Eilen mulle selvisi missä tärkeysjärjestyksessä minä olen miehelleni, eli se viimeinen. Luvataan mutta ne voi pettää, annetaan mutta ne voi pyytää takas, tehdään mutta ne menettää merkityksen. Vuosia liitossa on jo parikymmentä. Viime vuodet on olleet saman tahkoamista. Eikö sen energian jonka käytää toisen satuttamiseen voisi käyttää siihen että toisella olisi hyvä olla. Minä hyväuskoinen rakastan vieläkin palavasti. Sanotaan että tunteet ovat viilentyneet ja hetken päästä vannotaan rakkautta!! Olen aivan ymmällään... Sanoisit suoraan jos haluat vapautes, sen soisin koska silloin voisin ruveta parantamaan itseäni. Itse en siihen pysty.
rikkipuhkivaimo
erittäin väsynyt
2577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tommy Hellsten, Saat sen mistä luovut-kirja, sielä käsitellään tuotakin asiaa, tosi hyvä kirja!
sinun elämääsi parantaa sinun puolestasi, se on jokaisen tehtävä itse. Alku on rankkaa mutta maksaa vaivan, täällä puhuu kokemuksen syvä rintaääni. Sinulla on itselläsi käsissäsi oman onnesi avaimet, käytä niitä :) ! Voimia muutokseen :) !