Se meni jotenki näin: "Mä en rakasta sitä enää!" Mä satuin vahingossa näkeen mun sillosen tyttöystävän päiväkirjan sivun ja siitä se alko. Mun oli pakko lukee eteenpäin ja mä tajusin et sä kirjotit musta. Sä olit väittänyt et rakastat mua mut kaikki oli oikeesti toisin, kuten kirjassa luki.Mä hajosin.
Meni päiviä. Sä teeskentelit kuten ennenkin. Mä en pystynyt puhumaan asiasta koska olin tehny itekin väärin, joten mäkin teeskentelin et kaikki ois ku ennenkin. Kunnes sit seuraavan kerran ku olin kännissä se tapahtu. Mä petin sua.
Mä en pystyny elään asian kans.Mun oli pakko kertoo pettämisestä parin päivän päästä sulle.Päiväkirjasta en kertonu, mitä se ois hyödyttäny.Tuli ero.Me erottiin.(Vittu!)
Sit sä viä kehtasit kysellä mun perään, et mix mä sen tein, et sä haluisit tietää. Oikeesti et tuu sitä koskaan tietää koska en mäkään.Mähän rakastin sua sillonkin ku petin sua. Mut sä sait mitä halusit. Pääsit musta. Oo onnellinen.
Siitä on jo muutama vuosi. On uus suhde ja elämä jatkuu... silti tulee mieleen, et kuka vittu keksi, et aika parantaa haavat...
Meni päiviä. Sä teeskentelit kuten ennenkin. Mä en pystynyt puhumaan asiasta koska olin tehny itekin väärin, joten mäkin teeskentelin et kaikki ois ku ennenkin. Kunnes sit seuraavan kerran ku olin kännissä se tapahtu. Mä petin sua.
Mä en pystyny elään asian kans.Mun oli pakko kertoo pettämisestä parin päivän päästä sulle.Päiväkirjasta en kertonu, mitä se ois hyödyttäny.Tuli ero.Me erottiin.(Vittu!)
Sit sä viä kehtasit kysellä mun perään, et mix mä sen tein, et sä haluisit tietää. Oikeesti et tuu sitä koskaan tietää koska en mäkään.Mähän rakastin sua sillonkin ku petin sua. Mut sä sait mitä halusit. Pääsit musta. Oo onnellinen.
Siitä on jo muutama vuosi. On uus suhde ja elämä jatkuu... silti tulee mieleen, et kuka vittu keksi, et aika parantaa haavat...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Otan osaa. Ei käy kateeksi. :(
Puuttumatta nyt siihen kuinka oikein on lukea toisen päiväkirjaa..
Moni päiväkirjan pitäjistä kirjoittaa siihen purkaakseen ajatuksiaan. Kirjaan huudetaan agressio, suru, turhautuminen. Eli eletään voimakkaat tunteet läpi; jo seuraavana päivänä olo saattaa olla niin eri, ettei koskaan uskoisi edellisen päivän tekstiä kirjoittaneensa. Eli pointti: tuolloinen tyttystäväsi saattoi hyvinkin vain tuulettaa tunteitaan, mitään kummempaa todellisuuspohjaa tuolla "En rakasta sitä enää!" huudolla ei välttämättä ollut. Aivan samoin kuin joku älypää saattaa huutaa toiselle että mä tapan sut kun oot noin idiootti. Moniko sen uhkauksen lopulta toteuttaa?
Loppujenlopuksi ero oli teille kuitenkin hyvä. Jos mieluummin petit kuin puhuit asiat selviksi, et ansainnut naista. Parisuhde vaatii sitoutumista, toisen kunnioittamista ja ehdottomasti halua yrittää. Ja se perustuu _aina_ keskustelulle, ei typerille olettamuksille.
Naiset varsinkin ovat todella vaihtelevia tuntemuksiltaan.
Esim. minä olen tämän 3 vuoden seurusteluni aikana montakin kertaa julistanut ystävilleni, etten rakasta poikaystävääni, hetken päästä olen yhtä korkealta ja kovaa julistanut, että hän on elämäni mies jne.
Tulee vain mieleen,että ihan kuin mun ex! Tosin mä kirjoitin aikanaan etten rakasta, kun olin niin väsyny siihen puhumattomuuden muuriin. Joten ehkä se olit jopa sinä, joka täällä nyt hieman myöhässä kirjoittelee...
"Oot myöhässä, oot jätkä helvetisti myöhässä".. A-L Härkönen
Myöhässä mistä? ...etkös se sinäkin kirjoittanut siitä että et rakasta? ...vai oliko sillä puhumattomuudella jotain tekemistä sen kans että kerroit tunteistas vaan kirjassas?
Ettei vaan menis sympatiat taas petetyille, mut onkos se pettäminen pelkästään fyysistä?