut mitä kerroit on aika sairasta
purtavaa.
Toivon sinulle voimia ja oikeita ratkaisuja teetpä niin tai näin....
Olen itsekin ollut epätoivoissani pienen lapsen kanssa kotona idioottimiehen kanssa. Päätin kestää kaiken (mihinkään tyhmään en suostunut). Sain lapsen hyvään ikään päiväkotia varten, menin töihin, löysin itseni (en enää ollut vain äiti) ja sitten...EROSIN!
En ole päivääkään katunut päätöksiäni. Olen tyytyväinen, että tsemppasin lapseni takia ne pari vuotta. Nyt elän tyytyväistä elämää, itsenäisesti.
Älä vaivu epätoivoon. Pidä kiinni omasta kunnistasi. Käy juttelemassa terveyskeskus psykologin kanssa, jotta saat voimia näille pikkulapsi vuosille. Parin vuoden päästä nostat nenäsi ylös, pakkaat laukut ja etsit paremman elämän. Kaksi vuotta on lyhyt aika!
Kuule, yli nelikymppisenä naisena sanoisin sinulle, että ala pohtia nyt ihan vakavasti, että eroat hänestä. Alat etsiä itsellesi ja lapselle omaa asuntoa (tai voitko muuttaa hetkeksi esim. vanhempiesi luo?). Oikeasti.
Kuten tässä on tullut esille: ihmistä ei voi muuttaa noin paljoa! Tuo rahankäyttö, ulostottojen salailu on jo todella paha juttu. Se tuskin tulee muuttumaan. Nyt jos on työttömyyttäkin, niin se saattaa revetä täysin käytöstä. Näitä pikavippejä ja muuta kuin tuputetaan ihmiselle.
Toiseksi tuo kimppaseksin haluaminen. Sekään ei muutu. Olin itse, ja olin silloin jo kokenut yli nelikymppinen nainen, suhteessa miehen kanssa, joka harrasti kimppaseksiä parisen vuotta. Lopetin sen juuri siksi, että mikään ei hänelle riittänyt. Kyllä mäkin joskus jotain kimppaa olisin voinut, ja olen kokeillutkin ... onkohan 4 kertaa. Mutta se vain kasvoi se hänen systeeminsä: hän alkoi täysin vieraita miehiä soitella meille kolmanneksi ja minun olisi pitänyt naida niiden kanssa. Siis jostain seksitreffeiltä jne. Ihan täysin tuntemattomia ja joka kerta! Tai ruveta leikkimään s/m juttuja transvestiitti seuranamme - tähänkin ihmiseen hän oli ottanut yhteyttä minun tietämättäni ja pyytänyt jo meille, mutta minä sitten en suostunut. Eli tuokin vain kasvaa ja kasvaa. Samaten hän halusi tehdä filmejä ja ottaa kuvia ja laittaa niitä nettiin.
Kuule: siinä rikkoo vain itsensä.
Sinusta ei tunnu hyvältä. Luota oloosi ja lopeta tuo suhde. Sä et kestä tuota.
Periaatteessa tuokin mies oli kiva ja ihana - en vain kestänyt sitä elämää jota hän halusi viettää.
-Jos päädyt lopulta vaihtoehtoon eroon, mikä on varmasti raskasta. Sinun kannattaa jossain määrin olla riemuissa jos teidän perheen velat on tehnyt miehesi ja sen osan minkä hän on käyttänyt omiin leluihin ei sinun tarvitse maksaa, mutta sen osan mikä on tullut perheen elätykseen niin täytyy myös siihen sinun osallistua velan maksuihin ja kuulostaa siltä, että miehesi on suurimman osan velasta tehnyt omiin huvitteluihin ja jos raastupaan asti mennään, niin olet hyvällä pohjalla...
Voimia ja hyvää loppu kesää
Sun miehestä EI ole kodin "pääksi", eikä kunnon perheenisäksi eli on jäänyt joku ihme nuoruusvaihde päälle!
Inhottavaa, että sait sen näin vasta tietää!!!
Oon todella pahoillani puolestasi, sulla on kamala tilanne...
Ellet ota ohjia omiin käsiisi, ja lyöt nyrkin pöytään, sekä sanelet talon säännöt, ja kuinka sitä "perhettä" leikitään, tai sitten kylmästi ulos!!!!!!
En kattelis enää pitemmälle. Sulla tulee olemaan koko ajan vaikeampaa, ellet saa miestäsi järkiinsä!!
Sori, kun paasasin, mutta näin punaista!
Normaalia? Ei. Kuulostaa lähinnä siltä, että et yksinkertaisesti ole sanonut miehellesi miltä sinusta tuntuu. Esim. tämä parinvaihto.. Hiljaa odottilet ja myötäilit, sitten ihmettelet kun ukko ei tajua. Siis oikeasti.. Se kysyy, sanot että ok.. Ei miehet mitään ajatuksenlukijoita ole. Tilanne kuulostaa pahalta, enkä syytä sinua, mutta puhu sille ja anna tilaisuus muutta asioita ennen kuin jätät. Tiedän sen tunteen kun ei halua olla se nalkuttava ämmä, mutta kyllä tunteista täytyy voida puhua. Jos mies ei ymmärrä sinun ja lapsesi arvoa, lähdet kävelemään. Myös taloudellinen tilanne todennäköisesti paranee jos sinusta tulee yksinhuoltaja...
Hei! Jätä tollanen tyyppi. Ei perheessä jossa on lapsia isä harrasta seksiä vaikka kenen kanssa, minusta se kuuluu täysin rakkaussuhteeseen rakkauden osoituksena pariskunnan välille, eikä monen kanssa yhdessä...varmasti pahenee tuo homma. kerron jotain....Isäni oli tuollainen, omituinen seksihaluiltaan ja lopulta käytti lapsia hyväkseen kun paheni...Miten voit edes olla tuollaisen kaa sängyssä, joka unelmoi toisista naisista ja ties mitä ja sinusta toisen kanssa...ei ole tervettä! Voimia.
puolestasi.
Jätä ukkos kun ei pysty EDES rehellinen sulle olemaan.. Tämä tuskin muuksi muuttuu koskaan..
En haluaisi mitenkään moralisoida, mutta MIKSI on pakko melkein HETI SYÖKSYÄ suinpäin SUHTEESEEN ja LAPSIKIN??? (Kaksi vuotta seukkausta vasta takana ja 1v lapsi jo.. )
Aika vastuutonta ja typerää olla tutustumatta kunnolla kumppaniinsa ENNEN kuin lapsia hankkii..???
Mikä kiire teilläkin oli??? Tähän tilanteeseen johti vaan hoppoilunne..
Mulle-kaikki-heti-nyt -asenteella ei pitkälle pötkitä..Nyt on jo kakka huosuissa..
PAREMPI todellakin KATSOA KUIN KATUA !!!!
Kyselet onko tuo normaalia. Kais ny tajuat sen kysymättäkin, ettei ole.
Kovin tulee taas neuvoja että puhukaa ja keskustelkaa. Minä sanon kokemuksesta että mies on varmaan tilanteeseen ihan tyytyväinen ja kaikki keskustelu on sen mielestä turhaa. Siinä saa puhua kun ruuneperi ja mies saattaa jopa kuunnella ja nyökytellä mukana ja sanoa että joo joo, ja oikeasti, mikään ei muutu miksikään.
Siinä teit väärin että lähdit tuonkaan vertaa mukaan mihinkään parinvaihtoehdotteluihin. Kertoo paljon miten sekaisin nykyajan nuoret naiset ovat kaikkien näiden omituisten vaatimusten keskellä. Minä olisin varmaan potkaissut ukon tuossa saman tien pihalle.
Selvästikkään parisuhde ei ole sitä mitä luulit, eihän? Ainoa syy jatkaa on se että kuvittelet että kun oikein toivon niin tästä tämä paranee. Ja niin, jos käytät niitä "naisellisia keinoja" vai mitä ne nyt oli. Alahan pakata kun ero tuosta kuitenkin tulee. Voit sitten ihan itse päättää miten eron jälkeen jatkat, alatko elää ihmisiksi.
Kertomasi kuulostaa todella vastenmieliseltä ja sairaalta. Mitähän jos antaisit lapsesi vanhemmille jotka todella haluavat lapsia ja sekä sinä ja miehesi kumpikin hankitte asunnoksi pyorean huoneen ja paidaksi yksihihaisen.
Jos olet keksinyt tarinan, sinulla on todella vääristynyt huumori!
Jokaikinen kuvailusi sopiin aivan täydellisesti ex mieheeni! Emme onneksi saaneet lasta ja minä tajusin lähteä, vihdoin ja viimein 4 vuoden jälkeen.
Hänellä myös ongemia rahan kanssa ja salasi kaiken minulta, sain sen selville kun hän oli korviaan myöten veloissa ,otti vaan lisää ja lisää lainaa, jotta sai ostettua kaikkea itselleen, hoiti lainat ottamalla uutta lainaa.
Kotitöistä sen vertaa, että hän aluksi hoiti ne mutta se loppui pian muutettuamme yhteen. Sain aina kuulla mitä en ole tehnyt en koskaan kiitosta siitä mitä olen tehnyt.
Vertasin häntä myös monta kertaa mielessäni lapseen.
Hän teki joskus esim niin että sanoi jättävänsä minut pakkasi kaikki tavaransa ja meni autoo istumaan ja soitti sieltä, että tappaa itsensä ja se on nyt ohi ja hän on nyt siellä ja siellä, vaikka nin yleensä parkkipaikalle jossa hän istui autossa. Hän istui siellä muutaman tunntin ja tuli takaisin kun oli rauhottunut ja pyysi anteeksi.
Hänellä oli myös porno lehtiä. löysin ne kerran hänen vaatekaapistaan pyykkejä laittaessani. Hän ehdotti minulle myös kolmen kimppaa, mutta suutuin siitä niin hemmetisti, että ei puhuttu siitä sen koommin, pornoa hän ihan varmasti katsoi, Ja vessan kaapin päälle hän oli piilottanut 7 lehden tähtityttöjen kuvia ja viipyi kauvan vessassa....
ei käyttänyt alkoholia, kun joskus kavereiden kanssa ulkona.
Meillä meni niin päin, ettei hän halunnut koskaan harastaa seksiä, hän tyydytti tarpeensa ihan mulla keinoilla. Hän haukkui minua rumaksi ja läskiksi. Painan reiluit 54 kiloa, olen 165 pitkä, ruskea silmäinen ja tumma hiuksinen ja minua ei kukaan muu ole elämässäni haukkunut rumaksi tai l'äskiksi, päin vastoin olen aina saannu kuulla olevani kaunis. En tiedä koskaan mikä siinä oli, mutta ei se minua enää kiinnosta. Luulen että se oli vaan yksi asia lisää jolla hallita minua ja pitää itsetuntoni romuna.
En tiedä onko miehesi lyönnyt sinua, mutta lopulta omani teki niin.
En tiedä onko miehesi lapsuudessa huonot suhteet vanhempiin, esim alkoholia, toinen kuollut ym, omallani oli.
Siinä vaiheessa lähdin kun hän otti veljensä meille asumaan kysymättä minulta ja päivääkään en ole sitä katunut.
Osaa kuvitella jokaisen tunteesi ja ykinäisyytesi tuon asian kanssa, Ihan mitä teet ja vaikka yrität toteuttaa jokaisen hänen toiveesi, se ei koskaan riitä hänelle, hän haluaa enemmän. Ei ole kiva miettiä, mikä itsessään on vikana, jotta mies tarvitsee kaikkea muuta. Olet varmasti hieno ihminen! Lähde suhteesta koska sinua odottaa jokin paljon parempi ja tulet olemaan onnellisempi. Kun elää tuollaisessa suhteessa rupee sitä pitämään jollain tavalla normaalina kun siihen tottuu, vasta kun siitä pääsee irti tajuaa kuinka kauan sitten olisi jo pitänyt lähteä.
Olen nyt onnellinen ja minulla on uusi hieno mies, en ole katuntu päivääkään. Päin vastoin minulla on tosi helppo, olla ei tarvitse miettiä, että mitä on tehnyt väärin ja kuulla kuinka huono on kaikessa, ja kuinka ei riitä, eikä kelpaa. Usko pois miehesi tarvitsee apua ja sinä ett pysty sitä antamaan vaikka kuinka yrität, olen itsekkin sen tajunnut.
Tsemppia sinulle!