että sinulla on yksi lapsi, sanotaan vaikka 8-vuotias. On onnettomuustilanne, että voit pelastaa lapsesi, mutta siinä tapauksessa itse kuolet tai toinen vaihtoehto: voit pelastaa itsesi, mutta siinä tapauksessa lapsesi kuolee. Kumman valitset?
Pelastamistilanne
Oletetaan
24238
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
lasta, mutta täytyy sanoa, että yrittäisin pelastaa sen toisen ihmisen lapsen. Olen kerran pelastanut hukkuvan lapsen ja ilman oikeaa tekniikkaa meinasi hukuttaa minutkin, mutta pienellä tuurilla selvisin tilanteesta ja sain lapsen pelastettua. Olisin yrittänyt vaikka olisi ollut aikuinen, kai se on selkäytimessä että pitää auttaa.
että kyseessä olisi oma lapsi, vaikka olisikin lapseton. Sinä pelastaisit siis vieraan lapsen, vaikka itse kuolisit. Kunnioitettavaa.
itseni helvettiin. Pelastaisin 8-vuotiaani. Elämä jatkuu.
muuten kuolevansa..
se, että pelastaa jonkun hädästä eikä tiedosta etukäteen kuolevansa on aivan eri asia.. ihminen, kun uskoo selviävänsä vaikka palavasta talosta juoksevansa vaan liekkien läpi!
ei taida olla lapsia. Aika harvassa on sellaiset vanhemmat, jotka antaisivat lapsensa kuolla. Vaikka onhan niitä lapsentappajiakin, mutta silti.
niitä on varmasti vähempi - mut mites käytännössä? Siis silloin kun nälkä vaivaa tai tuli polttaa selkää. Arvaa mitä sellaisen ihmisen päässä liikkuu jälkeenpäin? Käytkö tokaisemassa et mitä lapsentappaja?
Länsimaissa? Jos joku antaa lapsensa kuolla nälkään, jotta itse pysyy hengissä, niin saattaisin käydäkin tokaisemassa. Tiedän kyllä, miten itse toimisin. Olen ollut tilanteessa, jossa olen pelastanut toisen hengen laittamalla omani alttiiksi. En selvästikään kuollut, koska istun tässä kirjoittamassa, mutta niin olisi voinut käydä. Eikä kyseessä ollut edes lapseni henki, niin tuskinpa lapseni kohdalla toimisin toisin.
Mut sun kans en keskustele yhtään pidempään, varsinkaan lapsista ja heidän arvostaan. Se on tullut selväksi, mitä sä lapsista ajattelet. Ties vaikka kääntäisit tämänkin aiheen inestiin ja lapsipornoon.
insestiin, piti kirjoittamani.
yhdessä yksittäistapauksessa sinä et antanut toisen kuolla niin se tekee kaikista muista lastentappajia. Raudanlujaa argumentointia. No jos samalla logiikalla vedät muutkin mielipiteesi niin ymmärrän kyllä miksi sulle asiat ovat niin selkeitä.
olet pelkuri paskahousu joka vähät lapsista piittaa. Ei sitä tarvi selitellä ja piilotella 'hienoon' verbaliikkaan.
provokatiivinen anarkia on varmaan ihan hauskaa siellä omassa pienessä päässäsi, mutta... Oletko hetkeäkään miettinyt, että on olemassa ihmisiä, jotka oikeasti puntaroivat tuollaisia asioita mielessään. On olemassa pedofiilejä, jotka kamppailevat sen kanssa, että toteuttaako mielihalunsa vai ei. On olemassa ihmisiä, jotka ovat elämään kyllästyneitä ja väsyneitä ja saattavat miettiä lastensa tappamista.
Sellaisille ihmisille riittää hyvin pieni rohkaisu. Sinä, näennäisesti älykäs ihminen kikkailet sanoilla ja saat sairaat asiat vaikuttamaan hyväksyttäviltä. Etkö voisi olla hieman vastuullisempi? Kaikki ihmiset eivät todellakaan ymmärrä sun tarkoitusperiäsi ja haluasi käydä hypoteettista arvokeskustelua tällaisista asioista.
Hulluja ei pidä yllyttää. Jos sä haluat käydä keskustelua siitä, onko insesti väärin tai millon on oikeutettua tappaa lapsensa tai antaa heidän kuolla, voisit hakeutua jonnekin suljetulle foorumille.
isä joka palosta pelasti itsensä ja yhden lapsensa - kaksi kuolivat. Meinaatko et hän miettiessään päättääkö päivänsä vai jatkaako elämään haluaa lukea netistä et on lapsentappaja?
Lastentappamiseen liittyvää pähkäilyä voi lukea vaikka Homeroksen Ilias ja Odysseuksesta. Opus on vapaasti lainattavissa. Myös Perraultin satu "Peukaloinen" käsittelee lasten tappamisen ongelmaa.
Pedofiliaa en tietääkseni ole missään kirjoituksessa asettanut kyseenalaiseksi - sukurutsauksen kylläkin. Se mitä asetan kyseenalaiseksi on pedofiilien metsästyksen ja ihmisten analyysin muutaman rivin perusteella.
Kaikki eivät ymmärrä elokuvia tai kirjojakaan - onko syy kirjailijan vai lukijan. Esim. eräs pedofiliaa käsittelevä kirja on joidenkin lukijoiden toimesta otettu vastaan oppikirjana - näin on hieno tehdä. Pahinta kaikessa on et oppijat ovat uhripuolella. Eli mikä tahansa kelpaa jos ihminen sille tielle päättää - vaikka sotaan joukkotuhoaseita vastaan ilman todisteita.
omani tai vieraan.
Tottakai pelastaisin lapseni. Ja oletan että muutkin vanhemmat tekisi niin.
lapsi pelastuisi ilman kärsimyksiä, ehdottomasti lapseni. Pienillä ja keskisuurillakin pelastaisin hänet,mutta jos hän esimerkiksi palaisi pahasti ja jäisi elinikäiset kivut,ja hän olisi jo tajuton, antaisin hänen päästä pois.
Lapsella on kuitenkin aina elämä edessä.
aikaa yleensä miettiä tuollaisia, etenkin kun omakin henki on vaarassa. Sä joko yrität pelastaa tai sitten et. Ei siinä ole aikaa miettiä palovammojen astetta tai onko savukaasut polttaneet keuhkot jne. Tuollaiset tilanteet on sekuntipeliä ja ne toiminnot tulevat selkäytimestä mitä teet. Hätätilanteessa moni ei edes pysty toimimaan. Turhaa spekulointia kaikki vammojen laajuudet tai tajuttomuus, olette kuolleet molemmat jos alat siinä tilanteessa tutkimaan tajunnan tasoa ja arvioimaan pelastamisen kannattavuutta... Onnettomuustilanteessa tajuttomuuteenkin voi olla monta syytä, etkä sä sitä sekuntipelissä pysty selvittämään kuinka vakava tilanne on. Sitä tekee vain sen, mitä siinä tilanteessa kokee voivansa tehdä. Ehkä yrittää pelastaa ehkä ei. Ja kun kyseessä on oma lapsi on se hätä niin suuri, että en usko kenenkään pystyvän analysoimaan kylmäpäisesti tilannetta, jos pienikin toivo on lapsella selvitä, luulen että meistä melkein kaikki sitä yrittävät.
töissä palovammaosastolla. Jos lapseni olisi palanut pahasti,en taatusti jättäisi kitumaan. Se olisi kuolemaa pahempi,ja tuskien kautta luultavasti lopputulos olisi sama. Taju lähtee kuitenkin hyvin nopeasti.
ja siinä on koko moraalisten dilemmojen ongelma - se ei vastaa todellisuutta. Mä väitän et ensin pelastaa itsensä - ainakin jos oma kipu, pelko tms. ylittää sietokyvyn. Sen jälkeen yrittää pelastaa lapsensa - tai jää shokissa paikoilleen.
Mut viimekädessä pähkäily on pelkkää teoriaa - ja toisen reaktion vääryyttä tai oikeutta ei moisella teoretisoinnilla voi määrätä.
haluan ite pelastua.
Tietenkin pelastan lapsen.
Lapsi saisi jatkaa elämää, koska hänellä olisi vielä niin paljon näkemättä ja kokematta. Sitä paitsi oma elämänihän jatkuisi hänessä.
pelastasin ensin muut ja sitte itseni sen jälkeen.
aiemminki nii lapsi mene mun edelle kaikessa mikä on sen parasta...joten en ees miettisi tuossa kumpiko vaa pelastasin lapsen...iha samoten pelastasin mieheni vaikka itte kuolisin..rakkaimmat ensteksi turvaan... =o)
..*spot*..
TIETENKIN!Suurempaa rakkautta ei ole kuin äidin rakkaus lasta kohtaan!