Mieheni ilmoitti kesäkuun alussa että hänellä on toinen nainen ja on rakastunut siihen syvästi, viikko siitä hän ilmoitti että on laittanut avioeron vireille ja viikko siitä juhannuksena hän muutti Oulusta Lahteen, ei tämä voi olla totta herättäkää minut pahasta unesta. Nipistäkää joku, saimme jouluksi uuden omakotitalon valmiiksi, mieheni oli minun omaisenhoitajakin. Nyt olen kahden poikani 16-v kanssa, ja tekee kipeää, itkettää vain.Ja tuntuu ettei tästä selvitä mitenkään, tappaisin itseni mutta poika ei anna tehdä sitä.Kertokaa miten olette selvinneet.
Kukkatyty,Oulu
Kukkatyty,Oulu
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä sinä tulet selviämään kaikesta. Sinä olet oman elämäsi päähenkilö ja pojallesi tärkeä. Tiedän itse, miten se koskee - olen kokenut sen jo kahdesti ja aina on tuntunut siltä, että elämä ja maailma loppuu siihen.
Jäin moelmpien erojen jälkeen hyvin yksinäiseksi, koska elin elämääni näiden miesten kautta ja ystävät olivat miehen ystäviä.
Jos sinulla on läheisiä siellä Oulussa, niin juttele heidän kanssaan. Koeta hakeutua ihmisten seuraan ja harrastuksiin. Itseäni auttoi liikunta - kävelin ja pyöräilin vedet silmissä useita kilometrejä. Kyllä sieltä tuskan ja itkun syövereistä nousee, ei nopeasti, mutta päivä kerrallaan. Arkirutiinit kannattaa säilyttää ja poistaa näkyvistä kaikki, mikä muistuttaa entisestä miehestä. Olisin jopa halunnut uusia kaikki huonekalut, mutta rahatilanne ei antanut periksi.
Vieläkin olen hyvin yksinäinen, mutta tähän olotilaan on jo tottunut ja istunkin usein kirjoittelemassa näille palstoille.
Jos et omin voimin pääse eroon ahdistuksesta, niin menen lääkärille. Mietoja rauhoittavia voi käyttää pahimman yli.
Tuo tuli kuin puun takaa. Kyllä se oman aikansa vie että selviää. Mutta aika parantaa haavat. Älä puhu pojallesi itsesi tappamisesta. Se on hänelle liikaa. Hän on aivan liian nuori kestääkseen tuollaisen taakan. Hänen olonsa on hirveä, jos hän kokee olevansa vastuussa siitä, että hänen on etstettvä äidin itsensä tappaminen. älä tee pojalle noin äläkä aseta hänelle noin valtavaa takkaa kannettavaksi. Anna hänen elää lapsuutta vielä ilman että hän joutuu ottamaan vastuuta aikuisten tunnetiloista. Älä enään puhu hänelle itsesi tappamisesta vaan mene ammattiauttajan puheille. Psykologit ja psykiatrit ja perheneuvolat ovat sitä varten, että he auttavat, se ei ole 16-vuotiaan tehtävä.