Alku keväästä elämäni oli täyttä helvettiä, teimme eroa siis mieheni kanssa. Minä koin täydellisen romahduksen, tunsin menettäni kaiken mitä elämässäni on. Paitsi lapsia tietysti.
Olimme umpikujassa, emmekä kyenneet asioita selvittämään.
Pitkän sairasloman ja nukahtamislääkkeiden avulla jaksoin päivästä toiseen, näin tunnelin päässä valoa.
Syy eroon oli (?) että mies oli uskoton. Näin ainakin luulin, mieshän yöpyi naisen luona sillointällöin jne. silti mies kieltää kaiken, siis seksin osalta. Joskus soitinkin naiselle, hän myönsi ja kielsi. Nauraa höhötti, että hänen luokse voi tulla kuka vain. Tiesi miehen olevan myös varattu. Nainen teki myös viimeisen vedon niin, että päätin luopua miehestä. Siitä ei enää edes keskultelu.
Ainut järkevä ratkaisu oli muuttaa pois ja antaa kaiken olla. Aloin käydä baareissa ja sain uusia tuttavuuksia, miehiä ihan ystäviksi.
Silti olemme pitäneet exän kanssa "tiiviisti" yhteyttä. Aluksi luulin hänen hakevan vain seksiä ja minulle tuli järkyttävän huono olo aina jälkeenpäin.
Mitä enemmän näimme, suhteemme on muuttunut. Mies sanoi,että minäkin olen muuttunut. Olen kokenut sellaisen elämänkoulun, että asenteeni on muuttunut. Kaikkeen, myös itseeni. Pystymme PUHUMAAN!
Seksi on hyvää. Teemme yhdessä kivaa. Emme näe, emmekä soittele päivittäin.
Tuntuu hullulta, mutta ymmärrän osittain pettämisen syyt. Eikä se enää koske niin.
Tiedän miehen pitävän yhteyttä tähän naiseen vieläkin, olosuhteiden pakosta ja ihan ystävinä toivottavasti. Kuinkahan saisin asian oikean laidan selville?
Ystäväni pitää minua hulluna, sanovat että satutan itseäni lisää.
Itse koen, ettei tämä mies pysty enempää satuttamaan. Ja hullu kun olen haluaisin ottaa askeleen eteenpäin, meidän suhteessa. Tiedän riskit ja otan vastuun omista tekemisistäni.
En pysty toista muuttamaan, mutta elätän toiveita että hän itse ymmärtää muuttua jos oikeasti rakastaa niinkuin sanoo.
Tämä on uusi mahdollisuus...... vai onko??
Toivon että mies on nyt ollut puheissaan rehellinen, mutta kuinka tiedän sen varmasti? Olo on hieman epävarma, silti onnellinen. Kipu on poissa. Voihan olla että olenkin siirtynyt kakkoseksi, jos huonosti on käynyt. Silti Elän!!!
Olimme umpikujassa, emmekä kyenneet asioita selvittämään.
Pitkän sairasloman ja nukahtamislääkkeiden avulla jaksoin päivästä toiseen, näin tunnelin päässä valoa.
Syy eroon oli (?) että mies oli uskoton. Näin ainakin luulin, mieshän yöpyi naisen luona sillointällöin jne. silti mies kieltää kaiken, siis seksin osalta. Joskus soitinkin naiselle, hän myönsi ja kielsi. Nauraa höhötti, että hänen luokse voi tulla kuka vain. Tiesi miehen olevan myös varattu. Nainen teki myös viimeisen vedon niin, että päätin luopua miehestä. Siitä ei enää edes keskultelu.
Ainut järkevä ratkaisu oli muuttaa pois ja antaa kaiken olla. Aloin käydä baareissa ja sain uusia tuttavuuksia, miehiä ihan ystäviksi.
Silti olemme pitäneet exän kanssa "tiiviisti" yhteyttä. Aluksi luulin hänen hakevan vain seksiä ja minulle tuli järkyttävän huono olo aina jälkeenpäin.
Mitä enemmän näimme, suhteemme on muuttunut. Mies sanoi,että minäkin olen muuttunut. Olen kokenut sellaisen elämänkoulun, että asenteeni on muuttunut. Kaikkeen, myös itseeni. Pystymme PUHUMAAN!
Seksi on hyvää. Teemme yhdessä kivaa. Emme näe, emmekä soittele päivittäin.
Tuntuu hullulta, mutta ymmärrän osittain pettämisen syyt. Eikä se enää koske niin.
Tiedän miehen pitävän yhteyttä tähän naiseen vieläkin, olosuhteiden pakosta ja ihan ystävinä toivottavasti. Kuinkahan saisin asian oikean laidan selville?
Ystäväni pitää minua hulluna, sanovat että satutan itseäni lisää.
Itse koen, ettei tämä mies pysty enempää satuttamaan. Ja hullu kun olen haluaisin ottaa askeleen eteenpäin, meidän suhteessa. Tiedän riskit ja otan vastuun omista tekemisistäni.
En pysty toista muuttamaan, mutta elätän toiveita että hän itse ymmärtää muuttua jos oikeasti rakastaa niinkuin sanoo.
Tämä on uusi mahdollisuus...... vai onko??
Toivon että mies on nyt ollut puheissaan rehellinen, mutta kuinka tiedän sen varmasti? Olo on hieman epävarma, silti onnellinen. Kipu on poissa. Voihan olla että olenkin siirtynyt kakkoseksi, jos huonosti on käynyt. Silti Elän!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Elä elämää itseäsi varten.
ilman ex-miestä. Satutat vain itseäsi.
Hakeudu vaikka eroseminaareihin.