Ahdistunut, masentunut, stressaantunut....

Minä taidan olla vähän samanlaisessa tilanteessa kuin sinä - aloitan tässä kuussa korkeakouluopinnot uudella paikkakunnalla jossa minulla tosin on jo ennestään kaksi kaveria, mutta suurin osa ihmisistä tulee olemaan täysin tuntemattomia. Masennuksesta ja stressistä olen kärsinyt jo pitkään sillä olen sairastanut kroonista unettomuutta kohta jo vuoden. Onneksi syy on nyt selvillä, niin pääsen siitä toivottavasti eroon.
Tuntuu aika tutultu kun sanot että itket hiljaa sängyssäsi ja hoet kirosanoja ja puhut itsemurhasta. Et ole ainoa. Mitä voit tehdä? Lääkärit ja psykologit ei auta paskaakaan - ne tuputtaa vaan lääkkeitä eikä niitä oikeasti kiinnosta sun ongelmat henkilökohtaisella tasolla.
Jos haluat hoitaa itseäsi niin tee se oikeilla elämäntavoilla. Harrasta liikuntaa, venyttele, juo vettä - älä alkoholia, syö terveellisesti hedelmiä ja vihanneksia, täysjyväviljatuotteita, lihaa, kananmunia jne. Tiesitkö että lihatuotteet ja ja täysjyvätuotteet sisältävät runsaasti sinkkiä mikä nostaa testosteronin määrää veressä mikä puolestaan antaa lisää energiaa ja ehkäisee masennusta. Proteiinit nostavat aivojen dopamiinitasoja.
Minulla on joskus auttanut transsendenttinen meditaatio. Laitan sulle linkin niin voit tutustua rauhassa.

http://www.meditaatio.org/

Huolehdi itsestäsi ja koita jaksaa!

se vanhus luokassani... ei ollu helppoo, vaikka kaverit oli reiluja.

ehkä ne mukavat jutut on etittävä vapaa-ajalta, tai välitunneilta...
tai totuttava tyttöihin tai siihen äijään. On teillä kummalliset opet kun ei määrää sua mihinkään ryhmään, ehkä opo tai kuramoottori vois auttaa???

jotenkin vaikuttaa siltä että oot joutunu eroon kavereistas. Ehkä netistä löytys uusia?

jos menee liian tiukaksi, voisiko pitää välivuoden? KAIKKI riippuu Jumalan kädestä eikä mistään koulusta.

voi et ole todellakaan yksin, niin tuttua.. menet vaan rohkeesti kouluterveydenhoitajalle tai varaat lääkäriltä ajan, he osaavat varmasti ohjata eteenpäin ja jo pelkästään se että saa kerrottua jollekkin auttoi itseäni valtavasti. Ite kävin tänään yksityisellä psykologilla mehiläisessä ja oli taas niin ihana ihminen oikein isolla I:llä.. tuolla yksityisen puolella suhtautuvat jotenkin vakavammin kaikkeen ja ottavat sut tosissaan.. tuntuu olevan joku leviävä kansantauti tää nuorten loppuunpalaminen.. ite kuitenkin jaksan uskoa vielä valosampaan huomiseen, aina on toivoa. Neljä vuotta olen kärsinyt paniikkihäiriöstä ja ahdistuneisuushäiriöstä, uupumuksesta ja masentuneisuudesta.. sitä ennen oikeen malliluokan kansalainen, aina hyvä kaikessa, ystävällinen, ilonen, ahkera, oikeen perfektionisti.. sit vaan palo lanka loppuun.. nyt yritetäänkin sit alkaa rakentaa palapeliä alusta.. terapeutille sain seuraavan ajan ja sitä kautta voin hakea kelan tuen piiriin jolloin saisin psykoterapiaa pelkällä omavastuulla.. koulun sain sotkettua läpi parivuotta sitten.. töitä olen pätkissä tehnyt sen minkä olen jaksanut, nyt kuitenkin otin taas loparit.. ei kertakaikkiaan voimat riittäny.. rosen-terapiaan ajattelin myös ajan varata, sitä tämä psykologi suositteli, oli itsekin käynyt hoidoissa.. kannattaa käydä tutustumassa... googletat rosen-terapia... oikein vaikutti hyvältä.. muista kuitenkin, et todellakaan ole yksin ja kaikesta on mahdollista selvitä, pitää vaan olla ite aktiivinen vaikka kuinka tuntuiskin ettei jaksa mut täytyy hakea apua jos haluaa sitä saada.. voimia sinne

Mene EHDOTOMASTI mahdollisimman pian lääkärin pakeille, mahdoll suoraan psykiatrin vast.otolle (tai terv.keskuksen kautta lähete psyk poliklinikalle). kirjoitin masennus vs työkyky toiselle palstalle.. kannattaa asioihin suhtautua jo alussa tarpeeksi vakavasti ettei paha olo pitkity!! lääkitys, terapia, kesksuteluapu, vertaistuki yms tarvittaessa apuna. pvä kerrallaan, voimien mukaan! tsemppiä!

Tuntuu ihan normaalilta. Mulla toi fiilis alkoi jossain 23 ikävuoden paikkeilla ja ei ole sen jälkeen kadonnut. Nyt olen nauttinut tuosta fiiliksestä noin 7 vuotta. Joten jos jotain positiivista haetaan, niin ei siihen kuole. Vituttaa ja ei huvita. Mutta eipä se sen ihmeempää ole