Miten suhtaudutte ihmiseen joka ei osaa hillitä itseään, ajattelee että hän voi loukata toista sanoin tuosta vain koska hänen päässään sattuu sillä hetkellä "vain jotenkin ärsyttämään" joku ihminen vaikkei tämä ihminen olisi loukannut häntä millään tavalla?!
Miten tuollaista ihmistä edes voi olla olemassa!!?? Samanlaista käytöstä voisi odottaa 2-vuotiaalta!
Onko teillä tullut vastaan ja miten olette toimineet ja mihin tulokseen päässeet?
Itse sanon etten kuuntele moista roskaa ja pysyn kaukana niin pitkällä kuin pystyy. No thanks DRAMA!!!
Miten tuollaista ihmistä edes voi olla olemassa!!?? Samanlaista käytöstä voisi odottaa 2-vuotiaalta!
Onko teillä tullut vastaan ja miten olette toimineet ja mihin tulokseen päässeet?
Itse sanon etten kuuntele moista roskaa ja pysyn kaukana niin pitkällä kuin pystyy. No thanks DRAMA!!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mulla työyhteisössä parikin tällaista tapausta. Heillä hermo palaa ja täysin asiattomia kommentteja satelee tuon tuostakin. Meissä muissa on kuulemma vika, koska olemme liian hiljaisia tai sitten otamme liikaa kantaa, emmekä raukat osaa edes käytöstapoja... heh ;) Raivopäät kokevat itse olevansa täydellisiä!
Pahasti ongelmaisiahan nuo tyypit ovat. Ja on väärin, että toisten energiasta ja työajasta suuri osa menee heidän harjoittamansa henkisen terrorin sietämiseen. Siksi etsiskelenkin uutta työpaikkaa.
Toivottavasti läydät uuden paikan ja hyvän sellaisen. Saavat jäädä raivopäät keskenään aukomaan toisilleen päätään.
Niin muuten, aukovatko he toisilleenkin ja miten suhtautuvat siihen?
Ikävää että ne ihmiset jotka osaavat olla kunnolla joutuvat vaihtamaan työpaikkaa eivätkä he jotka eivät. Sama homma on suomessa koulukiusaajilla-kiusattu joutuu vaihtamaan koulua-ei kiusaajat. Mitä!?!
Huonostikäyttäytyvät kollegat pärjäävät keskenään siten, että ottavat 2-3 kertaa vuodessa räiskyen yhteen, esim. kun kisa pomon suosiosta kärjistyy. Muutoin karttavat toisiaan ja haukkuvat seläntakana, kuten muitakin. Jos heillä on yhteisiä intressejä, jakavat "raadon" keskenään kuin hyeenat - muille kavereille ei jätetä. Kaipa he jollain tapaa kunnioittavat toisiaan, koska tietävät, että toinen on ainoa, joka saattaa heittää haasteen huutamisen ja rähjäämisen taidossa.
Kyllä minäkin tunnen näitä tyyppejä, jotka sanovat kaiken negatiivisen, mitä sylki suuhun tuo, sen enempää muita ajattelematta. Omasta mielestään suorasanaisia tyyppejä, mutta minusta he vaikuttavat ennemminkin epävarmoilta ja turhautuneilta eikä heillä tunnu olevan alkeellistakaan kykyä laittaa itseään muiden asemaan. Saahan sitä mielipiteitä olla, mutta miksi niitä pitäisi toisten naamaa vasten laukoa. Aika itsekeskeistä ajatella, että muita kiinnostaa aina juuri hänen ajatuksensa asioista. Tiedän yhdenkin naisen, joka pysähtyy vaateostoksilla haukkumaan jokaisen hänestä epämiellyttävän vaatekappaleen.. menee jo vähän yli ymmärryksen.
Samaan itsekin uskon että ovat epävarmoja ja turhautuneita.
Jokin piinaa heidän omassa elämässään, ovat niin kireällä että soi!
Eivät osaa hakea apua ongelmiinsa, eivät halua nähdä niitä tmv. ja sitten ottavat jostain luvan kaataa omia tunteenpurkauksiaan muiden niskaan, eivätkä varmaan edes itse ymmärrä että ne ovat jotain purkauksia joistain kokeumksista tai mistä lie.
Saatana, kuriin sellaiset ja muille rauha elää.
Entisessä työpaikassani oli kaksi iäkkäämpää naista, jotka letkauttelivat muille ihmisille törkeyksiä. Eivät myöskään sietäneet toisiaan. Olivat katkeroituneita elämälle, miehet jättäneet, töissä eivät menestyneet. Haukkuivat nuorempia työntekijöitä laiskoiksi ja tyhmiksi ja nostivat itseään jalustalle.Marttyyrimäistä kiukuttelua siitä kuinka he tekevät enemmän töitä kuin muut.
Huomiohakuisia, ärsyttäviä, loukkasivat, nöyryyttivät. Ja kun heitä sitten "syytettiin" työpaikkakiusaamisesta kiistivät kaiken. Esittivät sitten pomoille kilttiä tyttöä. Onnistuivat karkottamaan itseään älykkäämmät ihmiset ryhmästä pois ja saivat taas loistaa uhrautumisellaan.
Itse lähdin pois sieltä.
Ei tuollaisia ihmisiä jaksa katsella.
joku päivä minkä virheen tuli tehtyä.
Nykypäivänä pitäisi kai jokaiselle opettaa ennen töihin tuloa toisten kunnioittamista.
Pomotkin vaihtuivat, joten siinäkin mielessä tuollainen käytös saa jatkua.
Kyseiset naiset olivat myös pomoille ilkeitä ja pisteliäitä joten kai ne pomotkin pelkäsivät. Käytöstapoja pitäisi tosiaan opettaa ja myöskin vaatia. Organisaatiossa oli tieytysti käyttäytymissäännöt, eettiset säännöt yms. mutta kun ei se vaikuta mihinkään.
Eihän näitä pidäkään kestää. Ainoa järkevä tapa on jättää tällätavoin saastunut työpaikka. Kuvailemaasi oireyhtymää sairastavat tädit ja sedät ovat työpaikoilla niitä, joita pomotkin pelkäävät. Kärsivissä yhteisöissä ei oteta puheeksi kiusaamista tai epäasiallista käytöstä. Jos ongelmasta puhutaan, niin uhrit nimetään oikopäätä v----mäisiksi tyypeiksi, jotka vievät "viattomilta" hermot.
Kaava toistuu kaikkialla niin, että se hämmästyttää! Pomot, työterveyshuolto ja -psykologit toistelevat juuri tätä "uhri on se, joka toista syyttää" -hokemaa.
Jos yhtään tuntuu,et draamaa on liikaa,miehen tai naisen kanssa suhde kannattaa etäännyttää hieman.(!).
ja puhutun viestinnän ymmärtäminen auttavat eteenpäin. Myös kulttuurihistorian tuntemus.
Jos olemme kasvaneet totaalisen erilaisissa kinkeripiireissä, niin törmäyksiä sattuu.
Miksi et ota puheeksi ajoissa? SE eniten ottaa aivoon.