Mua sitten jotenkin ärsyttää tällanen.
Kun tulee treffitilanne eteen ja siinä kumpikin on vähän ujoina, niin nainen päättää sen perusteella kun mies ei olekaan mikään pälpättäjälääppijä että ei hommasta mitään tule. Vaikka itse on tasan samanlainen tönkkis! Itse taas olisin mielelläni valmis toisillekin treffeille, josko se ujous siitä alkaisi pikkuhiljaa hellittämään. Mutta eihän siitä mitään tule, kun toinen tekee pitävän päätöksen heti sekunnin sadasosassa.
Ollaanko nykyään vaan niin helvetin lyhytpinnaisia ja suvaitsemattomia, vai mikä mättää? Netissä vaikka miten oltaisiin samalla aaltopituudella yms. yms. ja kuvatkin miellyttää vaikkeivät ole mitään "tässä olen parhaimmillani 10v sitten" niin livenä heti lässähtää kun MINÄ olen muka liian ujo sille hiljaiselle tyttöselle... jepjep.
Kun tulee treffitilanne eteen ja siinä kumpikin on vähän ujoina, niin nainen päättää sen perusteella kun mies ei olekaan mikään pälpättäjälääppijä että ei hommasta mitään tule. Vaikka itse on tasan samanlainen tönkkis! Itse taas olisin mielelläni valmis toisillekin treffeille, josko se ujous siitä alkaisi pikkuhiljaa hellittämään. Mutta eihän siitä mitään tule, kun toinen tekee pitävän päätöksen heti sekunnin sadasosassa.
Ollaanko nykyään vaan niin helvetin lyhytpinnaisia ja suvaitsemattomia, vai mikä mättää? Netissä vaikka miten oltaisiin samalla aaltopituudella yms. yms. ja kuvatkin miellyttää vaikkeivät ole mitään "tässä olen parhaimmillani 10v sitten" niin livenä heti lässähtää kun MINÄ olen muka liian ujo sille hiljaiselle tyttöselle... jepjep.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oletko kokeillut ottaa asian esille ennen tapaamista? Itse aina sanon suoraan, että saatan ekoilla tapaamisilla olla aika ujo ja hiljainen.
Ärsyttävää, ku aina vaaditaan sosiaalisuutta ja itsevarmuutta. :(
Kattoo noita profiileja nii aika monessa noi on vaatimuksena.
Kyllä ainakin itse tiedän yleensä suht nopeasti, jos natsaa tai ei. Nykyisen poikaystäväni tapasin netin kautta, ja ensi tapaamisemme oli kyllä aika katastrofaalinen, kun kumpikaan ei saanut oikein suutaan auki, tai ainakaan mitään fiksua sieltä ei tullut :o) Kumpikin tiesimme toistemme olevan ujoja ensiksi (netissä siis tästä juteltu). Moni olisi jo tuhoontuominnut koko jutun, jos olisi ollut kärpäsenä katsomassa sitä meidän toilailua, mutta hyvin kuitenkin kävi, että päädyimme toisille treffeille, kun tuntui sitä kemiaa olevan ja ne menivätkin sitten jo hyvin ;) Mutta se kemia tai mikä lie tunne onkaan on hyvin tärkeä...
Kyllä minäkin itseäni ujona joissain tilanteissa voisin pitää, vai olisko harkitsevainen parempi ilmaisu, eli pääsääntöisesti mietin ensin ja sanon sitten asiat. En kuitenkaan missään nimessä haluaisi itselleni samanlaista kumppania, kyllä minä mielummin olen se "tasapainottava" tekijä vähän reippaammalle naiselle. Kaksi tasaista ja harkitsevaa ihmistä tietää tylsää parisuhdetta.