Silloin kun minä olin nuori, ei ollut mahdollista lähteä vaihtariksi toiseen maahan. Nykyään kaikki on mahdollista. Bongasin 60 keskustelupalstalta asunnonvaihtoilmoituksen ja ihan mielijohteesta vastasin siihen. Olen oppinut, että netissä innostutaan kovasti kaikesta, mutta sitten vastapuoli katoaa mitään ilmoittamatta nettiavaruuteen. Vaan nytpä vastapuoli oli tosissaan.Ja niin huomasin olevani matkalla Berliinin Charlottenburgiin, matkatoveriksi ja tulkiksi olin onnistunut saamaan englanninopettaja Riitan.
Kyllähän asunnonvaihto teettää enemmän työtä kuin normaali hotelliin meno. Pitää siivota oma kämppä, raivata tilaa vaihtareiden vaatteille, hankkia karttoja ym. ja käydä sähköpostikeskustelua, sopia asioista kuten avainten saannista. Mutta oli se niin jännää, ei työtä ollenkaan:)
Hiljaiseloa Charlottenburgissa
Asunto, 84 neliötä, sijaitsi kapeassa talossa, kussakin kerroksessa oli vain yksi huoneisto. Saimme avaimet alakerran aurinkoiselta brasilialais-intialaiselta rouvalta. Talossa asui myös aasialainen perhe. Muita emme tavanneet. Asunto oli aivan ihana, vilkkaan Wilmersdorfstrassen hiljaisella sivukadulla, Länsi-Saksan puolella. Meille oli jätetty ruokaa jääkaappiin. Keitettiin kahveet ja hetki huilattiin. Sitten kävelylle. Vilkasta katuelämää. Ihmiset näyttivät samalta kuin Suomessa. Hinnat halpoja, erityisesti hedelmät, joita turkkilaiset tuovat omasta maastaan. Syötiin Thaimaalaisessa ravintolassa, maukasta, halpaa. Juttelimme paikallisen Kurtin ja hänen koiransa kanssa. Soitettiin vaihtareille, että perillä ollaan, ja että kaikki on hienosti. Käveltiin summassa katuja, poikettiin Babtistikirkossa, jossa oli Jumalanpalvelus menossa. Kuvattiin Scientologien kirkkoa ulkoapäin.
Lauantaina ihan vaan kierreltiin kauppoja. Syötiin döneri 1,50 oiroa.
Ihailtiin Shönebergin linnaa ja ihmisiä. Mentiin ottamaan päiväunet, herättiin illalla klo 23. Eipä sitten jaksanut enää mennä mihinkään. Mutta olisihan meillä aikaa. Ja kun majoitus ei maksanut mtään, ei ollut pakko koko ajan suorittaa matkustamista.
Yhteenvetoa
Vasta huomasin, että olen jo kuluttanut puolet tekstin maksimimäärästä. Eli nyt vain yhteenvetoa.
Julkinen liikenne on todella joustavaa ja halpaa. 7 päivän lippu, jolla saa matkustaa U-bahnalla, busseissa ja ratikoissa vapaasti, maksaa n. 27 e. Pummilla ei kannata matkustaa. Siviilipukuinen tarkastaja tuli heti eka matkalla. Jos ei ole lippua, pitää maksaa sakkoa 40 e. Jos ei ole rahaa, mennään pankkiautomaatille. Jos ei sielläkään, mennään poliisiasemalle.
Meidän pääasiallinen päivämme oli sellainen, että hyppäsimme johonkin kohdalle osuneeseen kulkuneuvoon ja ajoimme jonnekin ja jäimme pois jossakin. Näin bongasimme tärkeimmät nähtävyydet. Kävimme Kreutzbergissa ja Shönebergissä Itä-Saksan puolella. Niissä asuu paljon turkkilaisia, kaikki on vielä paljon halvempaa kuin Länsi-Saksan puolella. Ja tunnelma on kuin olisi aivan eri maassa tai ainakin eri kaupungissa. U9.llä menimme Eläintarhanpuiston toiselle puolelle, myös Itä-Saksan puolelle. Siellä oli aivan erilaista: mustia, inialaisia, aasialaisia, myös saksalaisia. Riitta ei viihtynyt siellä, intuitio sanoi, että voi tapahtua pahaa.
Kävimme opastetulla retkellä Sachsenhausenin keskitysleirillä, 36 km Berliinin keskustasta. Lähdettiin Brandenburgin portin luota. Sinne voi mennä itsekin, C-vyöhykkeen junalla kai Oldenburgiin ja n. 1 km kävely samaa reittiä mitä poliittiset vangit olivat kulkeneet. Tai bussilla 804 ihan portille. Ilmainen sisäänpääsy. Opastettuna maksoi 14 e.
Scarlottenburgin sillan kirpputorilla kävimme. Oli kyllä lähinnä antiikkimessut, jossa berliiniläiset tapaavat sunnuntaisin. Ja Checkpoint Sharliessa, joka on entinen rajanylityspaikka. Tuomiokirkossa, Domissa, oli myös pakko käydä. Sen vieressä on "Lustparken" jossa ihmiset makailevat nurmikolla. Eläintarhan puiston nurtsilla oli sunnuntaina perheitä piknikillä, tuolit ja pöydät ja grillit ja mummot ja vaarit mukana. Eläintarha on ihan keskustassa, mutta sinne emme ehtineet. KADEWE- tavaratalossa oli käytävä. Ja jokilaivaristeilyllä, joka kesti 3,5 tuntia ja maksoi 14 e. Ja Kreutzbergin kulttuuritalolla, jossa kuvattiin videopätkää ja johon Riitta puhui itsensä rokkaamaan:) Juutuubissa nähdään 3 viikon päästä! Ja turkkilaisten kohtaamispaikassa saimme kahvit ja äksöniä, kun turkkilainen mies sulki oven ja iski silmää sihen malliin, että katselin jo esinettä, jolla saisin ikkunan rikki...
Ihana olisi ollut jäädä Berliiniin. Elämä siellä on niin vilkasta, ihmiset osaavat nauttia elämästään ja kauniista kaupungistaan. Kaikki on niin edullista, että herää kysymys, mikä täällä Suomessa oikein maksaa. Nähtävää on todella paljon, ei mitenkään voi viikon reissulla nähdä kuin murto-osan. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja kielitaitoisia. Ich liebe Berlin!
Vaihtarina Berliinissä
5
866
Vastaukset
- beroliina
Näyttävät meidän vaihtoasunto-vieraat käyttäneen ajan tehokkaasti! Oli oikein hauskaa lukea matkakertomus.
Kreuzbergissä ja missä nyt muuten on turkkilaisten kohtauspaikkoja, siis kahviloita, joissa istuvat turkkilaiset miehet, vetäen vesipiippua, pelaten korttia ja ihanaa teetä juoden: Niissä ei käy yleensä ollenkaan naisia! Onneksi meni kuitenkin kaikki hyvin.
Kreuzberg ja Schöneberg on kyllä vielä entistä länsi-Berliiniä. Itä-Berliinin raja menee suurinpiirtein Spree-jokea myöten.
- Minulle ja saksalaiselle miehelleni oli ihanaa käydä minun entisessä kotimaassani, jossa sukulaiset vähentyvät yhä enemmän. Suomi on ihana maa, kunhan hinnat olisivat vähän halvempia.- Laivat
Yleinen käsitys suomalaisilla tuntuu oleven, että Kreuzberg ja Schöneberg ovat entistä Itä-Saksaa. Raja menee niin kiemuraisesti. Mahdoimmekohan sitten ollenkaan käydä siellä entisen idän puolella...
- beroliina
Laivat kirjoitti:
Yleinen käsitys suomalaisilla tuntuu oleven, että Kreuzberg ja Schöneberg ovat entistä Itä-Saksaa. Raja menee niin kiemuraisesti. Mahdoimmekohan sitten ollenkaan käydä siellä entisen idän puolella...
Niin taisi käydä, mutta ei todellakaan ole helppoa 7 päivässä tutkia koko noin 3,5 miljoonan ihmisen kaupunkia, ilman lähikuntia. Itä-Berliiniin kuuluvat mm. sellaiset kaupunginosat kuin Pankow ( kaunistuu vähitellen sodan vaurioista kuten muukin itäpuoli), Friedrichschain (läntistä Kreuzbergia vastapäätä Spree-joen toisella puolella). Ns. Mitte (keskusta) on alue Branderburger Tor ilta `(riemukaari nelivaljakon kanssa Strasse der 17.Juni ja Unter den Linden in välissä. Mittessä on paljon nähtävää, museo-saaret (Museuminseln), Reichstag (valtiopäivätalo, oli myös Hitlerin käytössä),
Waschmaschine=pesukone (=kansleri Angela Merkelin hallitusrakennus),
Der schwangere Auster=raskaana oleva osteri=Haus der Kulturen= näyttelyitä varten.
Länsipuolen nimityksiä saksalaisten piirissä:
Hungerharke=nälkäharava=Tempelhofin muistomerkki amerikkalaisten elintarvikelennoille sodan jälkeen,
Gold-Else=kultainen Elsa, Str.der 17 Juni),
Der hohle Zahn=Gedächtniskirche=muistojen kirkon raunio Hardenbergplatzìlla, Der lange Lulatsch=Messegeländellä sijaitseva televisiotorni.
Itä-Berliinissä on myös Friedrichstrasse, idän muotikatu, sekä Alexanderplatz ja Nikolaiviertel, joka on näkemisen arvoinen. N.V. oli itä-Berliinin pomojen (Bonsen)
hallussa, ja siksi olivat rakennukset tällä alueella jopa ennen Berliinin Muurin kaatumista 1989 hienossa kunnossa. Muu itä-Berliini oli vielä 1993 kauheassa kunnossa, rakennukset rikkinäisiä, tosi masentava näky. -Itä-Berliinissä/itä-Saksassa ei asiat olleet hyvin muilla kuin ns. Stasi`in (Staatssicherheit)kuuluvilla henkilöillä: he saivat asuntoja, autoja, koulutusta, muut elivät kurjuudessa.
Berliini on mielestäni kaupunki, joka edelleen herättää niin hyviä kuin huonojakin tuntemuksia, monipuolisen kulttuuritarjonnan vuoksi toisaalta ja itse kaupungissa ja ympäristössä sijaitsevien KZ=Konzentrationslager=keskitysleiri
takia toisaalta. -Tulomatkalla Suomesta Berliiniin näimme KZ mm. Rigassa, saksalaiset ovat sielläkin tehokkaasti tappaneet ihmisiä, mm. 26.000 naista ja lasta yhdellä kertaa, sodan aikana 1942. - Laivat
beroliina kirjoitti:
Niin taisi käydä, mutta ei todellakaan ole helppoa 7 päivässä tutkia koko noin 3,5 miljoonan ihmisen kaupunkia, ilman lähikuntia. Itä-Berliiniin kuuluvat mm. sellaiset kaupunginosat kuin Pankow ( kaunistuu vähitellen sodan vaurioista kuten muukin itäpuoli), Friedrichschain (läntistä Kreuzbergia vastapäätä Spree-joen toisella puolella). Ns. Mitte (keskusta) on alue Branderburger Tor ilta `(riemukaari nelivaljakon kanssa Strasse der 17.Juni ja Unter den Linden in välissä. Mittessä on paljon nähtävää, museo-saaret (Museuminseln), Reichstag (valtiopäivätalo, oli myös Hitlerin käytössä),
Waschmaschine=pesukone (=kansleri Angela Merkelin hallitusrakennus),
Der schwangere Auster=raskaana oleva osteri=Haus der Kulturen= näyttelyitä varten.
Länsipuolen nimityksiä saksalaisten piirissä:
Hungerharke=nälkäharava=Tempelhofin muistomerkki amerikkalaisten elintarvikelennoille sodan jälkeen,
Gold-Else=kultainen Elsa, Str.der 17 Juni),
Der hohle Zahn=Gedächtniskirche=muistojen kirkon raunio Hardenbergplatzìlla, Der lange Lulatsch=Messegeländellä sijaitseva televisiotorni.
Itä-Berliinissä on myös Friedrichstrasse, idän muotikatu, sekä Alexanderplatz ja Nikolaiviertel, joka on näkemisen arvoinen. N.V. oli itä-Berliinin pomojen (Bonsen)
hallussa, ja siksi olivat rakennukset tällä alueella jopa ennen Berliinin Muurin kaatumista 1989 hienossa kunnossa. Muu itä-Berliini oli vielä 1993 kauheassa kunnossa, rakennukset rikkinäisiä, tosi masentava näky. -Itä-Berliinissä/itä-Saksassa ei asiat olleet hyvin muilla kuin ns. Stasi`in (Staatssicherheit)kuuluvilla henkilöillä: he saivat asuntoja, autoja, koulutusta, muut elivät kurjuudessa.
Berliini on mielestäni kaupunki, joka edelleen herättää niin hyviä kuin huonojakin tuntemuksia, monipuolisen kulttuuritarjonnan vuoksi toisaalta ja itse kaupungissa ja ympäristössä sijaitsevien KZ=Konzentrationslager=keskitysleiri
takia toisaalta. -Tulomatkalla Suomesta Berliiniin näimme KZ mm. Rigassa, saksalaiset ovat sielläkin tehokkaasti tappaneet ihmisiä, mm. 26.000 naista ja lasta yhdellä kertaa, sodan aikana 1942.Käytiin me Mittellä ja Friedrichstrassella ja Aleksanderplatsilla. Ja ainakin kuviteltiin, että Dom ja Lustgarten oli entistä itää. Ja Potsdam. Sielläkin käytiin, kun keskitysleiriltä tullessa osuttiin Potsdamin junaan ja mentiin perille asti. Ja sitten käytiin Marienhofissa vai mikähän se oli, joka on nykyään suosittu kuin Kallio Helsingissä. Enpä näitä kaikkia muistanutkaan mainita tuossa tyngäksi jääneessä matkakertomuksessani.
- beroliina
Laivat kirjoitti:
Käytiin me Mittellä ja Friedrichstrassella ja Aleksanderplatsilla. Ja ainakin kuviteltiin, että Dom ja Lustgarten oli entistä itää. Ja Potsdam. Sielläkin käytiin, kun keskitysleiriltä tullessa osuttiin Potsdamin junaan ja mentiin perille asti. Ja sitten käytiin Marienhofissa vai mikähän se oli, joka on nykyään suosittu kuin Kallio Helsingissä. Enpä näitä kaikkia muistanutkaan mainita tuossa tyngäksi jääneessä matkakertomuksessani.
ollut ahkeria. Upeita turisteja!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911445
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1541137En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1031020Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll15877- 82850
- 64760
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?40747Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289733Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107728En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt44692