Katselin tässä yksi ilta televisiota, ja sieltä tuli uusintana Frasierin toisen tuotantokauden jaksoja. Niistä innostuneena aloin katselemaan sarjaa ominpäin alusta (minulla sattuu olemaan kaikki Frasierin kaudet DVD:llä) ja huomasin, miten paljon ihailen kyseistä hahmoa. Koska pidän aina "uuden elämän" aloittamisesta ja "uuden sivun" kääntämisestä kerta toisensa jälkeen, päätin ottaa hänet roolimallikseni.
Olen tietysti pian jo Frasierin ikäinen itsekin (noin 13 vuotta enää), eikä minulla ole mahdollisuutta käydä ulkomailla huippuyliopistoa, eikä minulla ole enää aikaa tulla yhtä perinpohjaisesti sivistyneeksi kuin mainio radiopsykiatrimme. Mutta voin yrittää. Täydellinen suunnitelma ei ole vielä valmis, mutta näin aion ainakin toimia:
- tutustun uudella innolla kirjallisuuteen, siis nykyisten suosikkieni lisäksi muihin klassikkoihin. Opettelen siteeraamaan edes muutamaa (ja ainakin Shakespearea) vähän.
- opettelen nauttimaan myös viineistä, ja arvioimaan niitä. Saman voi ulottaa myös väkevämpiin juomiin, mutta "kansan" suosiossa oleviin humalanhakemisjuomiin en enää koske. Lisäksi tämä koskee myös oluita, mutta r-kioskikaljoihin (Karhu, Olvi, Karjala, Lapin kulta ja mitä niitä nyt on) en enää koske.
- tavallisen kotiruuan lisäksi perehdyn syvemmin hienompiin ja erikoisempiin ulkomaisiin ruokiin. Kokeilen laajalti. Tähän kuuluu myös asiaankuuluvan ulkomaisen sanaston opettelu ja käyttäminen.
- Tunnen kohtuullisesti metalli- ja erityisesti black metal -musiikkia, mutta niitä kuuntelevien naisten, eikä oikein miestenkään kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Nyt aion myös tutustua perinpohjin myös klassiseen musiikkiin, mikä onkin mukavasti metallia lähellä. Opettelen tunnistamaan suuria säveltäjiä, ja mielellään myös nimeämään edes heidän tunnetuimpia teoksiaan.
- tutustun myös kuvataiteisiin jollain tasolla.
- kokeilen vielä muutaman kerran teatteria, ja siellä oopperassa pitäisi käydä, jos oppisi nauttimaan siitäkin.
- pidän asuntoni vastedes järjestyksessä ja siistinä.
- opettelen pukeutumaan siististi, mutta tylsästi. Tylsähän minulla onkin jo hallussa, mutta siistiydessä voin petrata paljonkin.
Homonahan minua tietysti pidettäisiin, mutta sehän ei eroa nykytilanteesta oleellisesti. Naisonneni tuskin yltää edes lähelle tohtori Cranen tasolle, mutta minkäs teet ilman tohtorintutkintoa. Yhtä hienoa asuntoa tuskin koskaan saan, mutta vaatimattomampikin kelpaa, eikä sitä kukaan koskaan tietenkään näe, joten se ei ole niin nöpönnuukaa.
Olen tietysti pian jo Frasierin ikäinen itsekin (noin 13 vuotta enää), eikä minulla ole mahdollisuutta käydä ulkomailla huippuyliopistoa, eikä minulla ole enää aikaa tulla yhtä perinpohjaisesti sivistyneeksi kuin mainio radiopsykiatrimme. Mutta voin yrittää. Täydellinen suunnitelma ei ole vielä valmis, mutta näin aion ainakin toimia:
- tutustun uudella innolla kirjallisuuteen, siis nykyisten suosikkieni lisäksi muihin klassikkoihin. Opettelen siteeraamaan edes muutamaa (ja ainakin Shakespearea) vähän.
- opettelen nauttimaan myös viineistä, ja arvioimaan niitä. Saman voi ulottaa myös väkevämpiin juomiin, mutta "kansan" suosiossa oleviin humalanhakemisjuomiin en enää koske. Lisäksi tämä koskee myös oluita, mutta r-kioskikaljoihin (Karhu, Olvi, Karjala, Lapin kulta ja mitä niitä nyt on) en enää koske.
- tavallisen kotiruuan lisäksi perehdyn syvemmin hienompiin ja erikoisempiin ulkomaisiin ruokiin. Kokeilen laajalti. Tähän kuuluu myös asiaankuuluvan ulkomaisen sanaston opettelu ja käyttäminen.
- Tunnen kohtuullisesti metalli- ja erityisesti black metal -musiikkia, mutta niitä kuuntelevien naisten, eikä oikein miestenkään kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Nyt aion myös tutustua perinpohjin myös klassiseen musiikkiin, mikä onkin mukavasti metallia lähellä. Opettelen tunnistamaan suuria säveltäjiä, ja mielellään myös nimeämään edes heidän tunnetuimpia teoksiaan.
- tutustun myös kuvataiteisiin jollain tasolla.
- kokeilen vielä muutaman kerran teatteria, ja siellä oopperassa pitäisi käydä, jos oppisi nauttimaan siitäkin.
- pidän asuntoni vastedes järjestyksessä ja siistinä.
- opettelen pukeutumaan siististi, mutta tylsästi. Tylsähän minulla onkin jo hallussa, mutta siistiydessä voin petrata paljonkin.
Homonahan minua tietysti pidettäisiin, mutta sehän ei eroa nykytilanteesta oleellisesti. Naisonneni tuskin yltää edes lähelle tohtori Cranen tasolle, mutta minkäs teet ilman tohtorintutkintoa. Yhtä hienoa asuntoa tuskin koskaan saan, mutta vaatimattomampikin kelpaa, eikä sitä kukaan koskaan tietenkään näe, joten se ei ole niin nöpönnuukaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Frasier Crane on muuten "paperilla" mun unelmieni mies! :D
(Aloita Taikahuilusta; jos et edes siitä tykkää, niin sitten voit luokitella itsesi piintyneeksi juntiksi ja unohtaa Frasieroitumishaaveet. :) )
Painan neuvosi mieleeni.
Itsekin tykkään Frasierista, mutta en noista ominaisuuksista mitä luettelit. Itse asiassa oikeassa elämässä tommoset jupit on just sellasta porukkaa mitä halveksun. Yritetään olla hienompia ihmisiä kuin muut tekemällä numero jostain viini- tai kulttuuritietämyksestä. Sarja on kuitenkin hyvin käsikirjoitettu ja ainahan se menee niin, että Frasier mokaa tilanteet jotenkin ja joutuu naurunalaiseksi.
Muistapa kuitenkin, että tuo on keksitty hahmo. Ei sun flaksi tule kääntymään naisten kanssa vaikka alkaisit tekemään noita kaikkia asioita. Ei Frasierin näköinen äijä sais oikeasti uutta naista joka viikko, ihan niinkuin ei Jerry Seinfeldikään jos ei olisi kuuluisa ja rikas. Sarjassahan se on ihan tavis ja koko ajan pyörii naisia ympärillä.
Jos et oikeasti tunne kiinnostusta kirjallisuudesta, kuvataiteesta, viineistä, teatterista jne. niin olet aika feikki jos alat noita harrastelemaan. Esittäisit olevasi jotain, mitä et todellisuudessa ole. Se on säälittävää ja näkyy kyllä ulospäinkin sitten. Jos olisit noista asioista ollut kiinnostunut, niin kyllä olisit niiden kanssa tullut tekemisiin jo tähänastisen elämäsi mennessä, eikä siihen olisi mitään uutta sivua tarvinnut kääntää.
"Ei sun flaksi tule kääntymään naisten kanssa vaikka alkaisit tekemään noita kaikkia asioita."
Ei ole tarkoituskaan. Minun flaksiani ei nosta mikään, joten on ihan sama mitä minä teen. Näin ollen teen sen, mitä voin: parannan poikamieselämäni laatua etsimällä siihen sisältöä alueilta, joita en ole ennen tutkinut (kunnolla).
Sitä paitsi - täällä aina patistetaan AT-miehiä muuttumaan, ja kun ATM:t sitten mustasukkaisina omasta persoonallisuudestaan kieltäytyvät vedoten siihen, että heidän pitäisi kelvata omina itsenään, niin valitetaan siitäki. Pitäisi kuulemma nähdä vaivaa, mikäli naisen meinaa ikipäivänä löytää.
Ja sitten, kun joku viimeinkin esittää selkeän suunnitelman muutokselle parempaan, niin sekin torpedoidaan välittömästi. Onko asia todella nyt niin, että ihmissuhdepuheet ovatkin vain ylempitasoisten tapa kampittaa alempitasoisia ja painaa jalalla heidät niin alas paskapuheen suohon, etteivät he sieltä ikinä nouse ja vie YTMien naisia?
Kaikkien pitäisi olla omia itseään. Jos olet ATM, niin etsi itsellesi ATN. Niin yksinkertaista se on. Eikä ATM:t koskaan sieltä nouse viemään YTM:ien naisia.
ATN-naisia on ehkäpä yksi jokaista sataa ATM-miestä kohden. Siitä jää aina 99 ATM-miestä kokonaan ilman naista. Näin yksinkertaista se tosiaan on.
Onko niin että menneisyydessä sodat ovat aina hoitaneet miesten epäkelvot miehet pois naisten silmistä. Niissähän on kuollut röykkiöittäin miehiä kautta historian. Nykyinen rauhallisen rinnakkaiselon aikakausi on siis tuonut käsiin tämän ongelman.
En kuitenkaan toivo uutta maailmanpaloa, kyllä jokin täsmällisempi ratkaisu pitää löytää. Pois silmistä, pois mielestä. Pitäisikö kelpaamattomat yksilöt lähettää kuuhun tai Marsiin.
naisten "vapaa seksuaalisuus" on käytännössä vähentänyt yksiavioisuutta. YTM:t panevat montaa naista yhtä aikaa, ja naisia ei haittaa olla YTM:n toinen nainen, eikä edes YTM:n viides nainen (samaan aikaan).
Ei snobbailu syistä vaan siksi, että niiden kautta aukeaa hieno uusi maailma, joka antaa sisältöä elämään. Kannattaa myös lopettaa itsesäälissä murehtiminen ja nauttia elämästä. Onnea vaan!
Toisin kuin edellinen kirjoittaja, sinä ymmärsit asian! Tämä nimenomaan on tarkoitukseni.
Frasierin charmi on tietenkin hänen huumorintajuinen tapansa puhua ja upea sarkasmi. Niiden vuoksi antaa anteeksi viinillä yms snobbailun ja sen kaiken muun mistä kirjoitit...
Ehkäpä. Charmi ei silti liity tähän, ja miten voisikaan.
Kaikkia on testattu, enkä hirveän snobiksi itseäni koe. Vaikka ei ihan täysillä kaikista noista kiinnostuisikaan, niin varmasti ainutkertaisia elämyksiä irtoaa ja ehkä jostain saa vielä pidempiaikaisen harrastuksenkin. Kyllä se kiinnostus sieltä herää ennenpitkää kun johonkin syventyy, en minäkään oppinut syömään oliiveja kuin vasta muutama viikko sitten ;).